Apu

Kohdunkaulan syövän esiasteista joka viides jää löytämättä seulonnassa – HPV-rokotteiden kattavuus riittämätön – Tästä on kyse

Kohdunkaulan syövän esiasteista joka viides jää löytämättä seulonnassa – HPV-rokotteiden kattavuus riittämätön – Tästä on kyse
Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa 175 henkilöä vuosittain. Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila muistuttaa, että säännöllinen seulonnoissa käynti ja nuorilla HPV-rokotteen ottaminen ovat syövän ehkäisemisen kannalta oleellista.
Julkaistu: 11.11.2021

Suomessa kohdunkaulan syövän seulontoihin kutsutaan 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Joillain alueilla kutsutaan myös 25-vuotiaat. Vuoden 2022 alusta lähtien mukaan tulevat myös 65-vuotiaat naiset.

Kutsutuista noin 70 prosenttia osallistuu seulontoihin. Heikointa osallistuminen on ollut nuorilla.

– Merkittävin syy on, että papa-koe voidaan ottaa esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa tai ehkäisy- tai äitiysneuvolassa. Tällöin mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen seulontaan jää käyttämättä, sanoo tutkimusjohtaja Ahti Anttila Syöpärekisteristä.

Anttilan mukaan seulontojen ei kuitenkaan pidä olla pakollisia.

– Ei missään tapauksessa tarvitse olla pakollisia. Tavoite on se, että osallistuminen on mahdollisimman hyvää, mutta myös informoitua. Tarkoitan tällä, että naiset ymmärtävät seulontojen merkityksen ja tärkeyden.

Anttila nostaa esille seulontojen ja näytteenottoon liittyvät haitat, jotka mietityttävät monia. Hän sanoo, että näytteenottoon liittyvät haitat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi vaativat syöpähoidot.

– Papa-näytteestä voi löytyä pieniä muutoksia. Iso osa näistä ei lähde kehittymään syöväksi, ja osa paraneen jopa itsestään. Kun puhutaan syöpäseulonnoista, halutaan kohdentaa ne tiettyihin ikäryhmiin ja pyritään pitämään sairaus hallinnassa.

Pandemia on vaikuttanut kohdunkaulan syövän seulontoihin myös Suomessa.

– Seulonnat ovat joutuneet pandemian takia suuriin vaikeuksiin. Suomessa vaikeudet ovat olleet vähäisempiä kuin monessa muussa maassa. Seulontoihin osallistumisessa on ollut jollain alueilla pientä notkahdusta pandemian aikana. Toki, mikäli osassa väestöä osallistuminen on jäänyt koronan takia vähäisemmäksi, tämä voi heijastua kohdunkaulasyöpien tapausmäärään tulevaisuudessa, Anttila sanoo.

"Sitä, miksi seulonnat eivät saa kiinni kehittyviä syöpiä nuorilla naisilla, ei tiedetä."
Ahti Anttila

Joka viides esiaste jää huomaamatta

Kohdunkaulan syöpään sairastuu yleisimmin nuori, 30–44-vuotias nainen. Suomessa todetaan vuosittain noin 175 kohdunkaulan syöpää. Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti yleisin ja Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä.

Syövän oireita ovat muulloin kuin kuukautisten aikana esiintyvä verinen vuoto, yhdynnän jälkeinen verinen vuoto tai pahanhajuinen valkovuoto. Kohdunkaulan syövän edetessä oireena voivat olla alavatsa- ja selkäkivut, alaraajaturvotus ja väsymys.

Useimmiten syöpä on kuitenkin oireeton, jolloin papa-testissä todetaan sattumalta syöpään viittaava solumuutos.

Kohdunkaulan syöpään sairastuu elämänsä aikana noin viisi naista tuhannesta. Taudin pääasiallinen aiheuttaja on HPV-virus.

Joskus syöpä tai syövän esiasteita ei havaita edes seulonnoissa.

– Syövän esiasteita voi jäädä havaitsematta, mikäli esiaste on hyvin alkuvaiheessa. Esiasteen kehittyminen syöväksi kestää keskimäärin noin 12 vuotta, joskus kauemminkin.

Noin 20 prosenttia kohdunkaulan syövän esiasteista jää huomaamatta seulonnassa ja saatetaan havaita vasta seuraavassa seulonnassa viiden vuoden kuluttua.

– Mikäli osallistuu säännöllisesti seulontaan, säilyy hyvä mahdollisuus saada tauti hoidettua vielä esiastevaiheessa. Joskus esiaste voi parantua itsestään, tai tulla myöhemmin takaisin. Esiasteista noin kolmasosa etenee syöväksi.

Anttila kertoo, että Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa on huomattu, että alle 30-vuotiailla naisilla papaseulonta ei ehkäise kohdunkaulasyöpiä yhtä tehokkaasti kuin vasta hieman vanhemmalla iällä, 35-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla.

– Sitä, miksi seulonnat eivät saa kiinni kehittyviä syöpiä nuorilla naisilla, ei tiedetä.

