Apu

Konnichiwa, Muumipeikko!



Konnichiwa, Muumipeikko!

Suomalaista äitiyspakkausta kaavaillaan vientituotteeksi Japaniin, jossa Tove Jansson -näyttely kiertää parhaillaan. Suomi on niin kovassa huudossa nousevan auringon maassa, että härmäläisen on sitä vaikeaa ymmärtää.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Elina Relander/Rajala Studiot, Petri Artturi Asikainen

Tokiolainen pariskunta on saamassa Suomessa melkein juhannushäät: heidät vihitään juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Ilma tosin ei ole kuin morsian eikä paikalla koko suku – vaan morsian, sulhanen ja kolme muumihahmoa. 

Asako ja Toshinori Saito ovat yksi kolmesta hääparista, jotka ovat tänä kesänä ostaneet Naantalin kylpylän järjestämät Muumihäät. Ne pidetään Muumimaailman mustikansinisessä Muumitalossa. Hääseremoniassa sulhasen bestmanina toimii Muumipeikko ja kaasona Pikku Myy. Seremonioita johtaa Nuuskamuikkunen. 

Pari saa muistoksi Muumimaailman ”virallisen avioliittotodistuksen”, teemapuiston häälahjan sekä sisäänpääsylipun. Seremonian jälkeen avioparille tarjotaan lasilliset Nuuskamuikkusen soittaman musiikin säestyksellä.

Kolmen ruokalajin illallisen vastanaineet syövät Naantalin vanhankaupungin Rantaravintolassa, ja häidensä ajan he majoittuvat Naantalin kylpylän Muumi-teemahuoneessa.

– Olen suuri Nuuskamuikkus-fani, ja olen halunnut tulla Suomeen häämatkalle lapsuudestani saakka. Meillä ei alun perin ollut hääsuunnitelmia, mutta kun näin lehtiartikkelin Muumihäistä, päätimme siltä istumalta järjestää häät Muumimaassa, Asako Saito kertoo.

Hääparilla ei ollut varaa kustantaa perheenjäseniä tai ystäviä Suomeen. Toisia häitä ei myöskään järjestetä kotona Japanissa. Naantalin jälkeen Saitot jatkavat häämatkaansa Turkuun, Helsinkiin ja Söderskärin majakalle. 

– Katsoin lapsena muumianimaatioita ja olin täydellisen ihastunut hahmojen käytökseen. Sellaista minä ja ystäväni emme kokeneet ympärillämme. Olen palvonut Nuuskamuikkusen coolia käytöstä siitä asti, tuore rouva kertoo.

Muumien suosio Japanissa ei näytä hiipumisen merkkejä.

Toukokuisena aamupäivänä Tokion Sky-tree-tornin kauppakeskuksessa sijaitsevassa Muumikahvilassa on vipinää. 

Kahvila-leipomon johtaja Yasunobu Kanai on huolissaan, etteivät asiakkaat löydä kahvilaa ostoskeskuksen kauimmaisesta nurkasta. Huoli lienee turha, sillä päivittäin kahvilassa käy 400–500 asiakasta ja viikonloppuisin sisäänpääsyä joutuu jonottamaan tuntikausia.

Kolme vuotta toiminut kahvila-leipomo on tuotteistanut muumit japanilaisella tehokkuudella. Ruokalistan muumiannosten lisäksi myymälästä voi ostaa esimerkiksi Hattivatti-munkkeja tai -pastaa. Hattivatit, japaniksi Njoronjorot, eivät ole Kanain mukaan japanilaisista pelottavia.

– Njoronjorot ovat hassuja, mykkiä kavereita! Valitettavasti lisenssimme sallii tuotteidemme myymisen vain Japanissa.

Kahvilatoiminnassa näkyy japanilaisten kuuluisa yksityiskohtien taju: Muumikirjoista napattu iskulause ”Kaikki hauska on hyvää vatsalle” on moitteettomasti kirjoitettu, ja leipomon munkki- ja leipätaikinareseptit on haettu helsinkiläisleipomo Ekbergiltä. Kahvia kaataessaan johtaja Kanai on huolissaan siitä, että merkillinen ”maitovara” menee varmasti oikein.

