Apu

Näin ikäihmisiä rokotetaan Oulun seudulla – Pitkät välimatkat ja koronarokotteen säilyvyys iso haaste Itä- ja Pohjois-Suomessa

Näin ikäihmisiä rokotetaan Oulun seudulla – Pitkät välimatkat ja koronarokotteen säilyvyys iso haaste Itä- ja Pohjois-Suomessa
Suomessa käynnistyy lähiviikkoina melkoinen ruljanssi, kun kaikkien yli 70-vuotiaiden ja muihin riskiryhmiin kuuluvien koronarokotukset alkavat. Rokotettavia on noin miljoona. Tätä kirjoitettaessa rokoteannokset on annettu jo noin 53 000:lle terveydenhuollon työntekijälle ja ikäihmiselle.
Julkaistu: 8.2.2021
Nytkö koronarokotus alkaa, sitä on odotettu, sanoo Raahessa sijaitsevan vanhainkodin eli palvelukeskus Mainingin asukas Aune Kaasalainen.
– Käykö se kipeää, kysyy 88-vuotias Reino Tirhonen, entinen Raahe Sinfoniettan kontrabasisti.
– Ei käy. Rokote pistetään lihakseen, sanoo raahelainen eläkkeellä oleva lääkäri Virpi Honkala, 69. Hän on lähtenyt vapaaehtoisena rokotusavuksi yhdessä puolisonsa, lääkäri Matti Honkalan, 67, kanssa.
Rokote on pistetty hetkessä ja Honkala laittaa pistoskohtaan laastarin.
– Ei tehnyt kipeää, mutta tärkeää on, että kaikki sen ottavat, Tirhonen sanoo.
– Meillä oli mieheni kanssa ajatus, että heti kun saadaan koronarokotetta Raaheen, ilmoittaudumme vapaaehtoisiksi rokottajiksi, sillä olemme rokottaneet ennekin. Helpotetaan muiden työtaakkaa, Virpi Honkala kertoo.
Eläkkeellä oleva lääkäri Virpi Honkala rokottaa 88-vuotiasta Reino Tirhosta palvelukeskus Mainingissa Raahessa. Rokotustalkoissa on mukana myös lääkäri Matti Honkala.
Matti työskenteli Raahessa sisätautien ja Virpi kirurgian ylilääkärinä.
Auttamistyö työ on molemmille tuttua, sillä he ovat mukana rotarien toiminnassa, Virpi jopa istuu maailmanjärjestön hallituksessa.
– Auttavia käsiä tarvitaan lisää, kun massarokotukset alkavat. Kaikkien ei tarvitse olla terveydenhuollon ammattilaisia. Massarokotuksissa ruuhkautuu helposti jälkiseuranta. Jonkun pitäisi seurata rokotettua 15 minuutin ajan, tuleeko jälkiseurauksia, kuten huimausta tai pahoinvointia, Matti Honkala sanoo.
– Urakka on melkoinen, jos mahdollisimman moni suomalainen rokotetaan kesään mennessä, Virpi Honkala lisää.
Honkalat aloittivat rokotusurakan kaksi viikkoa sitten. Tänään Raahessa pistettiin yhteensä 18 ampullia eli yhteensä liki sata rokoteannosta. Yhdessä ampullissa on koronarokotetta 5–6 henkilölle.
Koronarokoteampullit on pakattu sinisiin styroksilaatikoihin. Antti Salo on tuomassa niitä Iin terveysasemalle OYS:n apteekista.

