Apu

Husin diagnostiikkajohtaja: Hoitotakuuvelvoitteet arvioitava uudelleen – "Suomessa ollut vuosia krooninen pula laboratorioiden näytteenottajista"

Husin diagnostiikkajohtaja: Hoitotakuuvelvoitteet arvioitava uudelleen – "Suomessa ollut vuosia krooninen pula laboratorioiden näytteenottajista"
Voimavaroja vapautuisi koronatestaukseen, jos joidenkin potilaiden hoitotakuuvelvoitteen aikataulua ei tarvitsisi noudattaa, sanoo Husin Lasse Lehtonen.
Julkaistu: 14.8.2020

Koronavirustestien näytteenottoon ei löydy tarpeeksi laboratoriohenkilökuntaa koko maasta, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Hänestä ratkaisu testausruuhkiin ei löydy palkkaamalla henkilökuntaa terveydenhoitoalan yksityiseltä toimialalta, vaan valtiovallan pitäisi miettiä hoitotakuuvelvoitteet uudelleen.

– Valmiuslaki mahdollisti se, että sairaanhoitajia siirrettiin kiinni laitetuilta korvatautipoliklinikoilta ja hammashoitoloista näytteenottoon. Ministeriöltä pitäisi tulla nyt poikkeussäännös, että joidenkin potilaiden hoitotakuuvelvoitteen aikataulua ei tarvitse noudattaa. Siten voisimme kohdistaa lisää voimavaroja koronatestaukseen, Lehtonen sanoo.

Terveystalon Salmi: Palveluseteli hyötykäyttöön

Yksityisen lääkärikeskus Terveystalon liiketoimintajohtaja Ville Salmi sanoo, että terveydenhoitoalan voimavaroista olisi pitänyt keskustella jo keväällä.

– Valtiovalta voisi tukea kuntia ja sairaanhoitopiirejä hankkimaan koronatestauksen yksityiseltä esimerkiksi palvelusetelin avulla. Kela ja STM voisivat nostaa työterveyshuollon korvauskattoa, jotta jokainen suomalainen voisi itse päättää, mistä testin hakee.

Husin Lehtonen muistuttaa, että yksityinen ja julkinen terveyssektori käyttävät samaa ammattilaisjoukkoa.

– Sellaista määrää ihmisiä, joita tarvittaisiin 20 000 näytteenottoon päivässä, ei löydy mistään, ellemme voi keventää toimintojamme toisaalla. Suomessa on ollut jo vuosia krooninen työvoimapula laboratorioiden näytteenottajista.

Vapaaehtoisista testaajista ei ole apua työvoimapulaan.

– Näytteenotto on keskeinen virhetuloksen lähde. Nenä–nielu-näytteissä väärän negatiivisen testituloksen osuus on 10–20 prosenttia, tavallisessa nielunäytteessä jopa 40 prosenttia näytteistä, Lehtonen sanoo.

Ville Salmen mukaan keinoja testausruuhkan helpottamiseen on vielä käyttämättä.

– Valtiovallan esittämä 15 000–20 000 testinäytteen päivittäinen määrä on kunnianhimoinen tavoite. On mahdollista kouluttaa lisää ammattilaisia näytteenottoon, mutta se ei tapahdu heti huomenna – ja samalla meidän on huolehdittava, että nykyinenkin henkilöstö pysyy työkykyisenä.

Kajaanissa julkinen ja yksityinen terveyssektori ryhtyivät yhteistyöhön koronatestauksessa jo keväällä. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä korvaa osan yksityisellä puolella otetusta koronavirustestistä palvelusetelillä.

– Korvaamme lääkärin määräämästä koronatestistä 106 euroa, tämän lisäksi asiakkaan maksettavaksi jää noin 50 euroa. Toivomme, että yksityissektori saa hintaa vielä alas. Olemme olleet tyytyväisiä, sillä saamme asiakkaan palveltua tasapuolisella, vastuullisella tavalla ilman lisäkustannuksia, pandemiapäällikkö, hallintoylilääkäri Olli-Pekka Koukkari sanoo.

Lehtonen: Pakkotestaukset rajoilla tarkoittaisivat 25 000 näytettä päivittäin

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) esitti 10. elokuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että kaikki riskimaista Suomeen matkustavat pantaisiin pakkotestiin. Se venyttäisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin voimavaroja entisestään.

– Jos lentokentällä aiotaan testata 1 000 matkustajaa, ja saman verran satamissa sekä Vaalimaan raja-asemilla, tarvitsemme valtakunnallisesti 25 000 näytteenottoa päivittäin. Siitä tulee noin yhdeksän miljoonaa näytteenottoa vuosittain. Yksi hoitaja voi ottaa noin 25 näytettä päivässä, joten tarvittaisiin 1 000 hoitajaa joka päivä ottamaan näytteitä, Lehtonen sanoo.

Kommentoi »