Kontulan lähiö – Näin Helsinki muuttuu: Poika toi koulusta venäläisiä kirosanoja – Äiti käänsi suomeksi: ”Näitä ei sitten käytetä”

Kontula on sekä pääkaupunkiseudun että koko Suomen suurimpia lähiöitä. Naapuriasuinalueet mukaan luettuina siellä asuu yli 28 000 henkilöä.

Kontulassa on paljon kerrostaloja, mutta muutaman sadan metrin päästä metroasemalta maisema muuttuu. Kerrostalot vaihtuvat idyllisiin omakotitaloihin.

Kontulaa alettiin rakentaa 1960-luvun lopulla maaltamuuttajien tarpeisiin, mutta nykyään lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia.

Vuoden 2019 alussa Helsingin ulkomaalaistaustaisista 29,4 prosenttia  eli 30 389 henkilöä asui itäisessä Helsingissä. Kontulassa ulkomaalaistaustaisia on yli kolmasosa väestöstä.

Monet näkevät monikulttuurisessa ympäristössä rikkautta.

Pietarista kotoisin oleva Polina, 43, on asunut Suomessa jo 17 vuotta. Hän työskentelee tulkkina, kääntäjänä ja toimittajana.

Polinan aviomies Sami, 47, on työskennellyt Ylellä leikkaajana, mutta nyt hän on vapaa kirjailija.

Perheeseen kuuluu myös kymmenvuotias Atte. Poika käy läheistä Vesalan peruskoulua.

– Kun adoptoimme lapsen, meidän piti etsiä isompi asunto, koska asuimme yksiössä Helsingin Kalliossa. Ensin etsimme asuntoa kauempaa Helsingistä, mutta ajatus junalla tehtävistä työmatkoista alkoi väsyttää. Lopulta haku supistui itäiseen Helsinkiin, Polina kertoo.

Kävelymatka metroasemalle oli ratkaiseva asia, metrolla ydinkeskustaan pääsee 20 minuutissa. Lisäksi Polina kiittelee lähiön metsiä ja lenkkipolkuja.

– Ajattelimme myös, että lapsen on parempi asua paikassa, jossa on monenlaisia ihmisiä, Polina sanoo.

Pariskunta muutti Kontulaan vuonna 2009.

– Meidän katumme on vuosien mittaan muuttunut kirjavaksi. Vastapäisessä talossa asuu monikulttuurinen perhe, joka tulee hyvin toimeen leijonapaitaisen, suomalaisen naapurinsa kanssa. Seuraavassa talossa asuu virolaisperhe ja heidän vieressään itäeurooppalainen opiskelijaporukka, Sami kertoo.

Samin mukaan lähiössä elää kaksi erillistä maailmaa. Maahanmuuttajat ja suomalaiset eivät pahemmin kohtaa toisiaan. Yksi esimerkki ovat nuoret afrikkalaiset miehet, joilla on tapana kerääntyä metroaseman lähiympäristöön kuuntelemaan musiikkia isolla porukalla.

– Heillä on oma maailmansa. Me emme tunne sitä maailmaa, mutta näemme sen, Polina miettii.

– Tähän mennessä emme ole kuulleet täällä yhtään kauhutarinaa maahanmuuttajista. Surulliset tarinat liittyvät suomalaisiin. Esimerkiksi yhdet naapurimme on pari kertaa ryöstetty, mutta tekijät osoittautuivat ihan kantasuomalaiseksi ryöstöporukaksi.

Kontulan ostoskeskukseen on viime vuosina ilmestynyt maahanmuuttajien pitämiä ruokakauppoja, kahviloita, partureita sekä useita etnisiä ravintoloita.

Entinen maine kaljakuppiloiden ajalta on alkanut muuttua kiinnostavien ruokapaikkojen ansiosta.

Vuonna 1967 rakennetun ja 1980-luvun loppupuolella laajennetun Kontulan ostoskeskuksen tonttivuokrasopimukset ovat päättymässä parin vuoden päästä, minkä vuoksi paikalliset baarinpitäjät ja ravintoloitsijat ovat olleet huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta.

Noin puolen kilometrin päässä pariskunnan kotitalosta sijaitsevalta ostarilta löytyy muun muassa kolme suurta päivittäistavarakauppaa, kaksi apteekkia, Alko, posti, lukuisia kampaamo- ja parturiliikkeitä, kahviloita, ravintoloita, pikaruokapaikkoja sekä pubeja.

