Apu

Koronavirus: nämä asiat Suomeen levinneestä taudista pitää tietää

Koronavirus: nämä asiat Suomeen levinneestä taudista pitää tietää
Koronavirus on diagnosoitu nyt myös Suomessa. Kaukainen virusvieras on herättänyt huolta, mutta maltti on valttia.

Kuva: Koronavirusta vastaan ei ole rokotetta, mutta kausi-influenssaa on Suomessa torjuttu jo 1980-luvulta alkaen osana kansallista rokotusohjelmaa.

Wuhanin koronavirus on Kiinassa sulkenut miljoonakaupunkeja sekä rajoittanut mat­kailua ja julkisia tapahtumia. Lentoyhtiöt ovat peruneet Kiinan-lentojaan. Vaikutus tuntuu Lapin matkailussa asti.

Tartuntoja oli viime perjantaihin mennessä virallisesti yli 10 000, ja määrän odotetaan kasvavan. Tautiin on kuollut yli 200 ihmistä, suurin osa Wuhanissa ja Hubein maakunnassa.

Tapauksia on todettu pääosin Aasian maissa, yksittäisinä myös Euroopassa.

Suomessa ensimmäinen tapaus varmistui tällä viikolla Rovaniemellä, kun Wuhanista saapuneella kiinalaisturistilla todettiin infektio. Piileviä tartuntoja arvellaan olevan kymmeniä.

Koronavirus – eli mikä tauti?

Koronavirukset aiheuttavat flunssankaltaisen taudin eli ylähengitystieinfektion. Wuhanin taudin aiheuttaa 2019-nCoV, koronavirus, jonka oletetaan tarttuneen eläimistä väli-isännän kautta ihmiseen.

Takavuosien mers ja sars kuuluvat geneettisesti samaan koronavirusten ryhmään. Lähimpänä Wuhan on sars-virusta ja eläinten viruksista lepakoiden koronaviruksia.

Virus tarttuu yleensä hengitysteitse, mutta vielä ei tiedetä, miten helposti tai miten kauan ennen tai jälkeen oireiden.

Tämänhetkisen tiedon mukaan tauti ei olisi yhtä tarttuva kuin sars, ja kuolleisuus vaikuttaa alhaisemmalta: arvion mukaan virus tappaisi pari prosenttia infektion saaneista. Sars tappoi kymmenisen prosenttia tartunnan saaneista, mers jopa 35.

Hengitystieinfektioita aiheuttaa yli 200 erilaista virusta. Wuhanin viruksen ärhäkkyyttä ei vielä tiedetä, mutta yleensä hoitoa vaativat taudit ovat jäävuoren huippu. Taustalla on paljon lievempiä ja oireettomia infektioita, jotka löydetään vain laboratoriotesteissä.

Millaiset oireet?

Virus aiheuttaa kuumetta, yskää ja hengenahdistusta, yleensä lievinä. Vakavammin oirehtivilla on yleensä ollut jokin perussairaus. Terveysjärjestö WHO:n mukaan tapauksista suuri osa on keski-ikäisiä tai iäkkäitä.

Jos oireita ilmaantuu kahden viikon kuluessa epidemia-alueelta palattua, tai jos on ollut kontaktissa sairastuneeseen, on syytä ottaa puhelimitse yhteys sairaalaan tai terveyskeskukseen.

Lääkehoitoa tai rokotetta koronavirusta vastaan ei ole. Epidemian pysäyttäminen nojaa taudin nopeaan havaitsemiseen, altistuneitten kartoittamiseen ja nopeaan hoitoonohjaukseen. Suomen sairaaloissa on hyvä valmius tutkia ja hoitaa koronavirusinfektioita.

Miten suojaudun?

Tavallisen ihmisen tärkeimpiä ohjesääntöjä ovat käsihygienia vedellä ja saippualla sekä suojattu yskintä.

Jokaista flunssan oiretta ei kannata hätkähtää. Eletään vuodenaikaa, jolloin virusinfektioita on liikkeellä. Flunssan riski on Euroopassa suurempi kuin Wuhanin viruksen.

Näistäkin taudeista selvittiin

Koronavirus on jo pitkään tunnettu lievien nuhakuumeiden eli flunssien aiheuttajana. Hyvä uutinen on se, että aikaisemmatkin epidemiat saatiin kuriin.

Sars

Äkillinen vakava keuhkotieoireyhtymä muuttui epidemiaksi Kiinan Guangdongin maakunnassa keväällä 2003.

Epätavallisen keuhkokuumeen aiheutti SARS-CoV, aiemmin tuntematon koronavirus, jonka uskotaan olleen peräisin ruoaksi käytetyistä sivettikissoista. Lyhyt epidemia levisi useisiin Itä- ja Kaakkois-Aasian maihin ja Kanadaan.

Tautiin sairastui maailmanlaajuisesti noin 8500 ihmistä. Joka kymmenes heistä kuoli.

Virus saatiin pysäytettyä kansainvälisen yhteistyön avulla, kun taudin aiheuttaja tunnistettiin ja sen levinneisyysreitit kartoitettiin. Tehokasta lääkettä tai rokotetta tautiin ei ole.

Sikainfluenssa

Espanjantaudin sukua ollut sikainfluenssa lähti liikkeelle Meksikosta ja Pohjois-Amerikasta keväällä 2009. Samana vuonna se levisi Suomeen. Täällä sen sairasti arviolta kymmenesosa väestöstä.

Sairaalahoitoon joutui lähes 1600 ihmistä, joista 44 kuoli.

Sikainfluenssavirus kykeni lisääntymään keuhkoissa, kun kausi-influenssa tuntuu lähinnä ylähengitysteissä.

Puolet suomalaisista otti sikainfluenssarokotteen, alle 15-vuotiaista jopa 75 prosenttia. Rokotusten sivuvaikutuksena 230 ihmistä, pääosin nuoria, sairastui nukahtelu­sairauteen eli narkolepsiaan.

Mers

Saudi-Arabiassa todettiin syksyllä 2012 sarsin kaltainen koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, jonka oletettiin tarttuneen kameleista.

Varsinaista epidemiaa tauti ei aiheuttanut. Sen on sairastanut noin 2 400 ihmistä, joista yli 800 kuoli. Virusta kulkeutui matkailijoiden mukana Keski-Eurooppaan asti. Suomessa tautia ei ole tavattu.

Virusta vastaan ei ole lääkehoitoa eikä rokotetta.

Kausi-influenssa

Kotoiseen, joka talvi toistuvaan influenssaan sairastuu jopa kymmenesosa väestöstä, lapsista 20–30 prosenttia. Kuolemantapauksia on vuosittain 500–1000, pääasiassa iäkkäitä ihmisiä.

Euroopassa 4–50 miljoonaa sairastaa sen vuosittain, ja yli 15 000 menehtyy siihen.

Kausiflunssaan on olemassa rokote, jonka monet väestöryhmät saavat maksutta.

Juttua varten on asiantuntijana haastateltu johtavaa tutkijaa Carita Savolainen-Kopraa THL:stä.

Julkaistu: 31.1.2020
Kommentoi »