Elintärkeä kylmäketju

Myös rokotteiden jakelu eri puolille Suomea on työläs operaatio.
Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) apteekin pakettiauto kaartaa Antti Salon ohjaamana Iin terveysaseman takapihan lastauslaiturille. Kyydissä on styroksilaatikollinen syväjäädytettyä Pfizer Biontechin valmistamaa koronarokotetta, joka vaatii säilyäkseen –70 asteen lämpötilan.
Siinä on sen akilleen kantapää. Rokotteen jakelua varten tarvitaan katkeamaton kylmäketju. Rokote ei saa kuljetuksen aikana lämmetä liikaa. Jos niin käy, se on käytettävä eli pistettävä kuuden tunnin sisällä. Muuten sen vaikutus menee hukkaan.
Koronavirusrokote pistetään lihakseen. Pistämässä työterveyshoitaja Nina Talman- Kajava. Rokote annetaan kahteen kertaan.
Säilöntäongelmista huolimatta Pfizerin rokotetta on suunnitelmissa antaa vanhuksille, koska se takaa yli 90 prosentin koronasuojan, kertoo Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.
– Yhtä hyvä on Modernan rokote, mutta sitä on saatu Suomeen vain 4 800 annoksen erä. Se on toimitettu logistisesti haastavalle Lapin alueelle. Sitä on helpompi kuljettaa ja varastoida kuin Pfizerin rokotetta, koska se säilyy –20 asteessa, Kontio sanoo.
Lisäksi jääkaappilämpötilassa Moderna kerrotaan säilyvän kuukauden. Se antaa Pfizerin rokotteen kaltaisen, yli 90 prosentin suojan koronaa vastaan.
– Länsi-Pohjan keskussairaalasta Simoon lähteneen rokotekuljetuksen kylmäketju katkesi kuljetuksen aikana viime viikolla, kun Pfizerin rokote-erä lämpeni. Tuli kiire, sillä rokote oli käytettävä kuudessa tunnissa. Simolaisten terveydenhoitajien neuvokkuus pelasti kuorman. He löysivät nopeasti Simon terveydenhuollon henkilöstöstä ja hoivakodista riittävästi rokotettavia ja organisoivat korona­rokotukset yhdessä Simon terveysaseman sairaanhoitajien kanssa, jotka tulivat avuksi pistämään, kertoo Oulunkaaren ylilääkäri Tuula Saukkonen.
Iin terveysaseman terveydenhoitaja Minna Paaso-Rantala ottaa Antti Salon tuoman rokotelaatikon vastaan.

Yhdestä ampullista riittää 5–6 ihmiselle

Simo kuuluu Oulunkaareen, viiden kunnan eli Iin, Pudasjärven, Simon, Utajärven ja Vaalan muodostamaan kuntayhtymään. Se tuottaa asukkailleen sosiaali- ja terveyspalvelut.
Pakkaslumi narskuu Salon kengissä, kun hän kantaa rokotelaatikoita autosta sisälle Iin terveysasemalle. Mukana on muitakin rokotteita ja lääkkeitä, joita kuljetetaan viikoittain OYS:n apteekista terveysasemalle.
Iihin tuotavassa laatikossa on kylmään pakattuna 18 koronarokoteampullia. Jokaisessa ampullissa on rokotetta 5–6 henkilölle.
Oulunkaaren kuntayhtymän alueelle on tähän mennessä toimitettu yhteensä noin 180 koronarokoteampullia.
Ampullit on pakattu muovipussiin. Etiketissä lukevat tärkeät päivämäärät ja kellonajat.
Terveydenhoitaja Minna Paaso-Rantala ottaa käytävässä vastaan Salon tuoman rokote-erän ja tarkastaa, että rokotetta on tuotu oikea määrä.
Hän avaa laatikon kannen. Pienet, lasiset ampullipullot on pakattu yhteen muovipussiin, jonka etiketissä lukee, että rokotteet on otettu syväjäästä pois aamulla kello 7.40. Lisäksi pussissa on toinen päivämäärä, joka kertoo henkilökunnalle, että ne on käytettävä kuuden vuorokauden kuluessa.
Paaso-Rantala nostaa pussin lukolliseen jääkaappiin, jossa rokotteita on säilytettävä. Rokote säilyy jääkaapissa enintään kuusi vuorokautta.
– Tämä erän rokottaminen alkaa huomenna täällä Iissä. Lisäksi pitää muistaa palauttaa styroksilaatikko OYS:n apteekkiin, sillä niistä alkaa olla jo pula, Paaso-Rantala sanoo.
Syväjäästä sulatettu rokote pitää säilyttää jääkaapissa. Minna Paaso-Rantala laittaa ampullit jääkaapin hyllylle. Ne on käytettävä kuuden vuorokauden kuluessa.

Laimennus vaatii tarkkuutta

Pfizerin koronarokotteen käyttökuntoon laitto on erilainen ja hitaampi prosessi kuin esimerkiksi influenssarokotteen käyttöönotto, viimeksi mainittu tulee pääosin valmiina neulaa myöten. Suojakalvo vain auki ja pistämään.
Sen sijaan Pfizerin koronarokote pitää ensin laimentaa. Siksi se otetaan jääkaapista hetkeksi pöydälle, jotta rokote lämpenee huoneenlämpöiseksi. Rokote on laimennettava kahden tunnin kuluessa siitä, kun se on otettu jääkaapista.
Ennen laimennusta rokotepulloa pitää käännellä kymmenen kertaa, koska rokoteliuos voi sisältää vaaleita hiukkasia.
Rokote laimennetaan vetämällä ruiskuun 1,8 milliä 0,9 prosentin keittosuolaa, joka lisätään ampulliin. Sen jälkeen ampullista vedetään ruiskuun 0,3 millin suuruinen rokoteannos. THL:n ohjeissa neuvotaan vetämään heti kaikki viisi annosta valmiiksi eri ruiskuihin.
– Työ on tarkkaa ja puhtautta vaativaa, Paaso-Rantala sanoo.
Rokote tulee lääketehtaalta lentokuljetuksella Suomeen suurissa pakkauksissa, joiden sisällä on hiilihappojäätä.
Pfizerin koronarokote laimennetaan keittosuolalla ennen pistämistä. Sen jälkeen ampullista vedetään kaikki viisi annosta valmiiksi ruiskuihin.

