Kommentti: Koira kakkaa enemmän kuin helsinkiläinen, mutta onneksi sille ei ole vesivessaa
Puheenaiheet
Kommentti: Koira kakkaa enemmän kuin helsinkiläinen, mutta onneksi sille ei ole vesivessaa
Lemmikkien määrä kasvaa hyvistä syistä. Silti myös niiden nurjista puolista pitää puhua, kirjoittaa sisältöpäällikkö Eeva Sederholm.
Julkaistu 8.12.2022
Apu

Enemmän koiria kuin vauvoja. Viime vuonna 2021 Kennelliittoon rekisteröitiin 52 800 koiraa. Samana aikana Suomeen syntyi alle 50 000 vauvaa.

Vaikka tilastossa näkyy koronavuoden piikki, suunta on selvä. Lemmikkien määrä kasvaa. Maailmanlaajuisesti lemmikkikoirien lukuarviot huitelevat jossain puolen miljardin tienoilla.

Määrän kasvuun liittyy ilmiö, jota tarvikekauppiaat ja lääkäripalveluja myyvät yhtiöt kutsuvat lemmikkivanhemmuudeksi. Enää koiraa, kissaa tai marsua ei vain omisteta, vaan ne otetaan osaksi perhettä. (Terveisiä Simo-hamsterille kotiin!)

Kieltämättä lemmikkivanhemmuudessa on etunsa esimerkiksi teinien ihmisvanhemmuuteen verrattuna. Ruokaa kuluu niukemmin, ja vanhemman tyhmyys näkyy vähemmän lemmikin kanssa keskustellessa. Myös hiilijalanjälki on pienempi.

Silti lemmikkien ympäristövaikutukset ovat asia, josta on alettu pikkuhiljaa keskustella. Hyvä niin. Suomessa tiettävästi asuu enemmän koiria kuin helsinkiläisiä. Vaikutukset alkavat olla jo tilastollisesti merkittäviä.

Tiesitkö esimerkiksi, että keskimäärin koira kakkaa päivässä enemmän kuin helsinkiläinen? Näin kertoo vuonna 2020 julkaistu LUT-yliopiston tutkimus.

Tämä on toki raskauttava asia dobermannille, mutta toisaalta – vaikka säntillinen emäntä tai isäntä keräisikin koiran päivittäiset ulosteet jätesäkkiin, ympäristövaikutus jäänee pienemmäksi kuin ihmisen. Mehän huuhdomme typeryydessämme omat jätöksemme de lux -elämämme huippua kuvastavaan jätevesiverkostoon.

Koira on tässä itse asiassa jopa kissaa parempi. Kuljetukset ja jätteet huomioiden mirrin kakkojen hiilijalanjälki on suurempi kuin murren. Tämä johtuu kissanhiekasta, jota eläinkaupasta kotiin hilataan.

Mitä enemmän me ihmiset otamme eläimiä omiin tarpeisiimme, sitä enemmän meidän pitää kantaa seurauksista vastuuta.

Toki ihmisten valinnat ja kulttuuriympäristö vaikuttavat tässä vertailussa. Esimerkiksi filippiiniläishauvojen hiilijalanjälki huitelee luultavasti omissa lukemissaan. Siellä kun koirien pukeminen vaippoihin on jo arkipäivää.

Luonnollisesti perheenjäsenelle haluaa tarjota parasta eikä häntä halua menettää. Koirilta poistatetaan hammaskiveä, hamsterilta leikkautetaan kynsiä. Moni käyttää rahaa lääkkeisiin ja lääkäriin, jotta uskollinen ystävä saisi vielä muutaman hyvän vuoden.

Syy on luonnollinen. Lemmikit tuovat meille iloa ja ovat hyödyllisiä. Ne lievittävät yksinäisyyttä, pakottavat meidät laiskanpulskeat ihmiset välillä liikkeelle ja saattavat lisätä ymmärrystä ympäristöä kohtaan.

Silti myös muista puolista pitää puhua. Mitä enemmän me ihmiset otamme eläimiä omiin tarpeisiimme, sitä enemmän meidän pitää kantaa seurauksista vastuuta.

Jos lemmikin päättää hankkia, helpoimmin lemmikin ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa vähentämällä sen kuljettamista paikasta toiseen ja kiinnittämällä huomiota ravintoon. Ruoassa askel kohti pula-aikoja ei olisi pahitteeksi: kaukaa tuodun purkkiruoan sijaan ekologisempi vaihtoehto ovat ruoantähteet.

Kommentoi »