Kun laji on yhteinen, vastakkainasettelu harvemmin palvelee ketään – ”Tällä hetkellä tilanne on se, että erotuomareillamme ei ole riittäviä työkaluja työnsä tueksi”

Kotimaisen jalkapalloilun kahta ylintä sarjatasoa kuluvalla kaudella ravistelleet kohut erotuomaritoiminnan ympärillä olisivat olleet ainakin osaltaan vältettävissä. Näin uskoo Palloliiton erotuomariasiantuntija Mattias Gestranius, jonka selkeänä tavoitteena on koko Veikkausliigan kattava VAR ”jonkin ajan kuluessa”.

– Ehdottomasti VAR, vastaa Gestranius kysymykseen siitä, minkä teknologisen apuvälineen hän Veikkausliigan erotuomareiden tueksi toisi.

– Se on se ainoa vastaus. VAR auttaisi meitä saamaan isot päätökset oikeasti oikein tehden huippujalkapallostamme samalla paljon oikeudenmukaisempaa. Olemme pieni maa ja se on totta kai myös kustannuskysymys, mutta teemme parhaillaan niihin liittyvää selvitystä, jonka viimeisiä tarjouksia odotan tällä viikolla. Sen jälkeen vien lukemat Veikkausliigalle ja he saavat asiasta sitten lopulta päättää.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että erotuomareillamme ei ole riittäviä työkaluja työnsä tueksi. Niissä peleissä missä VAR on ollut käytössä, isoja tilanteita on korjattu oikeiksi ja niiden jälkeen erotuomarit ovat saaneet olla hyvin rauhassa. Nyt olemme tilanteessa, jossa erotuomareihin kohdistuneiden uhkailujen ja toimien takia tehdään rikosilmoituksia. Uhkailut ovat ihmisten selkeitä ylilyöntejä ja ne ovat täysin tuomittuja, enkä tarkoita, että Veikkausliiga, VAR tai sen puute olisivat niistä vastuussa. Mutta jos VAR olisi ollut käytössä esimerkiksi paljon puhetta herättäneessä HJK-Ilves-pelissä, se olisi ollut kymmenen sekunnin tarkastus, jonka jälkeen tuomio olisi muuttunut ja veikkaan, ettei erotuomari olisi hirveän montaa uhkailuviestiä pelin jälkeen saanut, Gestranius toteaa.

Tilanne ei ole erotuomareille reilu. Osalla tuomareista on teknologia ja sitä kautta riittävät työkalut apunaan, osalla taas ei. Tilanne ei ole tietenkään reilu tai tasa-arvoinen myöskään Veikkausliigaseuroille. Isoja pelejä ratkeaa ainakin osaltaan selkeästi vääriin tuomioihin, jotka joillain toisilla stadioneilla olisi korjattu oikeiksi. Oikein laajalla kulmalla asiaa tarkastellessa kyseessä saattaa olla pelaajien, valmentajien tai erotuomareiden urat ja niiden jatkot. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, siitä, että kun teet työsi mahdollisimman hyvin, myös sen tulos heijastaa sitä.

Vaikka urheiluun kuuluu aina tietty inhimillisyys, myös virheet, miksi hyväksyisimme kädellä tai paitsiosta tehdyn maalin, jos meillä on mahdollisuus tuomita ja päättää tilanne myös oikein? Ja jos erotuomarin silmä antaa väärän signaalin pilliin, eikö hänellä pitäisi olla oikeus arvioida tilanne uudelleen? Varsinkin kun samaan aikaan, saman sarjan pelissä tilanteita tuomitsevalla kollegalla se on.

Olisiko Veikkausliigan pitänyt odottaa siihen, että VAR otetaan käyttöön vasta, kun sen on mahdollista kattaa koko sarja? Gestraniuksen mielestä ei.

– Kyllä me otamme kaiken avun vastaan, mitä saadaan. Erotuomariyhteisö suhtautuu hyvin positiivisesti siihen, että VAR tulisi käyttöön jokaiseen peliin, mutta itse asiassa monessa Euroopan pienemmässä maassa lähdettiin myös niin, että VAR oli käytössä yhdessä tai kahdessa pelissä per kierros. Seuraavana vuonna teknologia oli sitten käytössä koko sarjassa.

