Image

Debatti: Koulushoppailu vaarantaa peruskoulun ydintehtävän – Elovaara, Soininvaara & Pursiainen

Debatti: Koulushoppailu vaarantaa peruskoulun ydintehtävän – Elovaara, Soininvaara & Pursiainen
Yhä useammat vanhemmat pohtivat, pitäisikö lapset laittaa lähikoulun sijaan johonkin toiseen kouluun. Pyysimme aiheesta kommenttipuheenvuorot.
Julkaistu: 23.8.2021

Tiina Elovaara

Yhteiskuntasuhteiden neuvonantaja (Kreab), entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (Siniset)

Kasvoin lähiössä, jossa näkyivät työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat.

Koulumatkalla joku hyppäsi kerrostalon ikkunasta ja hänen päänsä hajosi asfalttiin pitäen äänen, jota lapsuudenystäväni ei ole vieläkään unohtanut.

Koulussamme oli myös toisenlaisia oppilaita. He tulivat siisteiltä omakotialueilta ja turvallisista kotioloista. Muodostimme yhdessä heterogeenisen joukon, jossa oli hyvä oppia elämästä.

Opettajat olivat pääosin päteviä ja ymmärtäväisiä. Osa meistä pääsi työelämään ja osalle ei käynyt niin hyvin. Koulusta tämä ei johtunut.

"Koulushoppailulla viedään lapselta mahdollisuus oppia jotain arvokasta elämän monimuotoisuudesta. On kaikkien etu, että koulut ovat mahdollisimman moniulotteisia."
Tiina Elovaara

Kyse on muista sosioekonomisista asioista. Valitsemalla hyvämaineisen koulun hyväosainen vaarantaa koulujen tasa-arvon. Heikossa asemassa olevien lasten asema huonontuu entisestään koulujen eriytymiskehityksen seurauksena, mutta parempiosaisten kohdalla koulunvaihto ei tuota merkittävää parannusta oppimistuloksiin. ”Parempien koulujen” oppilaat eivät opi omaan tasoonsa nähden enempää kuin heikompien alueiden oppilaat.

Koulushoppailulla viedään lapselta mahdollisuus oppia jotain arvokasta elämän monimuotoisuudesta. On kaikkien etu, että koulut ovat mahdollisimman moniulotteisia. Eri perheiden tilanteet toimivat näkyminä molempiin suuntiin. Lapset oppivat toistensa tilanteista.

Minulle koulu oli turvapaikka, jossa aikuiset olivat selvin päin ja missä sai hetkittäin unohtaa muut vaikeudet. Kouluruoka maistui kiitollisuudella. Tärkeintä on heikossa asemassa olevien auttaminen ja oppimisen tuki, ei hyvässä asemassa olevien olojen parantaminen.

Heikki Pursiainen

Ekonomisti ja Mustread-median strategi

Tulkitsen, että shoppailulla tarkoitetaan tässä vanhempien pyrkimystä saada lapsi johonkin muuhun kuin lähikouluun. Syynä voi olla huoli lähikoulun opetuksen laadusta tai muista oppilaista. Useimpien vanhempien motiivit ovat varmasti puhtaat, mutta shoppailuun voi liittyä myös ennakkoluuloja, jopa rasismia.

Shoppailua pidetään haitallisena. Sen katsotaan edistävän koulujen eriytymistä. Usein ratkaisuksi tarjotaan tiukkaa lähikouluperiaatetta, joka pakottaisi lapset menemään oman alueensa kouluun.

Peruskoulujen eriytymisestä on syytä olla huolissaan. Koulushoppailu on kuitenkin toisarvoinen asia.

"Shoppailu on siis ratkaisu lähikouluun tyytymättömille vanhemmille, joilla ei ole varaa muuttaa parempana pitämänsä koulun alueelle."
Heikki Pursiainen

Asuinpaikan voi valita vapaasti. Siksi parempaan kouluun pääsee aina muuttamalla sen oppilaaksiottoalueelle. Muuton esteenä voi kuitenkin olla asuntojen korkea hintataso alueilla, joilla paremmat lähikoulut sijaitsevat.

Shoppailu on siis ratkaisu lähikouluun tyytymättömille vanhemmille, joilla ei ole varaa muuttaa parempana pitämänsä koulun alueelle. Tiukka lähikouluperiaate tarkoittaisi, että ainoa keino vaihtaa koulua on muuttaa. Näin se estäisi shoppailun kaikilta muilta paitsi varakkailta.

Tämä ei ole tasa-arvoinen eikä tehokas eriytymisen estämiskeino. Koulujen eriytymistä voidaankin torjua vain pitämällä huolta opetuksen laadusta kaikissa kouluissa ja estämällä ongelmien kasaantuminen tietyille asuinalueille.

Tämä on tietenkin vaikeaa. Uskon, että shoppailusta on mukava keskustella juuri tästä syystä. Se on ymmärrettävän kokoinen ongelma, johon on muka olemassa simppeli ratkaisu.

Osmo Soininvaara

Tietokirjailija ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Helsingissä

Peruskoulu on ollut merkittävä tekijä Suomen menestyksen takana. Sen ansioista kaikki lapset saavat hyvää koulutusta. Monissa maissa köyhistä perheistä tulevat lapset saavat selvästi muita huonompaa koulutusta. Se johtaa köyhyyden periytymiseen ja haaskaa kansakunnan lahjakkuusreservejä. Ilman peruskoulua moni huippujohtaja pyörittäisi nyt pizzeriaa kotikylällään.

Tämä idylli on nyt vaarassa. Segregaation vuoksi toiset koulut ovat lapsille parempia kuin toiset, tai näin ainakin monet vanhemmat uskovat. Vaikka opettajat ovat yhtä hyviä, luokkatoverit eivät ole. Jos opettajan ajasta menee kohtuuttoman paljon aikaa heikompien oppilaiden kanssa, oma kullannuppu saa sitä vastaavasti vähemmän.

Tämä on johtanut koulushoppailuun. Periaatteessa koulupaikka tarjotaan lähimmästä peruskoulusta, mutta valitsemalla jonkin harvinaisen kielen pääseekin pois ”slummikoulusta”.

Pitäisikö tämä kieltää? Se olisi kuin torjuisi tautia rikkomalla kuumemittarin.

"Jos koulushoppailu estetään, ihmiset ratkaisevat ongelman muuttamalla pois huonomaineisen koulun alueelta. Alueiden välinen segregaatio kiihtyy."
Osmo Soininvaara

Vanhemmilla on iso motivaatio taata lapsilleen hyvä koulutus. Meritokraattisessa yhteiskunnassamme se on tie menestykseen. Jos koulushoppailu estetään, ihmiset ratkaisevat ongelman muuttamalla pois huonomaineisen koulun alueelta. Alueiden välinen segregaatio kiihtyy.

Ainoa toimiva ratkaisu on koulujen positiivinen diskriminaatio. Missä oppilaat tarvitsevat enemmän opettajaan aikaa, opettajalla on oltava enemmän aikaa, eli opetusryhmien on oltava pienempiä. Ei edes maksa paljon ja on tutkitusti tehokasta.

Debattipalstalla Imagen vakituiset debatistit ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen.

Kommentoi »