Kuluttaja haluaa ennen kaikkea halpoja kenkiä ja vaatteita, mutta voisiko se muuttua?

Ensimmäiset kenkätehtaat olivat syntyneet Ouluun ja Tampereelle jo 1870-luvun puolivälissä, joskin laajamittainen teollinen kengänvalmistus käynnistyi vasta 1900-luvun puolella.

Tärkeä uranuurtaja oli kenkämestari Emil Aaltonen, joka aloitti kenkien teon Tampereella vuonna 1905 ja sai pian kilpailijoita.

Tampere oli pitkään sekä tekstiili- että kenkäteollisuutemme pääkaupunki. Huippuvuosi oli 1964, jolloin kaupungissa oli 34 kenkätehdasta. Niistä elantonsa sai 3800 ihmistä. Kymmenen vuotta myöhemmin tehtaiden määrä oli romahtanut puoleen, ja ne työllistivät kaupungissa enää 1600 ihmistä.

Nykyään kotimaisia kenkätehtaita on kourallinen ja ala työllistää – jos kaikki pienetkin suutarit lasketaan mukaan – toistatuhatta ihmistä.

Suomalaisen kengän tulevaisuus on erikoisjalkineissa – kuten juttumme Sievin Jalkineesta kuvaa  – sekä uniikeissa designkengissä. Mitä enemmän innovaatioita ja uusia ideoita kenkäteollisuutemme pystyy kehittämään, sen paremmat mahdollisuudet sillä on pärjätä. Viime vuosien suunta näyttääkin valoisalta: pienten, uniikkikenkiä valmistavien yrittäjien määrä on kasvanut, ja alan teknologisten innovaatioiden määrä lisääntynyt.

Tilastot kertovat kuitenkin toisenlaista, karua todellisuutta: kymmenestä kenkäparista yhdeksän on ulkomaisia, ja kuluttajan tärkein ostokriteeri ainakin vapaa-ajan ja muotijalkineissa on hinta.

Muutokseen on vaikuttanut moni tekijä

Vaatetusteollisuudessa on tapahtunut raju rakennemuutos. Alan huippuvuonna 1974 tekstiilien ja vaatteiden valmistus työllisti Suomessa 65400 ihmistä. Vuonna 2018 työllisten määrä oli enää 4900.

Syitä rajuihin muutoksiin on historian saatossa ollut lukuisia: sodat, pulavuodet, Neuvostoliiton-kaupan romahtaminen, talouslama, yleinen kustannustason nousu, kaupan vapautuminen sekä Kiina-ilmiö.

Mutta voisiko suunta kääntyä? Kuluttamiseen liittyvä vastuullisuuskeskustelu nostaa päätään, ja samalla kotimaisen, lähellä valmistetun tuotteen arvo on kuluttajan silmissä kasvanut. Kerskakulutuksen aika on ohi: yksi hyvä ostos saattaa pian korvata kuluttajien mielissä kymmenen huonoa.

Kiinnostus muotiin ja pukeutumiseen on vuosikymmenten saatossa tasaisesti kasvanut. Myös yleinen asenneilmasto on muuttunut, ja nyt vaatteilla koreilevat jo muutkin kuin rumat.

Kotimaisuutta arvostavien kuluttajien ohella ala kaipaa sijoittajia, pääomia uusien innovaatioiden ja designtuotteiden syntyyn.

Marraskuinen uusien startup-yritysten tapahtuma Slush keräsi Helsinkiin kymmeniätuhansia uusia yrittäjiä ja 2000 sijoittajaa. Toistaiseksi muotiala loisti Slushissa pääosin poissaolollaan.