Ostarilla on myös terveysasema, kirjasto ja nuorten toimintakeskus skeittihalleineen.

– Kauppiaat ovat enimmäkseen turkkilaisia tai kurdeja, Polina kertoo.

– Parturit ovat puolestaan irakilaisia ja syyrialaisia, heitä tuli paljon vuoden 2015 jälkeen.

Facebookissa on Polinan mukaan puhuttu paljon siitä, että lasten leikkipaikka pitäisi siirtää kauemmaksi kapakoista, koska tällä hetkellä se sijaitsee keskellä ostoskeskusta.

– Huono juttu on myös se, että ostarilla roikkuu paljon eri-ikäisiä lapsia. Attea on opastettu, että ostarille voi mennä ja ostaa mitä tarvitsee, mutta siellä ei ole hyvä roikkua. Humalaisia ei kannata häiritä, ja jos humalainen häiritsee, pitää poistua, Sami sanoo.

Monilla on ennakkoluuloja myös Itä-Helsingin kouluja kohtaan.

Vesalan peruskoulun oppilasmäärä on pääkaupunkiseudun suurimpia: yli 900. Oppilaista 40 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on ulkomaalaistaustainen.

Oppilaita on 36 eri maasta. Koulun erikoisuus on yli 200-neliöinen kasvihuone, jossa asuu yli 50 eläintä.

– Kun Atte määrättiin Vesalan peruskouluun, luin netistä vanhempien koulusta antamia palautteita. Heistä 70 prosenttia oli aika tyytyväisiä ja 30 prosenttia ei, mutta heillä oli selvästi jokin yksilöllinen syy olla tyytymättömiä, Polina kertoo.

– Me olemme tyytyväisiä. Mielestäni perusopetus toimii ihan normaalisti. Kun katsoo lapsen luokkakuvaa, maahanmuuttajia on noin neljäsosa: lähinnä Venäjältä ja Virosta, yksi poika Bulgariasta. Luokka on kulttuurien sekametelisoppa.

Polina kertoo törmänneensä kummalliseen väittämään, että lasten kielitaito alkaa taantua, kun lapsi joutuu koulussa kuulemaan suppeaa suomea kielitaidottomien maahanmuuttajataustaisten lapsien takia.

– En ole huomannut sellaista, pikemminkin päin vastoin. Kun Atte toi kerran koulusta venäläisiä kirosanoja, jouduin kääntämään ne suomeksi ja vielä selittämään, mitä ne tarkoittavat – sekä kertomaan, että näitä ei sitten mielellään käytetä, Polina nauraa.

Vuonna 2017 Vesalan koulu nousi uutisotsikoihin, kun maahanmuuttoa vastustavan Suomi ensin -liikkeen aktivistit kokoontuivat koululle osoittamaan mieltään islamisaatiota vastaan.

Kyse oli väärinkäsityksestä. Mielenosoituksen taustalla oli aamunavaus, jossa oli usean eri uskontokuntia edustavan oppilaan sekä opettajan yhdessä suunnittelema lyhyt kertomus ramadanin vietosta.

Aamunavauksen aikana soitettiin pätkä islamilaista rukouksen lausuntaa, joka oli kuulunut kovaäänisistä koulun pihamaalle.

Paikalle oli rynnännyt kymmenkunta aikuista mielenosoittajaa. Poliisi ohjasi nämä kauemmaksi koululta ja turvasi lasten poistumista koulusta.

– Koululta tuli viesti, että kaikki on hyvin ja tilanne hallinnassa. Koulu hoiti homman loistavasti, Polina sanoo.

Nyt Polina on huomannut, että edessä on suurempi muutos. Keskiluokkaistuminen etenee kohti itäistä Helsinkiä.

– Se lähtee aina keskustasta kohti lähiöitä ja tavallaan nielee ne. Nyt se on tulossa tänne päin. Kaikki haluavat muuttaa Helsinkiin, ja kaikki etsivät edullisia asuntoja. Täällähän niitä on. Hinta alkaa voittaa ennakkoluuloja, ja lähiö alkaa muuttua.

– Mutta meillä on monta syytä olla tyytyväisiä täällä, Sami ja Polina hymyilevät. ●

Lähde: https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/nykytilanne