Pitkät välimatkat haasteena

Helsingistä rokotteet jyvitetään asukaslukuun ja tarpeeseen suhteutettuna erityisvastuualueittain, joita ovat HYKS, KYS, OYS, TAYS ja TYKS. Tätä juttua kirjoitettaessa Suomessa on jaettu ja rokotettu noin 53 000 rokoteannosta.
– Kunkin yliopistosairaalan apteekki vastaa rokote-erien jakelusta kuntiin, kertoo OYS:n apteekin proviisori Sirpa Ämmälä.
Hän ei päästä katomaan apteekissa sijaitsevaa suurta kylmäsäilytystilaa turvallisuussyistä, koska niin on sovittu THL:n kanssa. Pelkona on, että korona-ampulleja voisi päätyä vääriin käsiin. Muun muassa Puolan mustan pörssin kaupassa rokoteampulleja on kaupattu 2 000 eurolla.
Oulunkaaren alueella ja muualla Suomessa on jo rokotettu terveydenhuollon henkilökuntaa sekä vanhuksia, jotka asuvat vanhainkodeissa tai palveluasunnoissa.
"En vielä tiedä, miten selviämme logistisesti syrjäkylillä asuvien huonokuntoisten vanhusten rokottamisesta. Heidän luokseen ei Pfizerin rokotetta voi lähteä kuljettamaan, koska rokote säilyy niin huonosti."
Ylilääkäri Tuula Saukkonen
– Eri puolilla Oulua on jo rokotettu runsaasti terveydenhuollon henkilökuntaa, kertoo Oulun kaupungin terveysjohtaja Markku Mäkitalo.
Haukiputaan hyvinvointikeskuksessa työterveyshoitaja Niina Talman-Kajava rokotti terveyskeskuslääkäri Matti Oikarista.
Seuraavaksi terveydenhuollon työntekijöillä on edessä haastavampi rokotustehtävä: kotona asuvat vanhukset sekä kaikki yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat.
– En vielä tiedä, miten selviämme logistisesti syrjäkylillä asuvien huonokuntoisten vanhusten rokottamisesta. Heidän luokseen ei Pfizerin rokotetta voi lähteä kuljettamaan, koska rokote säilyy niin huonosti. Rokotteet on tähän saakka annettu kuntakeskuksissa, vanhusten hoivayksiköissä ja terveyskeskuksissa, Tuula Saukkonen kertoo.
Terveydenhoitaja Minna Paaso-Rantala lukee ohjetta koronavirusrokotteen saanelle.

Huoli maaseudun vanhuksista

Ensi viikolla lisääntyvät koronarokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Suomi saa sitä paremman suojan mitä kattavampi on rokotusten kokonaismäärä.
Maaseudulla asuu kotona paljon huonokuntoisia vanhuksia, joiden on vaikea lähteä rokotuksiin. Kotisairaan­hoitajan matkaan ei huonosti säilyvää rokotetta voi antaa kuten influenssarokotetta.
Esimerkiksi Pudasjärvellä terveyskeskukseen voi olla jopa sata kilometriä. Terveysasemalla laimennettu koronarokote tulisi pistää kuudessa tunnissa. Aikaa kuluu, jos kierrettäviä taloja on paljon.
Syrjäseudun rokotuksia helpottaa se, että Euroopan lääkevirasto (Ema) myönsi Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämälle rokotteelle myyntiluvan tammikuun lopulla. Sen ainoa varjopuoli on siinä, että se antaa noin 80 prosentin suojan koronatautia vastaan, kun Pfizerin rokotesuoja on yli 90 prosenttia.
– Nyt harkitaan, keskitetäänkö Astra Zenecan rokotukset nuoriin ja terveisiin, kun sen toimitukset alkavat suurina määrinä mahdollisesti helmikuussa, Kontio sanoo.
Astran rokotteen hyvä puoli on siinä, ettei sitä tarvitse kuljettaa syväjäässä. Lisäksi sitä voi säilyttää pitkiä aikoja tavallisessa pakastimessa, jollainen löytyy lähes mistä vain. Se helpottaa huomattavasti rokotusten järjestämistä.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Astra Zenecan rokote helpottaisi tilannetta Suomen harvaan asutulla alueella Itä- ja Pohjois-Suomessa.
– Sen säilytyslämpötila on -20 astetta. Nyt käytössä oleva Pfizerin rokote on logistisesti haastava, Nohynek sanoo.
Työterveyshoitaja Nina Talman-Kajava antaa koronarokotteen Haukiputaan terveyskeskuslääkäri Matti Oikariselle.

