Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Kolumni

Siistivätkö kojelautakamerat liikennekulttuuria? Kynnys reikäpäiseen ohitukseen ja tieraivoon voi nousta, kun voi päätyä sosiaaliseen mediaan tai iltapäivälehteen

Tekniikan lisäksi parantuneita ovat myös asenteet. Vaikkapa rattijuopottelun sosiaalinen hyväksyntä on hiipunut, kirjoittaa Vesa Linja-aho.

Kirjoittaja on sähköautoihin ja sähköturvallisuuteen erikoistunut diplomi-insinööri.
14.8.2024 Tuulilasi

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuonna (2023) Suomessa kuoli tieliikenteessä ennätysvähän ihmisiä: 183. Määrä on ollut laskusuunnassa 50 vuotta: murhellisimpana vuonna 1972 tieliikenteessä kuoli 1143 ihmistä ja 2000-luvun alussakin vielä reilut 400.

Paljon on siis saatu liikenneturvallisuuden saralla aikaan, varsinkin kun henkilöautojen määrä on samalla jaksolla yli kolminkertaistunut ja ajettujen kilometrien määrä kasvanut liki samassa suhteessa.

Liikenneturvallisuutta on parannettu monin tavoin turvavöiden käyttöpakosta kevyen liikenteen väylien ja moottoriteiden rakentamiseen. Myös autojen tekninen turvallisuus on aivan toisella tasolla kuin ennen – sekä tiukentuvien määräysten että valmistajien omaehtoisen tuotekehityksen seurauksena.

Hirvikolari on nykyään todella harvinainen kuolinsyy: Nykyauto kestää hirveen törmäämisen yleensä riittävän hyvin.

Autokannan jatkuvasti nousevaa keski-ikää kauhistellaan. Asialla on monisyiset juurensa aina verotuksesta ja taloustaantumasta suomalaiseen saituuteen. Harvoin mainittu, mutta silti todellinen syy on tämäkin: nykyautot (lue: 2000-luvulla valmistetut) ovat kestävämpiä kuin viime vuosituhannen kotterot. Kestävyydellä on myös kääntöpuolensa: mitä hitaammin autokanta uusiutuu, sitä vähemmän teillä on uusia, turvallisia autoja. 2020-luvun autot kun ovat turvallisempia kuin 2010-luvun autot, varhaisemmista vuosikymmenistä puhumattakaan.

Esimerkiksi hirvikolari on nykyään todella harvinainen kuolinsyy: Nykyauto kestää hirveen törmäämisen yleensä riittävän hyvin. Pelkkä ajatuskin hirvikolarin ajamisesta ensimmäisellä omalla autollani, vuosimallin 1982 Volkswagen Pololla, hirvittää ja pahasti.

Tekniset ratkaisut parantavat myös muiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Esimerkiksi raskaan ajoneuvon nykyaikainen kamerajärjestelmä auttaa kuljettajaa huomaamaan katveessa olevan lapsen tai pyöräilijän.

Vaikeasti ratkaistavia ongelmiakin on. Esimerkiksi itsetuhoiseen käytökseen on hankalampi puuttua kuin teiden tai autojen kuntoon.

Tekniikan lisäksi parantuneita ovat myös asenteet. Vaikkapa rattijuopottelun sosiaalinen hyväksyntä on hiipunut. Mielenkiintoista on nähdä, siistiikö kojelautakameroiden yleistyminen liikennekulttuuria. Kynnys reikäpäiseen ohitukseen ja tieraivoon voi nousta, kun on riski päätyä sosiaaliseen mediaan tai iltapäivälehteen.

Vaikeasti ratkaistavia ongelmiakin on. Esimerkiksi itsetuhoiseen käytökseen on hankalampi puuttua kuin teiden tai autojen kuntoon. Turvallisuuden varjolla ei myöskään saa kohtuuttomasti vaikeuttaa liikennettä. Tiedetään toki, että jos vauhti on nollassa, yhtään kolaria ei tapahdu. Mutta kun liikkuminen on välttämätöntä, jonkin verran riskejä on vain pakko sietää.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt