
Heidi Lalli valmisti salaatinkastiketta, tanssi italodiscossa ja vieraili deittitapahtumassa – Seurasimme kuukauden, miten köyhän kesä rakentui
Valokuvaaja Veera Kontula halusi selvittää, voiko kurjuuskuvaston kääntää päälaelleen. Hän kuvasi kuukauden ajan köyhäksi itseään nimittävää Heidi Lallia.
Miltä näyttää köyhyys? Media on täynnä tarinoita vähätuloisten elämän kurjuudesta ja kärsimyksestä. Kun tapasin Helsingin Ylioppilasteatterista 30-vuotiaan Heidi Lallin, hän kertoi olevansa köyhä. Kiinnostuin ja päätin kuvata häntä kuukauden ajan nähdäkseni, voiko siinä olla muitakin puolia.
Köyhät nähdään ulkopuolisena osana yhteiskuntaa, ongelmana tai uhreina. Sellainen ajattelu luo kuitenkin kuilua ihmisten välille. Jatkuva murehtiminen talousasioista lisää mielenterveysongelmia ja ajaa köyhyyden loukkuun, joten miksi kenenkään arjen kuuluisi olla sellaista?
”Köyhän pitää tehdä kaikki alusta loppuun itse.”

Kaikkien elämään toki kuuluu myös ajoittainen kärsimys, mutta Lallin elämässä on myös paljon muuta. Lalli on ollut työttömänä nyt muutaman vuoden. Hän oli aiemmin töissä pikamuotiliikkeessä, mutta voi henkisesti huonosti. Lallin mukaan tämä heijastui ihmissuhteisiin ja yleiseen jaksamiseen.
Hän sai masennusdiagnoosin viime vuoden lopulla ja aloitti mielialalääkityksen, mikä muutti hänen elämänsä suunnan.
– Olen aina luullut olevani introvertti, mutta nyt huomaan sen johtuneen masennuksesta, kuvailee Lalli nykyistä olemustaan.
Työttömänä hänellä on ollut aikaa toipua mielenterveysongelmistaan ja rakentaa uusia unelmia. Lalli unelmoi tekevänsä tulevaisuudessa töitä äänensä kanssa. Hän on aikoinaan osallistunut lauluohjelma The Voice of Finlandiin ja tekee nykyään lauluvideoita sosiaaliseen mediaan.
Lalli puhuu itsestään köyhänä. Hänen tililleen kilahtavat työttömyys- ja asumistuki kerran kuussa. Vuokran jälkeen käyttörahaa jää noin 300 euroa.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ihminen on pienituloinen, jos tulot ennen veroja ovat 60 prosenttia suomalaisten mediaanista tai sitä pienemmät. Tammikuussa 2024 suomalaisten mediaanitulo oli reilut 3 160 euroa eli pienituloisuuden määritelmällinen raja kulki vajaassa 1 900 eurossa.
Lallin tulot ovat pienet, mutta hän elää täyttä elämää. Hän käy ilmaistapahtumissa, näkee paljon ystäviään ja tekee heidän kanssaan asioita.
Kaiken kuitenkin mahdollistaa tarkka suunnittelu, jossa hän on omien sanojensa mukaan jo aika mestari. Hän ostaa kaiken mahdollisen tarjouksesta ja hamstraa edullisia ostoksia kotiin. Kahvinkin voi ottaa kotoa mukaan. Kauppareissulla Lalli saattaa käydä tarjouksien perässä monessa eri paikassa löytääkseen tarvittavat asiat kaikkein edullisimmin.
– Köyhän pitää tehdä kaikki alusta loppuun itse, Lalli toteaa itse tekemästään salaatinkastikkeesta.
Seurasin Lallin elämää intensiivisesti kuukauden ajan. Kuukausi näytti minulle, miten iso ja määrittävä tekijä vapaus on mielenterveydelle.
Nyt Lalli voi henkisesti paremmin ja on valmis takaisin työelämään. Hänen ehtonaan on, etteivät yrityksen arvot sodi hänen omia arvojaan vastaan. Onneksi hänellä on vapaus valita.