Rokotetta on tullut kuntiin hitaasti

Modernan ja Pfizerin rokotteet eroavat Astra Zenecan rokotteesta. Ne ovat RNA-rokotteita, jotka perustuvat uudenlaiseen teknologiaan, niissä ei ole virusperäisiä aineita. Sen sijaan Astra Zenecanin rokoteannos on selvästi huokein.
Kunnissa toivotaan, että THL tekisi periaatepäätöksen siitä, mitä rokotetta kullekin väestöryhmälle annetaan.
– Koronarokotusten järjestäminen on melkoinen urakka, joka vaatii runsaasti organisointia ajanantoineen ja turvaväleistä huolehtimisineen. Lisäksi rokote pitää antaa tehosteen vuoksi kaksi kertaa, Saukkonen sanoo.
Ensimmäisiä toisen vaiheen annoksia on jo annettu Husin alueella.
Rokotusten ajan antoa ei ole pystytty järjestämään pitkälle eteenpäin, sillä rokotetta on tullut kuntiin tipottain, vaikka maassa on tällä hetkellä arviolta 150 000 annosta.
Raahelainen eläkkeellä oleva lääkäri Virpi Honkala, 69, on lähtenyt vapaaehtoisena rokotusavuksi yhdessä puolisonsa, lääkäri Matti Honkalan, 67, kanssa.

Sähköposti tai tekstiviesti ei tavoita kaikkia

Haaste on myös kontaktin saaminen vanhuksiin. Kaikki ikäihmiset eivät lue tekstiviestejä eivätkä sähköpostia.
– Monelle vanhukselle viesti koronarokotuksen ajankohdasta menee kotipalvelutyöntekijän välityksellä. Silti pelkästään Rovaniemellä puolet 1 500:sta yli 80-vuotiaasta asuu yksi kotona. He eivät käytä säännöllistä kotipalvelua, kertoo Lapin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.
Rovaniemen kaupunki perustaa kaupungintalon tiloihin rokotuskeskuksen. Kaupunki luottaa siihen, että kotona asuvat vanhukset seuraavat viestintävälineitä ja hakeutuvat itse rokotuksiin.
– Kuulin, että esimerkiksi Sallan kunnan työntekijät soittavat jokaiselle vanhukselle, Broas kertoo.
Lisäksi Lapissa on Broaksen mukaan harkittu rokotusten tehostamista länsirajan kunnissa, koska Ruotsin puolella koronan ilmaantuvuusluku on korkea.
– Neuvoisin vanhuksia seuraamaan tiedotusvälineitä. Esimerkiksi Raahen alueella rokotusajankohdasta tiedotetaan myös paikallislehdissä. Missään tapauksessa ei kannata soittaa terveysasemille, kyselyruuhka voi hidastaa varsinaista rokottamista, sanoo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Marjukka Manninen.
Pelkästään Raahessa rokotusvuorossa olevia yli 70-vuotiaita on hieman alle 6 500. Osa heistä on jo rokotettu.
Oulun yliopistollisen sairaalan noin 6 000 työntekijästä 1 488 on jo rokotettu.

Massarokotusten aloittaminen on viivästynyt

Turussa kaavaillaan messukeskuksen käyttämistä rokotuspaikkana, jolloin kapasiteetti olisi noin 10 000 rokotettavaa viikossa, arvioi Ylelle Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.
THL:n Mia Kontion mukaan Helsingissä on kaavailtu Messuhallia yhdeksi joukkorokotuskeskukseksi.
– Ouluun avataan useita rokotuskeskuksia, joista Ouluhalli olisi suurin, kertoo Oulun terveysjohtaja Mäkitalo.
Massarokotusten aloittamista on lykännyt rokotustoimitusten hidastuminen. Suomelle ensimmäiset korona­rokotteet toimittanut Pfizer ilmoitti viime viikolla supistavansa tuotannollisista syistä EU-maille jaettavia rokote- eriä.
Suomessa ensimmäiset koronarokotukset annettiin 27. joulukuuta Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) vuorossa oleville sairaanhoitajille.
Huomattava osa yliopistosairaaloiden henkilökunnasta on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan noin 6 000 työntekijästä 1 488 on jo rokotettu, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin rokotevastaava Päivi Koskela.
Kommentoi »