Gestranius myöntää, että isojen tilanteiden osalta kuluva kausi on mennyt edellisiä heikommin, niitä on tuomittu liikaa väärin. Jos taas mietitään tuomaritoiminnan isompaa kokonaisuutta, esimerkiksi johtamisen tai kontrollin osalta, eroa edeltäviin ei juuri ole. Keskustelua asian tiimoilta käydään eri medioissa, keskustelupalstoilla, turuilla ja toreilla kuitenkin määrällisesti aivan eri tasolla kuin aiemmin ja totta kai jokaisella Veikkausliigaan jollain tavalla liittyvällä sidosryhmällä pelin sisällä tai sen ympärillä on asiaan oma näkökulmansa ja omat prioriteettinsa. Laajapohjainen keskustelu luo myös yhteisöllisyyttä, sitä Gestraniuksenkin paljon toivomaa yhteisen asian puolesta tekemistä ja aivan varmasti asioiden kehittyminen kaikilla rintamilla hyödyttää lopulta jokaista toimijaa asemasta riippumatta.

– Jos tarkastelemme muuta Eurooppaa, niin tilastollisesti yksi iso tilanne joka toisessa tai kolmannessa pelissä menee väärin. Se on suurin piirtein samaa luokkaa, missä mekin tällä hetkellä olemme. Ero on siinä, että muualla Euroopassa tilanteet korjataan heti. Mediassa tuomareiden virheitä nostetaan tänä päivänä aivan eri lailla esiin kuin ennen, varmasti senkin takia, että Ruudun upean työn ansiosta peleistä myös nähdään paljon aiempaa enemmän. Peleissä on enemmän kameroita, jolloin myös erotuomareiden tekemät päätökset nousevat herkemmin arvioitaviksi.

– Itse en pidä jalkapalloa mustavalkoisena pelinä, mutta minulla on tunne, että se harmaa alue sieltä väliltä on pikkuhiljaa poistumassa. Trendi saattaa tulla maista, missä VAR on käytössä ja silloinhan asiat ja tilanteet pelissä ovat selkeämmin joko tai. Mutta jos meillä teknologiaa ei vielä ole, silloin se harmaa alue pitäisi olla isompi. Tämä joko tai -tivaaminen saattaa johtaa siihen, että näemme enemmän isoja päätöksiä, jotka menevät väärin, Gestranius ennakoi.

Omaa tai edustamansa tahon vastuuta tämän kauden osalta Gestranius ei kuitenkaan halua väistää. Kausi on ollut erotuomaritoiminnalle haastava, eikä entinen huippuerotuomari halua suoritusten tasoon liittyen syyttää ainoastaan avustavan teknologian puutetta.

– Jos lähdemme siitä, miten meillä on Veikkausliigassa tällä kaudella mennyt, niin onhan se haastavaa ollut. Olemme yrittäneet ajaa jonkin verran uusia nimiä sisään, mutta eivät hankaluudet sillä selity. Luulen että ne selittyvät enemmän sillä, miten asioita tuodaan esiin, miten paljon enemmän nykyään nähdään kuin ennen ja ylipäätään, miten paljon Veikkausliiga ja jalkapallo kiinnostavat Suomessa. Mutta rehellisesti sanottuna, en voi olla tyytyväinen siihen, miten olemme isojen tilanteiden osalta suoriutuneet, ja siitä pelkästään teknologian puutetta syyttäminen olisi tekosyiden etsimistä, Gestranius myöntää.

– Tähän vaikuttaa toki myös Veikkausliigan pelin kehittyminen. Peli on edelleen nopeutunut ja suoraviivaistunut, jolloin myös eittämättä tulee paljon enemmän isoja tilanteita ratkaistavaksi kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, kun pallonhallinta oli vielä hallitsevampi trendi.

