Mitä ihmettä: tutkijat todistivat, ettei mahdollisuus saada kolikonheitossa kruuna tai klaava olekaan fifty-fifty!
Jo vuonna 2007 matemaatikko Persi Diaconis esitti, että heitetty kolikko on ilmassa pidempään se puoli ylöspäin, joka on heiton alkaessa näkyvillä.
Voisi kuvitella, että kun kolikossa on kaksi puolta ja sattumalla on heitossa sanottavansa, todennäköisyys saada kruuna tai klaava olisi tasan 50 prosenttia. Tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan tutkijatiimi, jossa oli mukana iso joukko tutkijoita Euroopan eri yliopistoista, todisti toisin.
Jo vuonna 2007 matemaatikko Persi Diaconis esitti, että heitetty kolikko on ilmassa pidempään se puoli ylöspäin, joka on heiton alkaessa näkyvillä. Syynä on kolikon pyörimisakselin hienoinen kiertyminen. Sen vuoksi kolikko laskeutuu todennäköisemmin siihen asentoon, josta se lähti lentoon. Diaconisin heittokokeissa todennäköisyys osoittautui 51 prosentiksi.
Tuoreessa tutkimuksessa 48 tutkijaa heitteli 46 eri maan kolikoita niin, että heittokertoja kertyi peräti 350 757. Tulosten mukaan kolikko päätyy 50,8 prosentin todennäköisyydellä se puoli ylöspäin, joka oli ylöspäin alun alkaen.
Se, kuka kolikkoa heitti, vaikutti hieman todennäköisyysprosenttiin. Jokaisella on oma heittotekniikkansa, ja osa heittäjistä myös nappaa kolikon ilmasta, ennen kuin se ehtii laskeutua maahan. Koska heittotyyli vaikuttaa kolikon ilmassa tekemien pyörähdysten määrään, se vaikuttaa myös pyörimisakselin kiertymiseen ja siten kolikon laskeutumissuuntaan.
Ero siinä, onko kruunan tai klaavan todennäköisyys 50 vai 50,8 prosenttia, voi tuntua merkityksettömältä, mutta tutkijat perustelevat eron merkitystä arXiv-alustalla julkaistussa artikkelissaan näin: ”Jos laitat dollarin likoon kolikon heiton tuloksesta (eli dollarin panoksella voitat joko nolla tai kaksi dollaria) ja toistat vedon tuhat kertaa, voitat keskimäärin 19 dollaria, jos tiedät kolikon aloitusasennon.”
Kolikon heitolla on pitkät perinteet. Jo Rooman hallitsija Julius Caesarin kerrotaan tehneen päätöksiä sen avulla. Urheilussa kolikko päättää, kummassa päässä kenttää joukkue pelaa, ja vuoden 1968 jalkapallon EM-kisoissa Italia voitti Neuvostoliiton kolikon heitolla sen jälkeen, kun välieräottelu päättyi jatkoajan jälkeen tasan. Iltalia eteni finaaliin ja voitti mestaruuden.
