Apu

Koronakriisi siirsi väkivallan kapakasta kotiin – Kotihälytykset ja henkirikokset kasvussa – Poliisi: "Yhä useammin rikoksesta epäilty on päihteistä sekaisin kuin seinäkello"

Koronakriisi siirsi väkivallan kapakasta kotiin – Kotihälytykset ja henkirikokset kasvussa – Poliisi: "Yhä useammin rikoksesta epäilty on päihteistä sekaisin kuin seinäkello"
Poikkeusajat vähensivät hieman poliisin kirjaamaa väkivaltaa, mutta kotihälytysten määrä kasvoi huimasti. Ravintoloissa tappeleminen väheni.
Julkaistu: 8.9.2020

Koronavuosi näkyy tuoreissa rikostilastoissa: ravintolassa tapahtuneet pahoinpitelyt vähenivät, mutta kotihälytykset lisääntyivät.

Kesäkuun loppuun mennessä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 232 900 rikosta. Se on yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo Tilastokeskuksen tuorein rikostilasto.

Väkivaltarikoksista pahoinpitelyrikoksia kirjattiin koko maassa tammi–kesäkuun aikana 15 300, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 ensimmäisellä puolikkaalla. Ravintoloissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä väheni 52 prosenttia, ja yleisellä paikalla tapahtuneiden seitsemän prosenttia.

Väkivaltarikokset nousussa Helsingissä

Koronakevät näkyy ainakin Helsingin poliisin alkuvuoden tilastoissa: Kotihälytystehtävien määrä nousi 47 prosenttia, koska normaalisti julkisilla paikoilla esiintyvät häiriöt siirtyivät ihmisten koteihin, ja poliisin myöntämien passien sekä henkilökorttien määrä väheni jopa 38 prosenttia.

Poikkeusolojen erityistehtävä eli Uudenmaan maakuntarajan liikenteen valvonta ei näy puolivuotistilastoissa. Helsingin poliisin johtamassa operaatiossa poliisi tarkasti Uudenmaan rajalla yli puoli miljoonaa autoilijaa.

Tilastojen mukaan törkeiden väkivaltarikosten määrä on noussut merkittävästi Helsingissä keväällä ja kesällä.

– Ei ole yksiselitteistä syytä, miksi vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Tekojen taustalla ja motiivina ovat viime aikoina yhä enenevässä määrin näkyneet huumeet ja huumevelat. Huumeet ja törkeä väkivalta liittyvät siis vahvasti toisiinsa, Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen kommentoi Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa elokuun alussa.

Silmitöntä raivoa

Tilastokeskuksen mukaan henkirikoksia tuli ilmi koko maassa 51 kappaletta, mikä on 16 tapausta enemmän kuin viime vuonna. Henkirikoksen yrityksiä tuli tietoon 69 tapausta enemmän kuin edellisvuonna.

Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön toiminnonjohtaja, rikostarkastaja Jari Koski kertoi elokuussa blogissaan muutaman esimerkiksi vakavista väkivaltarikoksista, joita Helsingin poliisi tutkii parhaillaan.

Yksi niistä on Malminkartanossa elokuun puolivälissä ilmoitetut kaksi tapon yritystä, joissa rikoksesta epäilty mies oli yllättäen, ilman ennakkovaroitusta hyökännyt baaritiskillä seisoneen miehen kimppuun takaapäin.

"Usean tapauksen kohdalla joutuu miettimään, onko tahdonvastaisen hoidon kynnys meillä liian korkea tai mielenterveyspalveluiden resursointi liian matala."
Jari Koski, rikostarkastaja

Hän oli silminnäkijöiden mukaan alkanut “silmittömän raivon vallassa” hakata uhria ruuvitaltalla päähän ja kaulaan. Epäilty oli jatkanut tekoaan uhrin kaatuessa maahan, ja seuraavaksi hän oli hyökännyt teräaseensa kanssa toisen ravintola-asiakkaan kimppuun.

