Taistelu aikaa vastaan – Tätä on koronaviruksen testaus ja jäljitys etulinjassa, kun toinen aalto jyllää Suomessa
Koronaviruksen testaamisessa aika on yksi tärkeimmistä ja haastavimmista asioista. Viruksen tartuttavuus alkaa jo kaksi päivää ennen oireita: jäljittäjillä on vain muutama vuorokausi aikaa onnistua estämään tartunnan leviäminen.
Kurkkuni on kipeä. Päätä särkee ja vatsa on sekaisin. En mielestäni ole altistunut koronavirukselle, mutta mistä sitä tietää. Helsinkiläisenä kaupungin terveyspalvelut ohjaavat täyttämään internetissä OmaOlo-palveluun sairausoireeni, ja ohjelma ilmoittaa, että minun olisi syytä hakeutua COVID19-infektiotestiin.
Muita virussairauden oireita voivat olla kuume, yskä, nuha, hengenahdistus, ripuli tai haju- tai makuaistin menetys. Toisin kuin keväällä pandemian alussa, Suomessa testataan nyt kaikkia oireilevia hyvin herkästi.
OmaOlo-diagnostiikkaohjelma ei ole Suomessa valtakunnallinen, eli näyteajan varausmenetelmät vaihtelevat kunnittain. Joissakin aika varataan puhelimitse terveyskeskuksesta, toisissa esimerkiksi internetin Koronabotti-, OmaOlo- tai Klinik.fi-palvelussa.
Haluan testiin mahdollisimman pikaisesti. Terveystalon drive-in-näytteenottopisteessä Kannelmäessä, kauppakeskus Kaaressa olisi vapaa aika jo tunnin päästä. Asioin yhtiön verkkosivujen chat-keskustelupalvelussa, ja muutamassa minuutissa saan lääkärin lähetteen sekä testiajan.
Ilman lääkärin, työterveyshoitajan tai sairaanhoitajan kirjoittamaa lähetettä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi luokitellun koronaviruksen testiin ei ole asiaa, niin määräävat Suomen viranomaiset. Lähetteen avulla testimaksun osasta saa myös Kela-korvaukset, kun lääkäri on kerran katsonut aiheelliseksi tutkia oireet.
Terveystalossa testi maksaa 235 euroa, lääkärikeskus Mehiläisellä esimerkiksi 249 euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi Helsingin Sanomille elokuussa, että Huslabin koko koronatestipaketti näytteenottoineen, analyyseineen ja hallintokuluineen maksaa 145 euroa.
Tikku nenään ja aivastus
Kaaren kattotasanteella paistaa marraskuinen aamuaurinko. Ajan drive-in-pisteen näytteenottoteltan eteen. Assistentti Jessi Puustinen haluaa nähdä henkilöllisyystodistukseni auton etuikkunan läpi.
Kun henkilöllisyyteni on varmistettu ja Puustinen on liimannut tarraliput näyteputkeeni, näytteenottaja Kirsi Käyhkö viittoilee ajamaan telttakatokseen. Katos suojaa tarvikkeita kastumasta sadesäällä.
Avaan ikkunan, Käyhkö kumartuu täysissä suojavarustuksissaan lähemmäs ja ojentaa kertakäyttönenäliinan.
Näytteenottaja pyytää minua olemaan paikoillani ja työntää pitkän, ohuen pumpulitikun näköisen, taipuisan näytteenottotikun toiseen sieraimeeni yltääkseni nenänieluuni ja pyöräyttää sitä muutaman kerran. Minua alkaa aivastuttaa, ja ja aivastan saamaani nenäliinaan.
Valmista muutamassa sekunnissa. Tuntuu hetken epämiellyttävältä.
– Muutaman tunnin voi vähän kirveltää, Käyhkö sanoo.
Terveystalon Kaaren toimipaikan päällikkö Roosa Sireeni kertoo, että testauksen pakollisella ajanvarauksella näytteenotossa voidaan välttää ruuhkat. Kipeiden – tai kielteistä testitulosta esimerkiksi matkustamisen vuoksi tarvitsevien – ihmisten tarvitse odotella vastaanottotilassa muiden flunssaisten potilaiden kanssa.
