Moni luulee, että kun korkokatto on saavutettu, lainan kuukausierä ei enää nouse, mutta näin ei ole – ”Asiakkaille tämä ei välttämättä ole selvää”
Moni asuntovelallinen on hankkinut lainan kylkeen suojaksi korkojen nousua vastaan vaikkapa maksullisen korkokaton. Sen toiminnasta voi kuitenkin tulla yllätyksiä. Etenkin kuukausierän nousu on saanut ihmiset ottamaan yhteyttä Fineen ja KKV:hen.
Monessa suomalaisessa kodissa asuntolainan kuukausittainen lyhentäminen haukkaa palkasta suurimman yksittäisen palan. Kun lainaa voi olla satojakin tuhansia euroja, korkojen nousu vaikuttaa nopeasti joko kuukausierän suuruuteen tai laina-ajan pituuteen.
Korkojen nousulta suojaamaan pankit ovat markkinoineet lainanottajille erilaisia korkosuojia. Lainalle on voitu antaa vaikkapa korkokatto, jossa lainasta perittävä korko voi nousta vain tiettyyn rajaan saakka. Tästä katosta lainanottajan pitää maksaa ylimääräistä joko korkeampana marginaalina tai erillisenä maksuna.
Korkokatto kuulostaa yksinkertaiselta, muttei ole sitä. Yleisin väärinkäsitys on se, ettei lainan kuukausierä voisi enää kasvaa, jos korkokatto on jo saavutettu. Näin ei ole.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ovatkin saaneet tänä vuonna kymmeniä yhteydenottoja korkosuojista tulleista yllätyksistä.
Korkosuoja on monimutkainen rahoitustuote
KKV:n ryhmäpäällikkö Anna-Emilia Sirén sanoo, että korkosuojauksissa on kyse monimutkaisista rahoitustuotteista, joiden markkinoinnin pitäisi olla selkeää.
– Meille on tullut yhteydenottoja näistä tuotteista viimeisen vuoden aikana, kun kuluttajat ovat huomanneet, miten korkosuoja käytännössä toimii. Asiakkaille tämä ei ole ollut välttämättä selvää.
Julkisuuteen nousi sosiaalisen median kautta tiistaina toimittaja-tietokirjailija Jessikka Aron tapaus. Aro kertoi, että korkosuojasta neuvoteltaessa hänelle luvattiin, ettei lainan kuukausierä, eli lyhennys ja korko, nouse yli tietyn summan. Kuukausierä kuitenkin nousi yli luvatun summan.
Jos upotus ei näy alla, löydät sen myös täältä.
Aron tapauksessa lainan myöntänyt OP Ryhmä myönsi markkinoineensa lainakattoa virheellisesti useamman kuukauden ajan viime vuonna.
Sekä KKV että Fine ovat saaneet yhteydenottoja useammista tapauksista, joissa asiakas on luullut, että korkokatosta on sovittu, mutta jostain syystä näin ei ole ollutkaan.
Kaikkein eniten yhteyttä otetaan kuitenkin juuri kuukausierän odottamattoman nousun vuoksi.
Korkokatto suojaa koronnousulta, muttei kuukausierän kasvulta
– Jos vuosi takaperin on ollut edellinen korontarkistuspäivä, jolloin korkokatto on saavutettu, asiakas on voinut jäädä käsitykseen, ettei kuukausierä voi enää nousta, kun korko ei voi nousta. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, kertoo jaostopäällikkö Tuomas Hidén FINEstä.
Asuntolainan lyhentämistapa sovitaan, ennen kuin laina nostetaan. Jos lyhentämistapa on annuiteetti, laina-ajan pituus ei muutu.
Ilman korkokattoa tai muuta korkosuojaa tämä tarkoittaa sitä, että koron noustessa lainan kuukausierä kasvaa. Jos lainaa on paljon maksamatta, korkokuluista voi tulla hyvinkin suuret.
Korkokatto suojaa koron nousulta, mutta ei välttämättä maksettavan kuukausierän kasvulta.
– Korontarkistuspäivänä määritellään kuukausierän suuruus koko laina-ajalle, myös siis korkokaton tai korkoputken jälkeiselle ajalle.
Korkokatto on määräaikainen, eikä yleensä kata koko laina-aikaa. Hidén huomauttaa, että korontarkistuksen yhteydessä korko voi muuttua ja koko laina-ajalle määritetään uudet takaisinmaksuerät. Lainan loppuajalle, jolloin korkokatto ei enää ole voimassa, maksettavat korot lasketaan korontarkistuspäivän mukaisen korkoprosentin mukaan, joka voi olla suurempi kuin korkokatto. Kun kaikki lainan maksuerät ovat yhtä suuria, vaikuttavat korkokatottoman jakson suuremmat korot myös tämän hetken maksueriin.
Jotta laina-aika voidaan pitää samana ja laina tulisi laina-ajan puitteissa maksettua, on lainan kuukausierän noustava viitekoron nousun myötä. Tällöin kuukausierän kasvu on korkosuojauksen aikana kuitenkin yksinomaan lyhennyksen osuuden kasvusta johtuvaa.
Jos rahat riittävät korkeampaan kuukausierään, lyhennyksen kasvaminen on tavallaan velallisen etu. Kun velkaa lyhentää nopeammin, koko laina-ajan korkomenot jäävät pienemmiksi.
Neuvottelulupaukset vaikuttavat suojan soveltamiseen
Kuten tästäkin selityksestä näkee, asia ei ole aivan yksinkertainen. Hidénin mukaan korkosuoja sinänsä toimii kuten pitääkin, mutta huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti siihen, että asiakas ymmärtää tuotteen toiminnan
Julkisuudessa olleessa Jessikka Aron tapauksessa pankki markkinoi korkokattoa virheellisesti. Vastaavia tapauksia on Hidénin mukaan tullut myös FINEn tietoon.
KKV:n Sirén ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta hänen mukaansa mahdollisissa epäselvissä tapauksissa merkitystä on myös sillä, miten korkosuojaa on markkinoitu tai mitä siitä on kerrottu lainaneuvotteluissa.
– Kun arvioidaan sopimuksen sisältöä, sopimustekstien lisäksi merkitsee myös se, mitä tietoa neuvotellessa on annettu.
Jos asiakas kokee, ettei vastaa sovittua, ensimmäisenä kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiin. Esimerkiksi kuukausierän suuruudesta voi monesti neuvotella.
Jos pankin kanssa ei synny sopua, asiasta voi pyytää neuvotteluapua FINEltä tai KVV:n kuluttajaneuvonnasta. Tarvittaessa FINEn yhteydessä toimiva pankkilautakunta tai kuluttajariitalautakunta käsittelee asian ja antaa sen ratkaisusta suosituksensa.