Kahvilan ruokalistalla on tarjolla muun muassa kylmäsavulohta, Hattivatti-nakkeja, mustikkakahvia, janssoninkiusausta, lihapullia – ja alkoholitonta glögiä. 

Kanain mielestä yhteistyö suomalaisten kanssa on helppoa.

– Jos haluat toimia suomalaisten liikemiesten kanssa, lue Kalevala!

Suurin osa Tokion muumikahvilan asiakkaista valokuvaa annoksensa ennen syömistä, joten henkilökunta miettii ruoan ulkoasua paljon.

Muumihahmojen suosio Japanissa ei ole jäänyt huomaamatta englantilais-japanilaiselta kirjankustantamo Tuttle-Morilta, joka on omistanut Tove Janssonin luomien hahmojen tekijänoikeudet Japanissa vuodesta 1964. Viidessäkymmenessä vuodessa kustantamo on painanut neljästä viiteen miljoonaa muumikirjaa.

Kustantamon hahmolisensseistä vastaavat Takako Sagara ja Takumi Nakayama kertovat Tokiossa, että muumikirjoista on tullut yhtä suosituimpia, yhtiön suureksi yllätykseksi.

– Muutimme strategiaamme viisi vuotta sitten, ryhdyimme tuottamaan taiteellisempia tuotteita. Kohderyhmämme on lasten sijaan aikuiset, ja se on vähemmän kilpailtu markkina. Keskitymme korkeaan hintaan ja laatuun. Se ei ole vaikeaa, kun Toven taide on niin laadukasta.

Sagaran ja Nakayaman mukaan Muumien suosio Japanissa perustuu siihen, että kirjoista välittyy arvostus luontoa, perhettä ja ystäviä kohtaan. Suomalaisessa muumimaailmassa ihmissuhteet toisten kanssa eivät kuitenkaan ole rajoittavia. Sellaisesta elämästä japanilaiset vain haaveilevat. 

Pikku Myy on Japanissa ylivoimaisesti suosituin muumihahmo, kakkosena tulee Nuuskamuikkunen.

– Hengitämme ihastuneena sitä muumimaailman ilmapiiriä, jossa kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Ihailemme Pikku Myytä, joka ei edes lue kirjoja! Nuuskamuikkuinen on hyvin aikuismainen hahmo, ja televisioanimaatiosarjassa hänen äänensä on kuuluisa näyttelijä. Monet japanilaisnaiset sanovat, että Nuuskamuikkunen on heidän ensimmäinen rakastajansa, Takako Sagara hihittää.

Maaliskuussa 2011 Japani koki historiansa pahimman maanjäristyksen, jonka synnyttämä tsunamiaalto tuhosi Fukushiman ydinvoimalaa. Se on tiettävästi maailman pahin ydinvoimalaonnettomuus.

Takako Sagara kertoo, että maanjäristyksen jälkeisellä viikolla Tokiossa piti olla kaksi suurta muumitapahtumaa. Tavaratalot pohtivat tapahtumien perumista luonnonkatastrofin takia, mutta päättivät lopulta pysyä suunnitelmassa.

– Ihmiset kokoontuivat yhteen ostamaan muumitavaroita. Eräs nainen kertoi minulle kyynelehtien suu hymyssä, että muumien seura oli parasta lääkettä hirvittäviin tapahtumiin.

Tosiasioita ei käy kiistäminen: japanilaiset tuntevat Suomen muumihahmojen ansiosta. Epävirallisen maineenedistämiskisan toisella sijalla on Naoko Ogigamin elokuva Ruokala Lokki (2006). Se on synnyttänyt tasaisen turistivirran Helsingin Punavuoressa sijaitsevaan ravintola Suomeen, joka toimi elokuvan kuvauspaikkana. 

