Kun yritykset ostavat halvalla Kiinasta, se on tehostamista – nyt sama on tavalliselle ihmiselle synti
EU:n ulkopuoliset halpakaupat ovat räjäyttäneet pakettimäärät ja huolen tuoteturvallisuudesta. Käytännössä ostaja tekee juuri sen, mitä suomalaiset yritykset ovat tehneet jo 20 vuotta: ostaa halvalla Kiinasta, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Iina Artima-Kyrki.
Ensin suomalaiset yritykset lähtivät tehostamaan. Tuotantoa ja kokoamista ja lopulta myös suunnittelua ulkoistettiin halvempiin maihin, ennen kaikkea Kiinaan. Se oli järkevää. Saimme edullisia tuotteita, yritykset kilpailukykyä ja omistajat parempaa tulosta. Samaan aikaan teollisia työpaikkoja katosi, alihankintaketjut venyivät ja sana kotimainen alkoi tarkoittaa yhä useammin pelkkää tarinaa pakkauksen kyljessä.
Nyt vuosikymmeniä myöhemmin julkinen keskustelu syyllistää Temusta ostavaa kuluttajaa. Käytännössä ostaja tekee juuri sen, mitä suomalaiset yritykset ovat tehneet jo 20 vuotta: ostaa halvalla Kiinasta. Ikään kuin ongelma olisi syntynyt sillä hetkellä, kun tavallinen suomalainen painaa tilaa-nappia, eikä siitä, että todellisuudessa koko järjestelmä rakennettiin jo paljon aiemmin palkitsemaan halpuudesta ja rankaisemaan kalliista työstä.
”Vastuullisuudesta tehdään ylellisyystuote niille, joilla on varaa valita.”
Kuluttajaliiton joulukuussa julkaisema selvitys kertoi, että temuttajat ovat muita useammin iäkkäitä ihmisiä ja yksinhuoltajatalouksia. Temusta oli tilannut viime vuoden aikana 31 prosenttia vastaajista, AliExpressistä yhdeksän prosenttia ja Sheinistä neljä prosenttia. Yli 65-vuotiaista Temusta oli tilannut 36 prosenttia. Myös tulotaso näkyy: yli 3 000 euron nettokuukausituloa saavat tilaavat harvemmin, kun taas 1 000–2 000 euroa nettona tienaavat ovat Temun ahkerimpia käyttäjiä. Vuokralla asuvat korostuvat.
Halpa ei ole aina mielihalu. Temuttaminen voi olla pieni- ja keskituloiselle arjen selviytymistä. Ja matematiikka on julmaa, kun palkka ei riitä ja työtä on vähemmän tarjolla. Vastuullisuus on tärkeää. Mutta vastuullisuudesta tehdään helposti ylellisyystuote, jonka hintalappu on varattu niille, joilla on varaa valita.
”Jos halpuus on seuraus siitä, että miljoonien ihmisten ostovoima on heikentynyt, syyllistäminen on laiskaa.”
Yritykset rakensivat vuosia mallia, jossa kuluttajalle opetettiin yksi mittari yli kaiken eli hinta. Halvin voitti. Samaan aikaan valmistuksen riskit ja kustannukset kuten ympäristö, työolot, tuoteturvallisuus ulkoistettiin Kiinaan ja muualle. Kun tuotanto vietiin sinne, missä se on halvinta, siitä seurasi se, että tuotteet halpenivat, työt pohjolan perukoilla vähenivät ja työ muuttui täällä epävarmemmaksi.
Nyt kun halpatuotteita virtaa Eurooppaan ennätysmäärä, syntyy paniikki. EU:hun tuli vuonna 2024 jopa 4,6 miljardia alle 150 euron pakettia unionin ulkopuolelta. Se on yli 145 pakettia sekunnissa. EU:n valtiovarainministerit ovat sopineet kolmen euron tullimaksusta tällaisille paketeille heinäkuun alusta alkaen. Taustalla on huoli määristä, valvonnasta ja reiluudesta.
Se on hyvä. Mutta miksi katse kääntyy ensimmäiseksi siihen, joka ostaa. Syyllistäminen on halpa ratkaisu. Mutta jos halpuus on seuraus siitä, että miljoonien ihmisten ostovoima on heikentynyt, syyllistäminen on myös laiskaa. Se ohittaa olennaisen kysymyksen: miksi niin moni kokee, ettei voi enää ostaa muuta?
”Meidän talousmallimme tarvitsee halpaa, koska palkat eivät veny ja perustarpeet kallistuvat.”
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoi sen, mikä monelta unohtuu: monessa kodissa taloustilanne on erittäin tiukka. EU:n ulkopuolelta tilaaminen voi olla pakon sanelema ratkaisu. Samalla hän muistuttaa, että halpa hinta voi kätkeä turvallisuus- ja vastuukysymyksiä. Niitä ei voi sivuuttaa. Belgian kuluttajajärjestö testasi 162 Temusta ja Sheinistä tilattua tuotetta: 112 ei täyttänyt EU:n tuoteturvallisuusstandardeja. Tämä on toki vakava asia, eikä siitä pidä vaieta vain siksi, että temuttaja on usein pienituloinen.
Mutta juuri siksi syyllistäminen osuu taas väärään osoitteeseen. Jos tuotteissa on turvallisuuspuutteita, ratkaisu ei ole vain moralisoida kuluttajaa.
Tässä kohtaa olisi rehellistä sanoa ääneen se, mitä suomalaisessa keskustelussa kierretään: meidän talousmallimme tarvitsee halpaa. Se tarvitsee sitä, koska palkat eivät veny, perustarpeet kallistuvat ja työmarkkina on pirstaleisempi kuin ennen. Kun ihmiset ostavat halvalla, he eivät välttämättä tee sitä siksi, etteivät välittäisi. Moni tekee sen siksi, että yrittää pitää arjen kasassa.
Niin kauan kuin yritykset ulkoistivat tuotantonsa Kiinaan, se oli ok, mutta kun kuluttaja tekee sen saman, se on väärin. Ehkä temuttaja ei ole ongelman alku. Hän on oire. Kun seuraavan kerran tekee mieli osoittaa sormella, kannattaa varmistaa, mihin suuntaan se osoittaa.
