Apu

Kultainen vasikka − Espoon kaupunginteatterissa raha ja rakkaus taistelevat ajattomasti

Kultainen vasikka − Espoon kaupunginteatterissa raha ja rakkaus taistelevat ajattomasti
Maria Jotunin teksti on Erik Söderblomin ohjauksessa kuin tästä ajasta kirjoitettu.
Julkaistu: 22.9.2021

Apu näki Kultaisen vasikan ennakkonäytöksessä.

Eihän tämä ole vanhentunut päivääkään! Se on päällimmäinen ajatus lähtiessäni Espoon kaupunginteatterin Kultainen vasikka -esityksestä.

Näytelmän pörssihuuma istuu hyvin tähän aikaan, jossa jokainen on sijoitusasiantuntija ja osakesäästötilin hankkiminen kuuluu miltei kansalaisvelvollisuuksiin. Arvot ovat koetuksella, ja osalla raha nousee rakkauden ohi.

Eedit (Elsa Saisio) haluaisi kerrankin ostaa jotain vain itselleen, mutta Jaakko-puolisolla (Janne Reinikainen) on muita ajatuksia.

Maria Jotunin teksti sijoittuu sadan vuoden taakse, jolloin ensimmäinen maailmansota pisti talouden sekaisin koko maailmassa. Myös vastikään itsenäistyneessä Suomessa sodittiin ja puutetta riitti.

Espoossa näytelmä kiinnitetään heti alussa hyvin ajankuvaan vanhoilla mustavalkovalokuvilla (monikäyttöisestä lavastuksesta vastaa Kati Lukka). Kurjuus ja taistelut jatkuvat sujuvasti, kun lavalle pääsee Eedit (Elsa Saisio). Hänellä on rakastava mies, mutta ei rahaa. Köyhyys suorastaan hävettää ja rahaan liittyvät riidat värittävät liittoa.

Äkkirikastumisen ja valtavien summien sokaisemana aiemmat moraalinvartijat ryhtyvät keinottelijoiksi.

Osa kuitenkin menestyy vaikeista oloista huolimatta, ja vuonna 1912 perustettu Helsingin pörssi antaa yhä useammalle mahdollisuuden kääntää sota voitokseen. Niin myös Eeditin äiti (Pirjo Luoma-aho) iskee kultasuoneen, eikä kestä kauaa, että Eedit itsekin alkaa hamuta rahaa rakkauden sijaan. Äkkirikastumisen ja valtavien summien sokaisemana aiemmat moraalinvartijat ryhtyvät keinottelijoiksi. Vaan kuka jää lopulta voitolle, kun rauha vihdoin katkaisee pörssin nousukiidon, ja mikä onkaan se kaikkein pysyvin arvo?

Terhi Suorlahti ja Elsa Saisio.

Jotunin tarinan opetus ei olisi kummoinen, elleivät rikkaudet alkaisi näkyä ryppyinä rakkaudessa. Pahimmasta köyhyydestä nouseminen toki helpottaa elämää, mutta muuten roolihahmot eivät varsinaisesti ole onnellisempia rikastuttuaan − päinvastoin. Rivien välistä voi lukea, että yksi hullutus, sota, on vain vaihtunut toiseen. Maailma on niin raadollinen, että sille ei voi kuin nauraa, Jotuni taisi pohtia, kun käänsi pula-ajan komediaksi.

Näyttelijäkaarti on hyvä. Pääpari Eedit ja Jaakko Honkana Elsa Saisio ja Janne Reinikainen näyttävät suuria tunteita, mutta ehkä vielä kiinnostavampi kaari on Terhi Suorlahden Liinalla, joka aloittaa tarinassa itsevarmana näyttelijänä mutta on näytelmän lopussa avuttomuudessaan kuin toinen ihminen.

Aliina (Misa Lommi), Jaakko (Janne Reinikainen) ja Liina (Terhi Suorlahti) nauttivat rikkauksista. Kultaiset kengät ilmestyvät jalkaan menestyksen merkkinä.
Kommentoi »