Riskiryhmän uusi arki: Koronarokote joka vuosi influenssapiikin kylkeen – Hanna Nohynek: "Maskipakkoon tuskin palataan"

Olemme eläneet korona­viruksen kanssa nyt lähes kolme vuotta. Tässä ajassa virus on näyttänyt voimansa: se on tullut jäädäkseen. Suurin riski sairastua taudin vakavaan muotoon on yli 65-vuotiailla ja perussairailla. Esimerkiksi korkea verenpaine, diabetes, sydäntaudit, krooniset hengitystiesairaudet ja syöpä suurentavat kuolemanriskiä. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä korona on myös ollut vaarallisempi miehille.

Suomessa on tähän mennessä annettu 12,8 miljoonaa koronarokotusta. Noin puolet suomalaisista on rokotettu kolmesti ja 16 prosenttia on saanut neljä piikkiä. Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta maalaa tulevaisuutta, jossa riskiryhmäläiset tarvitsevat tehosteannoksen tietyin väliajoin samaan tapaan kuin influenssarokotuksen. Vielä ei vain tiedetä, miten tiuhaa rokotustahtia tarvitaan riittävän suojan saamiseksi.

– Rokottamisen tarve riippuu siitä, miten virus kehittyy ja millaisia uudet muunnokset ovat. Jos ne ovat kovin erilaisia kuin nykyiset ja pystyvät väistämään rokotuksen ja sairastetun infektion antaman suojan, voi olla, että tehosteannoksia tarvitaan jatkossa useammin kuin vuosittain ja muillekin kuin iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville.

Nohynek muistuttaa, että hyvä suoja koostuu monesta asiasta: rokotusten lisäksi käsien pesusta, maskien käytöstä riskiryhmäläisten seurassa ja etäisyyksien pitämisestä tarvittaessa.

– Maskipakkoon tai muihin voimakkaisiin rajoituksiin emme ole palaamassa. Silti etenkin riskiryhmäläisille ja ikäihmisille saattaa muodostua käytäntö, jossa maskit otetaan käyttöön ainakin syystalvella. Oikein käytettyinä maskeista on hyötyä myös muiden hengitystieinfektioiden ehkäisemisessä.

Myönteistä on se, että rokotukset ovat antaneet hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan, vaikka olemme käyneet läpi jo monia virusvariantteja alphasta beetaan, gammaan, deltaan ja omikroniin. Tosin suojateho tartuntoja vastaan on ollut vain kohtalainen ja lyhytkestoinen.

Kolme neljästä kohdannut viruksen

THL suosittaa syystalven tehoste­rokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille, lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville yli 18-vuotiaille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille. Näissä ryhmissä tehoste on joko neljäs, viides tai kuudes riskiryhmän mukaan.

– Erityisryhmien suositus perustuu siihen, että mikä tahansa infektio, kuten korona tai influenssa, voi pahentaa vakavien perussairauksien tilaa ja viedä aiemmin kotona pärjänneen ihmisen sairaalaan. Lisäksi korkea ikä on ollut merkittävä riskitekijä koronakuolleisuudessa, Hanna Nohynek sanoo.

Seuraavan tehosterokotteen voi hakea, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Tervey­denhuollon resurssien säästämiseksi THL kehottaa ottamaan koronatehosteen yhtä aikaa influenssarokotuksen kanssa.

THL suosittelee ottamaan omikronmuunnoksia BA.1 sekä BA.4 ja BA.5 vastaan räätälöityjä mRNA-rokotteita, jos niitä suinkin on tarjolla. Näin suojan immunologinen pohja laajenee. Ei silti vielä tiedetä, miten hyvin varianteille räätälöidyt rokotteet ehkäisevät tartuntoja ja vähentävät tartuttavuutta.

– Nyt on myös kehitteillä yhdistelmä­rokotteita, joiden toivotaan antavan suojan samalla kertaa koronaa, influenssaa ja hengitystieinfektioita aiheuttavaa RS-­virusta vastaan.