– Testaamme täällä noin 100–200 ihmistä päivässä. Ajan varaamisen jälkeen tarkemmat toimintaohjeet tulevat tekstiviestillä, joka ohjaa eteenpäin verkkosivuillemme. Joskus potilaat yrittävät tulla testiin ilman lähetettä, mutta he voivat sitten parkkeerata autonsa hetkeksi, ottaa yhteyden chat-lääkäriin, ja pian heillä on lähete, Sireeni kertoo.
Kolmenlaisia testejä
Suomessa on käytössä kolmenlaista koronatestiä: Tavallinen osoitustutkimus, eli niin kutsuttu PCR-tutkimus tai koronavirustesti, jossa tartunta todetaan osoittamalla viruksen perimä hengitystie-eritenäytteestä.
Vasta-ainetesti otetaan taudin sairastamisen jälkeen. Pikatesti puolestaan tunnistaa koronaviruksen antigeenin.
HUS ja muut kunnalliset sairaanhoitopiirit käyttävät vain ensimmäistä testiä, mutta yksityisistä lääkärikeskuksista saa kaikki kolme.
– PCR-testi on ensisijainen, mutta muillakin on paikkansa. Antigeenitestiä voidaan käyttää, jos vastauksella on erityinen kiire. Vasta-ainetesteistä on apua, kun jälkeenpäin selvitetään epäselväksi jäänyttä oireilua. Jotkut maat edellyttävät todistusta negatiivisesta koronatestistä maahan saavuttaessa. Lisäksi esimerkiksi Kiina edellyttää myös negatiivista vasta-ainetestin tulosta, Terveystalon urapalveluiden ja koronatiimin ylilääkäri Emma Kajander kertoo.
Laboratoriot paiskivat kolmivuorotyötä
Kesällä koronatestitulosta sai odotella HUS:lta kymmenenkin päivää. Terveystalosta vastaus tulee nopeimmillaan nyt kolmessa tunnissa, yleensä 6–9 tunnissa.
– PCR-testit kuljetetaan analysoitavaksi Helsingin Kivihakaan SYNLABin keskuslaboratorioon. Kuljetusmatka vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tulos valmistuu. Koko maasta kaikki Terveystalon ottamat PCR-näytteet tuodaan Kivihakaan. Antigeenitestit tehdään paikan päällä Terveystalon yksiköissä, vähän samoin kuin esimerkiksi tulehdusarvo tavallisesta verinäytteestä, Emma Kajander selventää.
Keväällä saksalaisomisteinen SYNLAB lähetti näytteet Suomesta Tallinnaan. Nyt meritiestä on päästy, ja toiminta on nopeaa, vaikka kaikkien Terveystalon koronatestinäytteiden kuskaaminen Helsinkiin Utsjoeltakin kuulostaa nurinkuriselta.
– Laboratoriossa tehdään nyt kolmivuorotyötä, toimintatapoja on tehostettu ja prosessia automatisoitu, jotta tulokset valmistuisivat yhä nopeammin. Tulosten laatu ja toiminnan tehokkuus ovat hyvät, kun samassa laboratoriossa käsitellään kaikki näytteemme, Kajander sanoo.
"Testin onnistumiseen vaikuttaa se, miten aktiivinen mahdollinen virus juuri testaushetkellä on, ja miten hyvin se saadaan testitikkuun napattua."Teija Kaukosalmi-Virtanen, HUS
Testitulos alle vuorokaudessa
Koronatesti otetaan ihmisen nenänielusta, sillä virus on sieltä helpoiten saatavilla, HUS Diagnostiikkakeskuksen preanalytiikan vastuualuejohtaja Teija Kaukosalmi-Virtanen kertoo puhelimitse. Kevään suuressa näyteruuhkassa HUS otti hetken aikaa koronatestejä myös pelkästä nielusta, mutta ei enää.
