Kannattaako sähköautolla rullata hidastamatta vai käyttää regeneroivaa jarrutusta? Tästä se riippuu
Sähköautoissa piilee yksi moottorijarrutuksen sudenkuoppa. Joissain automalleissa auto ohjaa mekaanisia jarruja kuljettajan "selän takana" vaikka kuski saattaa luulla käyttävänsä pelkkää moottorijarrutusta.
Sähköauto on kallis hankkia, mutta halpa ajaa. Kulutus on suuruusluokaltaan (toki autosta, ajotyylistä ja säästä riippuen) 20 kWh/100 km. Eli jos auton lataa yöllä pörssisähköllä, voi päästä alle 2 € / 100 km polttoainekustannuksiin.
Alhaiset käyttökustannukset voivat houkutella olemaan miettimättä omaa ajotyyliä: ja onhan sähköautossa vielä regeneroiva jarrutuskin, jolloin energiaa ei mene harakoille kuten polttomoottoriautossa. Vai meneekö?
Regeneroiva jarrutus on kaikista sähkö- ja hybridiautoista tuttu ominaisuus: sähkömoottoria käytetään generaattorina jarrutuksessa, jolloin polttoainetta (tai sähköä) säästyy. Hybriditekniikalla päästään tämän takia alhaisiin kulutuslukemiin etenkin kaupunkiajossa.
Aina kun ajoneuvon vauhtia muutetaan, hukataan energiaa.
Fysiikan laeille ei regeneroiva jarrutuskaan voi mitään: aina kun ajoneuvon vauhtia muutetaan, hukataan energiaa. Vaikka jarrutusenergia saataisiin talteen, talteenoton hyötysuhde ei ole 100 % – ei myöskään auton kiihdyttämisessä uudelleen tavoitenopeuteen. Tämän takia olennaista on sovittaa ajotyyli sellaiseksi, että turhia vauhdin hidastamisia ja kiihdytyksiä vältetään.
1990-luvulla autokoulussa opetettiin, että kaasutinmoottorisessa autossa taloudellisin tapa hidastaa on vapaalla rullaaminen, polttoaineensuihkutusjärjestelmällä varustetussa autossa taas moottorijarrutus. Tämäkään ei ole koko totuus: usein vapaalla rullaaminen on taloudellisin vaihtoehto myös nykyaikaisella suihkutusjärjestelmällisellä polttomoottorilla.
Uusissa polttomoottoriautoissa on paljon automatiikkaa taloudellisen ajamisen tueksi. Esimerkiksi nykyaikainen DSG-vaihteinen auto voi sammuttaa moottorin kokonaan ja rullata vapaalla, kun jalan nostaa kaasupolkimelta.
Sähköauton mekaanisia jarruja kannattaa käyttää säännöllisesti, jotta jarrut pysyvät toimintakuntoisina.
Sähköautoissa piilee vielä yksi moottorijarrutuksen sudenkuoppa. Joissain automalleissa auto ohjaa mekaanisia jarruja kuljettajan "selän takana" vaikka kuski saattaa luulla käyttävänsä pelkkää moottorijarrutusta. Esimerkiksi Nissan Leafin e-Pedal on tällainen. Myös Teslan uudet mallit käyttävät jarrupaloja moottorijarrutuksen simulointiin. Näin tapahtuu, jos akku on aivan täysi tai niin kylmä, että sen sallittu latausteho on pienempi kuin teho, joka tarvitaan auton nopeuden hiljentämiseen.
Oman mallin jarrujen toimintalogiikka kannattaa varmistaa auton ohjekirjasta tai maahantuojan teknisestä palvelusta. Usein kysytään, kannattaako autosta kytkeä regeneroiva jarrutus päälle vai ei, tai jos tarjolla on useita valintoja, mikä regenerointitasoista on taloudellisin. Yksiselitteistä vastausta ei ole. Olennaista on mekaanisten jarrujen käytön välttäminen ja turhien kiihdytysten (jotka ovat usein seurausta tarpeettomasta vauhdin hiljentämisestä) välttäminen. Tätä ei voi liikaa korostaa.
Sähköauton mekaanisia jarruja kannattaa käyttää säännöllisesti, jotta jarrut pysyvät toimintakuntoisina. Talvella jarrupolkimen voi polkaista pohjaan vaikkapa lumisella kotipihalla ja kesällä hiekkatiellä, varmistuttuaan ensin, että takana ei tule toista autoa.
Jutussa on käytetty lähteenä kirjaa Markku Ikonen: Aja taloudellisesti (2013), joka on maksutta luettavissa Turun ammattikorkeakoulun verkkosivuilla ja löytyy hakemalla hakukoneella teoksen nimellä.
Tiesitkö, että...
Sähköautossa oikea rengasvalinta ja rengaspaineet sekä vesiurissa ajamisen välttäminen sateella voivat parantaa toimintamatkaa jopa useita kymmeniä kilometrejä.
Sähköautossa hyvä hyötysuhde näkyy myös siinä, että pienet asiat näkyvät helposti energiankulutuksessa ja siten toimintamatkassa.
Polttomoottorin hyötysuhde on erityisen huono osakuormalla ajettaessa, minkä johdosta ajovastusten kasvu ei näy niin radikaalisti kulutuksessa.
Sähköistä liikennettä numeroina
10 – Raskas tavaraliikenne sähköistyy hitaasti: tammi-maaliskuussa Suomessa ensirekisteröitiin 10 sähkökuorma-autoa, kun samaan aikaan diesel-kuormureita rekisteröitiin 917.
80 – Sähkö tekee pikku hiljaa tuloaan myös pakettiautoihin: vuodesta 2019 alkaen ensirekisteröinnit ovat tuplaantuneet vuosittain. 2023 jo 14 prosenttia uusista pakettiautoista Suomessa oli täyssähköisiä.
26 – Tammi-maaliskuussa uusista henkilöautoista noin puolet olivat töpseliautoja – täyssähköisten osuus oli 26 % rekisteröinneistä. Osuus on pienempi kuin koko viime vuoden 34 %.