Kolmantena syynä matkailusuosioon on se, että Suomi on Japania lähimpänä oleva eurooppalainen kaupunki, vain yhdeksän tunnin suoran lennon päässä.

Visit Finland -matkailuverkoston Tokion-edustajan Shigeyoshi Noton mukaan Suomessa vierailee vuosittain noin 100 000 japanilaisturistia. 

– Japanilaisten ulkomaanmatkailu alkoi vuonna 1964, ja on hiljalleen kehittynyt. Nykyään japanilaisturistit haluavat matkoiltaan jo muutakin kuin valmiita paketteja.

66 prosenttia Suomeen tulevista japanilaisturisteista on naisia. He eivät enää tyydy tavanomaisiin nähtävyyksiin, kuten Helsingin Temppeliaukion kirkkoon, vaan haluavat kokea paikallista elämäntapaa.

– Japanilaiset ovat kaukana suomalaisesta tasa-arvosta, ja japanilaisnaiset kohtaavat monenlaisia ”lasikattoja” elämässään. He unelmoivat suomalaisesta elämäntavasta.

Tätä elämäntapaa japanilaisnaiset metsästävät Helsingin kaduilta: istuvat samoissa kahviloissa kuin alkuasukkaat, ostavat ruokaa K-marketista. He uskaltavat nykyään jopa yöpyä muualla kuin kansainvälisissä ketjuhotelleissa.

– Helsinki on mielestämme yhtä turvallinen kuin Tokio. Monet muut Euroopan maat ovat paljon vaarallisempia, Noto pudistelee päätään.

Nuorten naisten lisäksi Suomeen tulevat japanilaiset eläkeläispariskunnat, jotka kiertävät Pohjoismaita kesäaikaan. He haluavat nähdä Norjassa vuonoja ja Suomessa luontoa. 

Kolmas japanilaisturistityyppi tulee talvella Lappiin kolmeksi päiväksi ja haluaa ehdottomasti nähdä revontulia. Japanilaisessa shintouskonnossa kaikki luonnonilmiöt ovat jumalaisia, ja Noton mukaan japanilaiset ovat innoissaan revontulista.

– Japanilaisille on myös täysin mieltäräjäyttävää se, etteivät matkanjärjestäjät voi luvata revontulien ilmestymistä. Tämä on virkistävä poikkeus Japaniin, jossa kaikki turismituotteet ovat aina sataprosenttisen taattuja.

Japanilaisturistit shoppailevat Suomessa Marimekon myymälöissä, mutta myös tavalliset ruokakaupat innostavat: muumiaiheiset karkit ovat hyviä tuliaisia kotiin, ja söpöissä tuotepakkauksissa riittää ihasteltavaa.

Noton mukaan lähes jokainen japanilainen tietää Suomen. Maamme on suunnattoman paljon paremmin tunnettu Japanissa kuin muut eurooppalaiset maat.

– Avainsanoja Suomesta ovat muumit, revontulet, Nokia, Slush-tapahtuma, sukupuolten tasa-arvo. Mutta jos pyydän japanilaista kuvailemaan Tšekin tasavaltaa, mitä he siitä voivat tietää?

Vain yksi asia japanilaisturisteja Suomessa häiritsee: tee-se-itse-kulttuurimme. Noton mukaan japanilaiset eivät osaa esimerkiksi nauttia metsässä kävelystä vapaasti kuten suomalaiset, vaan he tarvitsevat opastusta ja esimerkkejä.

Paljon mainostetut järvet eivät myöskään saa japanilaisia hurmioon.

– Japanilaiset haluvat tietää, mitä te teette niillä tuhansilla järvillä? Miksi ne ovat olemassa? Japanilaiset ovat myös hyvin kiinnostuneita siitä, miten suomalaiset hoitavat metsiään. Japanilaiset metsät ovat täysin hoitamattomia ja niihin on pelottavaa mennä. ●

Teksti Meri Eskola, Petri Artturi Asikainen ja Elina Relander/Rajala Studiot

Julkaistu: 13.9.2015