– Testin onnistumiseen vaikuttaa se, miten aktiivinen mahdollinen virus juuri testaushetkellä on, ja miten hyvin se saadaan testitikkuun napattua. Nenänielunäytteen ottaminen on meille uusi tehtävä, aikaisemmin se ei kuulunut näytteenottajiemme perusosaamiseen. Olemme nyt kouluttaneet henkilökuntaa, Kaukosalmi-Virtanen kertoo.
Pääkaupunkiseudulla ja Uusimalla koronavirusnäytteitä ottaa tällä hetkellä noin 200 HUS:n hoitajaa. Työssä käytettävät suojavarustukset ovat niin hyvät, että yksikään näytteenottaja ei ole työssään sairastunut koronavirukseen.
Kuuluisat näyteruuhkatkin ovat menneisyyttä. HUS Diagnostiikkakeskus on virtaviivaistanut laboratoriotoimintojaan, ja Koronabottia on kehitetty tarpeiden mukaan.
– Pärjäämme pienemmällä määrällä henkilökuntaa. Koronatestivastauksen saa alle vuorokaudessa. Olemme nyt tasolla, jota hallitus odottaa, eli valmiutemme on 10 000 testin analysointi päivässä. Tällä hetkellä testejä otetaan 4000–5000 päivässä, Kaukosalmi-Virtanen kertoo.
Korona vei työpaikkoja ja loi uusia
Kauppakeskus Kaaren autotasanteella koronatestit on laitettu muovipusseissaan kylmälaukkuun odottamaan kuriireja, jotka ajavat näytteet laboratorioon.
Kuljetusalalla seitsemän vuotta työskennelleellä yrittäjä-muusikko Tomi Pulkkisella on matkassaan tänään Suomessa asuva skotlantilaismuusikko Ben Findlay perehtymässä uuteen työhönsä.
Terveystalon koronatestaus Kaaressakin on kiihtynyt niin, että Pulkkisen yritys ajaa nyt täyttä työpäivää Kannelmäen ja Kivihaan väliä. Näytteitä haetaan testauspisteen aukioloaikoina kerran tunnissa, seitsemänä päivänä viikossa.
– Kun tämä kuljettaminen muuttui Kaaressa täyspäiväiseksi, minun piti palkata 3–4 kuskia itseni lisäksi. Olen osa-aikainen ammattirumpali, ja oivalsin, ettei työntekijöitä tarvitse hakea pidemmältä: viihde- ja tapahtuma- alalle tämä on ollut synkkä vuosi, ja nyt sain työllistettyä muutaman muusikon, Tomi Pulkkinen kertoo.
Koronapandemia ei ole siis pelkästään vienyt työpaikkoja, vaan hetkellisesti myös luonut työtä. Kitaristi Ben Findlay on työskennellyt Pulkkisen yritykselle aikaisemminkin. Kotimaassaan Iso-Britannian saarella hän kuljetti muun muassa Boots-apteekkiyrityksen näytteitä.
– Kuuntelen kuljetusten välillä äänikirjoja autossani, opettelen suomea ja shoppailen Kaaressa. Käytän niin paljon kauppakeskuksen lounasravintoloita, että voisin alkaa kirjoittaa niistä arvioita! Findlay vitsailee.
Laboratoriot ja kuljetusala ovat joutuneet muuttamaan käytäntöjään koronapandemian vuoksi, Tomi Pulkkinen sanoo. Asiakkaat ovat esimerkiksi alkaneet oivaltaa, että töitä voi tehdä virka-ajan jälkeenkin.
– Kun työtä riittää kuljetusyritykselle tasaisesti ilta- aikaankin, tulee yksi työpaikka lisää. Yrittäjänä toivon, että autot ovat mahdollisimman paljon liikenteessä eivätkä seiso pihassa. En usko siihen, ettei yrittäjien kannattaisi nyt investoida; osa uusista toimintatavoista jää todennäköisesti pysyviksi, kuten esimerkiksi laboratorioiden aukioloajat.
Näin toimii koronavilkku
Kun Synlab ahkeroi koronanäytteeni kanssa, asennan Koronavilkku-ohjelman puhelimeeni.
Ilmainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n omistama ohjelma kertoo jatkossa, mikäli olen altistunut koronatartunnalle.