Esitutkinnassa selvisi, että tekijä ja uhrit ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia, eikä rikoksesta epäilty ole osannut kertoa mitään syytä teolleen. Esitutkinnan todisteiden mukaan hän on saattanut olla tapahtumahetkellä lääkkeiden ja huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

Ulkomaalaistaustaisen uhri yleensä ulkomaalaistaustainen

Heinäkuun puoliväliin mennessä poliisin tietoon tuli 120 erilaista Helsingissä tapahtunutta vakavaa väkivaltarikosta: 81 tapauksessa rikoksesta epäilty oli suomalainen, 23 jutussa Suomessa pysyvästi asuva, ulkomaalaistaustainen henkilö. 16 jutussa epäillyn henkilöllisyydestä ei vielä ole varmuutta.

– Ulkomaalaistaustaisten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa myös uhri on usein ulkomaalaistaustainen, jolla on sama kieli- ja kulttuuritausta kuin tekijällä, rikostarkastaja Koski muistuttaa.

Rikostarkastaja Koski huomauttaa huolestuttavasta kehityssuunnasta, jossa huumausaineiden käytön lisääntyessä rikoksesta epäillyt, ja usein myös uhrit, ovat sekavassa mielentilassa.

– Yhä useammin rikoksesta epäilty on erilaisista päihteistä sekaisin kuin seinäkello.

Mielenterveysongelmat näkyvät väkivaltarikoksissa

Huumausainerikoksia kirjattiin alkuvuodesta 19 600, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Noin kaksi kolmesta huumausainerikoksesta on käyttörikoksia. Niitä tuli ilmi 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Huumeidenkäyttö näkyy liikennerikoksissakin: perusmuotoisista rattijuopumuksista 75 prosenttia johtui huumaavan aineen käytöstä.

Rikostarkastaja Jari Kosken mukaan myös mielenterveysongelmat näkyvät erityisesti törkeissä väkivaltarikoksissa:

– Usean tapauksen kohdalla joutuu miettimään, onko tahdonvastaisen hoidon kynnys meillä liian korkea tai mielenterveyspalveluiden resursointi liian matala.

Petosten vuosi

Raiskauksia ilmoitettiin 12 prosenttia vähemmän, ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Omaisuusrikoksia tuli tietoon yhteensä yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla, ja näistä erityisesti petoksia tuli ilmi 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tilastokeskuksen mukaan petosten määrä näyttäisi olevan nousussa muutaman laskuvuoden jälkeen.

Ryöstöjä ilmoitettiin kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja varkausrikoksia yhdeksän prosenttia. Asunto- ja vapaa-ajan asuntomurtoja tuli ilmi 2 200 kappaletta, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta arvioi Avulle, että tilastojen petosluvuissa näkyvät myös internethuijaukset.

– Ihmisiltä kalastellaan nettipankkitunnuksia tai myydään tavaraa, jota ei rahojen saatua koskaan lähetetä asiakkaalle. Myyjällä voi olla täysin keksityt nettisivut tai he voivat kaupata tavaraa toisen palveluntarjoajan sivuilla.

Pöyhösen mukaan sähköisen asioimisen lisääntyminen on lisännyt petosten mahdollisuutta.

– Ihmiset luovuttavat salasanojaan ja käyttäjätunnuksiaan ymmärtämyyttään. Kannattaisi aina miettiä, voiko kaupan aitoudesta olla varma ja voiko myyjään luottaa.

Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen vinkit omaisuuden suojaamiselle mökkikauden päätteeksi

  1. Mökkikauden päättyessä on hyvä suojata omaisuutensa murron varalta, muistuttaa poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
  2. Arvokas omaisuus pitäisi aina lukita ja merkitä.
  3. On hyvä myös valokuvata arvo-omaisuutensa, jotta poliisi voi myöhemmin tarvittaessa selvittää asiaa.
  4. Mökeillä pitäisi olla asianmukaiset lukot, ja arvo-omaisuus kannattaa viedä pois talveksi.
  5. Mökeille voi hankkia riista- tai turvakameran, ja mökkipaikkakunnalta voi tiedustella talonmiesjärjestelyä, jossa naapuri esimerikiksi käy välillä katsomassa paikkoja.
  6. Aurausjärjestelyäkin voi miettiä: Jos mökkitietä ei talvisin aurata, se estää vieraita autoja pääsemästä pihaan.

Kommentoi »