Image

Debatti: Jatkuuko luonnonvarojen kulutus koronan jälkeen kuin ennen? – Osmo Soininvaara, Sonja Finér ja Heikki Pursiainen

Debatti: Jatkuuko luonnonvarojen kulutus koronan jälkeen kuin ennen? – Osmo Soininvaara, Sonja Finér ja Heikki Pursiainen
Palaammeko pandemian jälkeen vanhaan normaaliin? Pyysimme kolme debattipuheenvuoroa aiheesta. Sonja Finér, Osmo Soininvaara ja Heikki Pursiainen kommentoivat väitettä: Koronan jälkeen jatkamme kuluttamista kuten ennenkin.
Julkaistu: 5.2.2021

Sonja Finér, Finnwatchin toiminnanjohtaja

Koronapandemia ei ole juuri muuttanut luonnonvarojen kulutusta. Nykyinen yhteiskuntamme perustuu luonnonvarojen haaskaamiseen.

Ekosysteemi ei enää kestä ihmistoiminnan volyymia. Olemme lämmittämässä maapalloa kolmella asteella, vaikka 1,5:tä astetta pidetään kriittisenä rajana. yk:n pääsihteeri sanoi joulukuussa ihmiskunnan tekevän toiminnallaan itsemurhaa.

Myös Suomi on ylikuluttava yhteiskunta. Meillä ei ole aloitettu vakavaa keskustelua siitä, miten kulutus saadaan kestävälle tasolle. Tavoittelemme talouskasvua, vaikka se ei kytkeydy irti (ainakaan riittävän nopeasti) luonnonvarojen kulutuksesta. Tarvitsemme keskustelua siitä, miltä planeetan rajoja kunnioittava talous näyttää.

"Nykyinen luonnonvarojen kulutus tulee muuttumaan – hallitusti tai romahduksen kautta."
Sonja Finér

Tilanne on kriittinen mutta ei toivoton. Tekniset ratkaisut ovat olemassa. Maapallon resurssit riittävät kaikkien tarpeisiin, jos ne jaetaan oikeudenmukaisemmin.

Pandemia on auttanut näkemään asioita eri tavalla. Aiemmin poliittisesti epärealistinen resurssien mobilisointi tai rajoitusten asettaminen on ollut mahdollista. Kestävään tulevaisuuteen päästään tekemällä oikeita poliittisia valintoja.

Koronaelvytys tulee suunnata ekologista jälleenrakennusta tukeviin kohteisiin, verotus on uudistettava selkeästi progressiiviseksi ja meidän tulee kehittää yritysvastuusääntelyä.

Nykyinen luonnonvarojen kulutus tulee muuttumaan – hallitusti tai romahduksen kautta. Jos valitsemme romahduksen tien, meidän tulisi pohtia myös sitä, miten edessä häämöttävään yhteiskunnalliseen sekasortoon varaudutaan.

Osmo Soininvaara, tietokirjailija ja vihreiden kaupunginvaltuutettu

Asenteiden muutoksia on vaikea ennustaa. Ne yllättävät aina.

Yritän silti.

Korona muuttaa käyttäytymistä ilman, että takana on mitään eettistä uudelleenarviointia. Ilmastovastuullisuus toivoakseni lisääntyy pandemiasta riippumatta.

Liikenne vähenee, koska etäkokoustaminen on opittu. Edes varttitunnin matkaa ei tehdä tapaamisen vuoksi, puhumattakaan, että olisi valmis uhraamaan päivän matkustaakseen kahden tunnin palaveriin.

Samasta syystä liikematkailu maan rajojen yli vähenee.

Etäseminaarit jäävät unholaan, minne ne kuuluvatkin.

"Kun rokote on otettu, suomalaiset rynnivät ulkomaille käyttämään säästyneitä lomailurahojaan."
Osmo Soininvaara

Suomen Keskustassa haaveillaan monipaikkaisesta asumisesta. Helsingissä töissä käyvällä voi olla asunto Helsingissä ja isompi asunto maalla. Ilmasto ei siitä kiittäisi. On lämmitettävä kaksi asuntoa ja reissattava yhtenään kahden kodin välillä. Lämmityksen osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on neljännes.

Viime kesänä kotimaan matkailu sai näyttää, mihin pystyy. Toiset kiittivät, toiset eivät. Monelle helsinkiläiselle kotimaan matkailu ei sovi, koska ei ole autoa. Minä matkailin viime kesänä fillarilla.

Kun rokote on otettu, suomalaiset rynnivät ulkomaille käyttämään säästyneitä lomailurahojaan. Mekin menemme, mutta nautinnollisen hitaasti Interraililla.

Rahaa suomalaisten tileille on kertynyt. Vaikka jotkut on lomautettu, suurin osa on ollut entiseen tapaan töissä mutta ei ole voinut käyttää rahojaan mihinkään. Kohta tulee joillekin sektoreille todellinen buumi. Teatteri- ja konserttiliput kannattaa ostaa heti, kun ne tulevat myyntiin. 

Heikki Pursiainen, Ekonomisti ja Mustread-median strategi

Olemme koko pandemian ajan jatkaneet luonnonvarojen käyttöä kuten aiemmin. Pandemia ei ole tässä suhteessa muuttanut oikeastaan mitään.

Pandemia ei tulekaan olemaan mikään luonnonvarojen käytön tai talouden muutoksen vedenjakaja.

Kun se on toivottavasti pian ohi, kohtaamme aivan samat ongelmat, jotka olivat edessämme jo ennenkin. Ilmastonmuutos ja lajikato täytyy pysäyttää samaan aikaan, kun miljardeja ihmisiä on nostettava köyhyydestä.

Kohtaamme nämä ongelmat vieläpä pandemian vuoksi pikkuisen köyhempinä. Kohtaamme ne tietoisina siitä, että voimavaroja on käytettävä kaiken muun lisäksi entistä enemmän tulevien pandemioiden ehkäisyyn.

"Keskiluokan hapanjuuri-zenkokemukset sivuuttavat ne kärsimykset, jotka pandemia on aiheuttanut ja yhä aiheuttaa erityisesti köyhimpien ihmisten keskuudessa."
Heikki Pursiainen

Pandemia on siis vaikeuttanut, ei helpottanut ympäristöongelmien ratkaisua. Se on huonontanut, ei parantanut tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Siksi on ollut vähän vastenmielistä kuulla puheenvuoroja, joissa on jopa iloittu pandemian tuomasta pakollisesta elintapojen muutoksesta. Nämä keskiluokan hapanjuuri-zenkokemukset sivuuttavat ne kärsimykset, jotka pandemia on aiheuttanut ja yhä aiheuttaa erityisesti köyhimpien ihmisten keskuudessa.

Pandemian aiheuttama köyhtyminen on juuri sitä, minkä välttäminen on keskeinen ympäristöpolitiikan päämäärä. Tarkoitus on, että köyhät rikastuvat samaan aikaan, kun ympäristöä suojellaan. Se juuri tekee kaikesta niin vaikeaa.

En halua olla pessimisti. Uskon ja toivon, että isot ongelmat saadaan ratkaistua. Ne eivät kuitenkaan ratkea äkillisen puhdistavan katastrofin tai maailmanlaajuisen uskoontulon avulla.

Oikaisu: Jutun verkkoversiossa luki ensin virheellisesti, että jutun kuvat olisi ottanut Timo Pyykkö. Kuvat ovat A-lehtien arkistosta ja Finnwatchista.

Debattipalstalla Imagen seitsemän vakituista debatoijaa ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen tai kysymykseen.

Kommentoi »