Koronavilkku löytyy puhelintyypilleni tarkoitetusta sovelluskaupasta. Ohjelma on helposti asennettu ja käyttövalmis, kunhan muistan laittaa Bluetoothin päälle puhelimen asetuksista.
Nokian kehittämä, suomalainen Bluetooth Low Energy -tekniikka ei kuluta kännykän akkua samalla tavalla kuin perinteinen Bluetooth, vakuuttaa Koronavilkun kehittäneen ohjelmistoyhtiö Solitan terveys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Risto Kaikkonen puhelimitse.
Koronavilkku perustuu siihen, että Bluetooth-majakat ohjelmaa käyttävien puhelinten välillä tallentavat tunnistamatonta signaalitietoa, joka tallentuu käyttäjän puhelimeen.
– Kun käyttäjä saa terveydenhuollosta myönteisen koronatuloksen, hän saa myös koodin, jonka syöttämällä hän voi halutessaan nimettömänä varoittaa muita kohtaamiaan Vilkun käyttäjiä, Kaikkonen selittää.
Koronavilkun käyttäjät ilmoittivat tartunnasta lähes 3000 kertaa syys–lokakuussa, vähentäen siten tautiketjujen leviämistä.
Tärkeää yksityisyydensuojan kannalta on se, ettei Koronavilkku tee mitään, mitä käyttäjä ei halua. Se ei siirrä tietoja minnekään taustajärjestelmää lukuunottamatta eikä lähetä viestejä kenellekään.
Koronavilkku sai suomalaisten luottamuksen
Mistä Koronavilkku sitten tietää, että minun puhelimeni on ollut tartunnan saaneen käyttäjän puhelinta tarpeeksi lähellä, tarpeeksi pitkään?
Koska ohjelmalle on annettu mittareiksi kaksi metriä tai lähempänä sekä vähintään 15 minuutin oleskeluaika.
Kolmanneksi Koronavilkku hakee Kelan tietojärjestelmistä tiedon, koska tartunnan saaneen käyttäjän oireet ovat alkaneet.
Näitä mittareita yhdistämällä Vilkku saattaa päätyä kertomaan käyttäjälle, että tämä on altistunut koronavirustartunnalle.
Tartunnalle altistunut henkilö saa Koronavilkun kautta jatko-ohjeet terveydenhuollon toimipisteisiin.
– Vilkun käyttö on vapaaehtoista, siihen ei tarvitse kirjautua. Ohjelma on luotettava eikä kukaan valvo puhelimen avulla esimerkiksi käyttäjien kulkemista. Julkaisimme ohjelman lähdekoodin THL:n kanssa puolitoista viikkoa en-nen julkaisua. Sitä ennen Liikenne- ja viestintävirasto Trafin Kyberturvallisuuskeskus tarkisti sen, Kaikkonen kertoo.
Koronavilkku on saanut suomalaisten luottamuksen. Ohjelman 2,5 miljoonan latauksen suhteuttaminen väestömääräämme tekee suorituksesta maailmanennätyksen. Norjassa vastaavankaltainen ohjelma kiellettiin tietosuoja- asetusten vastaisena eikä Ranskassa ole päästy lähellekään Suomen käyttäjämääriä.
Mistä tietää olevansa oireeton kantaja?
Testauksen jälkeisenä päivänä saan Terveystalolta tuloksen tekstiviestinä: negatiivinen. Jos minulla olisi todettu koronavirustartunta, tiedosta olisi soittanut lääkäri. Hän olisi antanut alustavat ohjeet eristämisestä ja altistuneiden karanteenista sekä neuvonut jatkohoidostani. Vaikka välitöntä hoitotarvetta ei olisi, lääkäri olisi kysynyt vointiani ja lääkityksen tarvetta.
– Mikäli potilas on työterveyshuoltomme asiakas, koronatiimimme informoi myös hänen työterveyslääkäriään ja -hoitajaansa sekä potilaan luvalla työnantajayritystä. Kysymme, tarvitseeko potilas tai hänen työnantajansa tukea. Työnantajilla on usein meille paljon kysymyksiä, vaikka kunta vastaakin jäljityksestä, ylilääkäri Emma Kajander selittää.