Alle 65-vuotiaille perusterveille ei tarjota lisätehosteita, koska tutkimusten mukaan kaksi rokotusannosta ja sairastettu tauti tai kolme rokotusta antaa hyvän suojan vakavaa tautia vastaan keskimäärin yhdeksäksi kuukaudeksi. Tämänkin jälkeen suojaa on vielä merkittävästi jäljellä.

Nohynek lisää, että työikäisissä aikuisissa on verrattain paljon koronainfektion sairastaneita. Arvioiden mukaan jo noin kolme neljästä on kohdannut viruksen. Jos on ottanut kaikki rokotukset ja sairastanut koronan, puhutaan niin sanotusta hybridi-immuniteetista, joka antaa laajapohjaisen ja tehokkaimman suojan.

– Tällöin elimistö on tavannut viruksen eri rakenneosia ja saanut myös rokotusten antaman suojan. Tämä ei kuitenkaan ole suositus, että mene ja hanki infektio.

Rokotteen valmistajalla ei väliä

Joitakin on mietityttänyt, muuttuuko rokotussarjan antama suoja, jos käytetyt rokotteet ovat eri valmistajilta. THL:n sekä Tanskan, Norjan ja Ruotsin terveysviranomaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan eri valmisteita yhdistelevät rokotesarjat ovat toimineet yhtä tehokkaasti kuin sarja, jossa on käytetty vain yhtä valmistetta. Suomessa yleisimpiä rokoteyhdistelmiä on ollut kaksi annosta AstraZenecan Vaxzevriaa ja yksi Pfizerin Comirnatya.

Kesällä Suomessa otettiin käyttöön myös Paxlovid-koronaviruslääke, joka estää viruksen lisääntymisen tartunnan saaneen elimistössä. Lääkettä käytetään riskiryhmäläisillä estämään vakavaa tautimuotoa. Lääkitys aloitetaan viimeistään viiden vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta.

– Kun lääke annetaan riittävän varhain, se estää hyvin vakavan tautimuodon puhkeamisen ja lyhentää sairastamisaikaa. Toki on raportoitu myös uusintainfektioista pian hoidon loppumisen jälkeen.

Jatkuva rokottaminen voi viedä tehoja

Rokotusmyönteisyys on ollut sitä suurempaa, mitä iäkkäämmästä väestöstä on kyse. Esimerkiksi 25–29-vuotiaissa on kolmasti rokotettuja 38 prosenttia, mutta 65–69-vuotiaista kolmella piikillä on käynyt 87 prosenttia ja 75–79-vuotiaista peräti 91 prosenttia.

– Tosin lukuihin vaikuttaa se, onko rokotettava sairastanut koronan. Sairastettu tauti lasketaan samanarvoiseksi rokoteannoksen kanssa.

Lisätehostesuositukset ovat tuoneet esiin myös sen näkökulman, että ihmisen immuniteetti voi heikentyä, jos samaa rokotetta annetaan liian usein. Nohynek ei kiellä väitettä.

– Tämä on havaittu jo influenssassa. Jos sama rokote annetaan joka vuosi, teho kyseistä antigeenia vastaan voi laskea jonkin verran. On silti turvallisempaa ja tehokkaampaa ottaa vuotuinen influenssarokotus kuin jäädä ilman sitä.

Tämän vuoksi uusia koronarokotteita kehitetään kiivaassa tahdissa. Nykyiset valmisteet perustuvat alkuperäiseen Wuhan-virukseen. Ne saavat aikaan vasta-aineita, jotka tunnistavat myös uusia virusmuunnoksia, mutta teho on toivottua lyhytaikaisempi. Siksi etenkin riskiryhmissä tarvitaan ainakin toistaiseksi tehostepiikkejä tiuhaan tahtiin.

Asiantuntija: ylilääkäri Hanna Nohynek, THL