Tumput suorina eivät erotuomaritoiminnasta vastaavat ole tason kehittymistä odottelemassa. Vaikka koulutuksia ja koulutustapahtumia huipputuomareille tarjotaan säännöllisesti, nyt syyskuun alussa luvassa on ensimmäistä kertaa järjestettävä koulutustilaisuus, jonne on kutsuttu kaikkien Veikkausliigan sekä Ykkösliigan erotuomarien sekä avustavien tuomareiden lisäksi kaikkien Veikkausliigaseurojen päävalmentajat sekä kustakin yksi pelaaja. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella kokonaisuuksista, pelin ymmärryksestä sekä myös yksittäisistä tilanteista. Gestranius uskoo vahvasti konseptiin, jossa asioita yritetään yhdessä seurojen kanssa viedä ja kehittää eteenpäin.

Kauden aikana yhteensä kahdeksasta henkilöstä koostuva kehitysryhmä käy viikoittain läpi edellisen viikonlopun pelit niin Veikkaus- kuin Ykkkösliigastakin. Näiden pohjalta, noin kerran kuukaudessa, tehdään sitten asettelut ja suuntaviivat tulevaan.

– Totta kai matkan varrella olemme jollain tavalla tapahtumiin reagoineet. Kaiken pitäisi aina mennä jalkapallo edellä ja suoritukset kentällä ratkaisevat. Nuorille erotuomareille on annettava mahdollisuus kokemuksen karttumiseen ja samalla myös virheiden tekoon. Hyvää hyökkääjääkään tuskin hyllytetään ensimmäisen avopaikan hukkaamisen jälkeen. Kauden päätyttyä kehitysryhmä ehdottaa seuraavan kauden erotuomarilistan erotuomarivaliokunnalle, joka tekee sitten sen lopullisen päätöksen, Gestranius avaa tuomareiden valintaprosessia.

Eurooppalaisessa erotuomaritoiminnassa ja siihen liittyvässä keskustelussa pinnalla ovat tällä hetkellä erityisesti erotuomareiden fyysiset ominaisuudet sekä pelin johtaminen ja sen ymmärtäminen. VAR puolestaan on Euroopan sarjoihin jo niin hyvin integroitunut apuväline, että sitä ei erityisemmin enää käsitellä, ainakaan minkäänlaisena uutena ja ihmeellisenä asiana.

– Nykyiset erotuomarit ovat aivan kuin huippu-urheilijoita. Se on fundamentaalinen asia. He treenaavat, jotta kykenevät liikkumaan ja sitä kautta näkemään tilanteet riittävän hyvin. Pelin ymmärtämisestä puhutaan paljon ja sitä olemme yrittäneet tuoda myös Suomeen. Haluamme ajatella asioista samalla tavalla kuin muu jalkapalloileva yhteisö, jotta ei syntyisi asettelua erotuomarit vastaan muut. Mieluummin erotuomarit ja muut, Gestranius toivoo.

– Suomessa olemme tehneet parin, kolmen viime vuoden aikana isoja muutoksia ja näkisin, että meidän ihan huiput ovat tällä hetkellä huippu-urheilijoiden fyysisessä kunnossa. Testejä on tiukennettu ja tällä hetkellä ne ovat yhtenäiset UEFA:n kanssa. Resurssit ovat totta kai rajalliset eikä meillä ole tällä hetkellä esimerkiksi yhtään ammatikseen tuomitsevaa tuomaria. Jokunen on jättäytynyt päivätöistään pois ja keskittyvät ainoastaan tuomarointiin, mutta se on tiukkaa elämää.

Myös jalkapalloon tulee jatkuvasti lisää teknologiaa, mitä muissa lajeissa on ollut jo aiemmin. Tuomareita mikitetään ja heillä saattaa olla vartalokameroita. Tarkoituksena on Gestraniuksen mukaan näyttää pelin ja tuomaritoiminnan inhimillinen puoli.

– Kun Valioliiga-erotuomari käy katsomassa tilanteen kentän laidalla olevalta ruudulta, hän kertoo mitä on nähnyt ja miksi tuomio menee niin kuin menee. Tämä lisää ymmärrystä, varsinkin VAR:n ympärillä ja pidän tätä erittäin hyvänä uudistuksena. Ongelmat VAR:n kanssa liittyivät aluksi siihen, että syntyi todella paljon väärinymmärryksiä ja oli tietämättömyyttä, mihin se voi puuttua ja mihin ei. Uskon, että se negaatio mikä VAR:n ympärillä oli ja mikä on nyt selkeästi haihtumassa, johtui pitkälti huonosta kommunikaatiosta.