Terveystalossa positiivisia koronatuloksia seurataan silmä kovana. Koska altistuneiden jäljittämisessä aika on valttia, testitieto lähtee heti potilaan OmaTerveys-palveluun, hoitavalle lääkärille ja koronatiimin tietokantaan. Sieltä tiimi ottaa sen heti käsittelyyn – myös iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
Positiivinen testitulokseni olisi ilmoitettu Terveystalosta THL:ään, joka seuraa päivittäin pandemian kehittymistä sekä sairaanhoitopiiriini ja kotikuntaani.
Tartuntatautilain mukaan tartuntojen ja altistuneiden jäljittäminen kuuluu kuntien vastuulle. Kunnan tartuntatautilääkäri asettaa tartunnan saaneen potilaan eristykseen. Ne, joiden kanssa potilas on ollut lähikontaktissa viruksen tartunta-aikana, asetetaan karanteeniin.
Kunta antaa myös Koronavilkkuun tarvittavan koodin.
– Positiivisen testituloksen saadessaan kannattaa heti alkaa miettiä lähikontaktejaan, jotta kunnan jäljittäjien työ on helpompaa. Tartuttavuusaika on yksi koronaviruksen haastavimmista asioista: viruksen tartuttavuus alkaa jo kaksi vuorokautta ennen oireita ja on voimakkaimmillaan oireiden alussa, Kajander kertoo.
Eikä kukaan meistä tiedä olevansa oireettomana taudin tartuttaja.
Rajoitustoimet tepsivät
Jos kotikunnan jäljitystiimi soittaa altistumisesta, ei kannata huolestua, ylilääkäri Kajander vakuuttaa. Taudin tartuttavuus on yhteiskunnassamme suhteellisen matalalla tasolla.
– Malttia vain. Potilaan tärkein tehtävä on pysyä karanteenissa ja noudattaa ohjeita. Se voi tuntua raskaalta, sillä monet saattavat joutua karanteeniin vielä useita kertoja. Mutta karanteenissa pysyminen on tärkeä tehtävä, ja sillä tekee osansa ehkäistäkseen pandemian leviämistä.
Vaikka koronatartunnan saisikin, paniikkiin ei ole silloinkaan tarvetta. Useimmiten tauti paranee kotona oireenmukaisella hoidolla. Jos vointi huononee, potilas voi ottaa yhteyttä lääkärikeskukseen tai sairaanhoitopiirinsä päivystävään sairaalaan. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa.
– Tauti voi olla lievä, mutta lääkärin kanssa kannattaa puhua rauhassa ja kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset. Usein ihmiset ovat ensimmäisinä huolissaan siitä, että ovat tartuttaneet jonkun läheisensä. Se on hyvin inhimillistä, mutta syytä pelkoon ei ole, Kajander lohduttaa.
"Jos rajoitukset poistettaisiin, Suomessa oltaisiin hetken päästä luultavasti samankaltaisessa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa."Ylilääkäri Emma Kajander, Terveystalo
On tärkeää muistaa, että yhteiskuntamme rajoitustoimet näyttävät tepsivän. Suomalaiset noudattavat viranomaisten ohjeita hyvin.
– Jos rajoitukset poistettaisiin, Suomessa oltaisiin hetken päästä luultavasti samankaltaisessa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa. Kuolleisuuslukumme ovat hyvin matalat, ja meillä on hyvin vähän koronasta vakavasti sairastuneita. Koska jäljitys toimii, saamme paikalliset tartuntaryppäät eri puolelta Suomea sammutettua eikä tilanne muutu hallitsemattomaksi, Emma Kajander sanoo.
Tärkeintä on toiminnan nopeus. Tartunnan saaneen lähipiiri pitää saada karanteeniin ennen kuin heidän tartuttavuusaikansa alkaa, jotta he mahdollisesti sairastuessaan eivät enää tartuttaisi uusia ihmisiä.
– Jäljitys on silloin onnistunut, kun sairastuneet toteavat, etteivät ole enää altistaneet uutta ihmistä, koska ovat olleet karanteenissa. Siinä on usein vain muutama vuorokausi aikaa onnistua. ●