"Kun henkilöllä todetaan kohdunkaulan syöpä, olisi hyvä käydä läpi koko seulontahistoria ja aiemmin otetut papanäytteet. Näytteet tulisi arvioida uudelleen myös normaalien näytteiden seassa. Tällä voisi tutkia, ettei näytteen analyysissä ole tapahtunut virhettä."
Ahti Anttila

HPV-testin luotettavuus 97 prosenttia

Anttila muistuttaa, että on tärkeää, että seulonnoissa käydään säännöllisesti viiden vuoden välein koko seulontaohjelman ajan.

Papa-testin herkkyys todeta kohdunkaula syöpiä on noin 95 prosentin suuruusluokkaa. Nykyään käytössä olevan HPV-testin jopa noin 97 prosentin suuruusluokkaa. HPV-testin positiivisuus tarkoittaa, että henkilöllä on yhden tai useamman suuren riskin HPV-tyypin aiheuttama infektio. Testi havaitsee erityisesti ne suuren riskin virustyypit, jotka aiheuttavat kohdunkaulan syöpää.

– Papa-seulontoja voidaan tehostaa. Kun henkilöllä todetaan kohdunkaulan syöpä, olisi hyvä käydä läpi koko seulontahistoria ja aiemmin otetut papanäytteet. Näytteet tulisi arvioida uudelleen myös normaalien näytteiden seassa. Tällä voisi tutkia, ettei näytteen analyysissä ole tapahtunut virhettä.

Hän sanoo, että syöpiä, jotka etenevät rajusti ja nopeasti, on todella vähän. Anttila muistuttaa, että esiastemuutokset ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä paljaalla silmällä, eivätkä ne aiheuta oireita.

Anttila sanoo, että näytteiden uudelleenarviointia suositellaan myös Euroopan Unionin kohdunkaulan syövän laadunvarmistusohjelmassa. Toistaiseksi Suomessa tätä ei ole onnistuttu järjestämään, vaikka uudelleenarviointi olisi edullinen ja helposti järjestettävissä.

Mutta onko viisi vuotta sopiva seulontaväli vai pitäisikö seulontoja olla säännöllisemmin?

– Tutkimusten mukaan viisi vuotta on riittävä aika seulontoihin. Joissain maissa seulontojen väli on lyhyempi, mutta seulontojen vaikuttavuus ei ole sen parempi. Suomessa näytteenoton kriteerit ja syövän esiasteen diagnostiikka ovat erinomaiset. Isolla osalla naisilla on mahdollisuus käydä papa-kokeessa seulonnoissa tai jossain muualla.

"Syövälle altistavia HPV-virustyyppejä tiedetään olevan 13–14. Rokotteet torjuvat parhaiten kahta syöpien kannalta vaarallisinta virustyyppiä."
Ahti Anttila

HPV-rokotteen teho erinomainen

Kohdunkaulan syövän merkittävin aiheuttaja on HPV-virus, jota vastaan on kehitetty rokote. HPV-rokote on ollut mukana kansallisessa rokoteohjelmassa syksystä 2013 lähtien. Aluksi rokotettiin vain tyttöjä, mutta vuodesta 2020 alkaen myös pojat on otettu mukaan rokotusohjelmaan.

Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat eli 5.–6. luokalla olevat oppilaat. Lisäksi lukuvuosina 2020–2021 ja 2021–2022 rokotetta tarjotaan myös 7.–9.-luokkalaisille pojille.

Yläkouluikäisten tyttöjen HPV-rokotussuoja tulee tarkistaa 7.–9. luokkien terveystarkastuksissa. Kesken jääneet rokotussarjat täydennetään, ja rokottamattomille annetaan HPV-rokote, jos he sen haluavat. Rokotesarjaan kuuluu kaksi pistosta.

Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi tulisi rokotus antaa mieluiten 10–12-vuotiaille hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista. Rokote on hyvä ottaa riittävän nuorena, sillä varhain annettu rokote synnyttää paremmin suojaavia vasta-aineita kuin myöhemmin annettu.

– Syövälle altistavia HPV-virustyyppejä tiedetään olevan 13–14. Rokotteet torjuvat parhaiten kahta syöpien kannalta vaarallisinta virustyyppiä, Anttila sanoo.

Rokotteen teho nuorten naisten kohdunkaulan syövän ehkäisyssä on osoittautunut erinomaiseksi. Saatavilla on nykyään kaksikin laajamittaista seurantatutkimusta, joiden mukaan nuorten tyttöjen rokotus on vähentänyt heidän riskiään sairastua kohdunkaulan syöpään lähes 90 prosenttia.

Nuorten, esimerkiksi alle 30-vuotiaiden, naisten kohdunkaulan syöpien torjunnassa rokote on siten tehokkain tapa. Rokote vähentää jonkin verran myös kohdunkaulan syövän esiasteita.

"HPV-rokotteen vaikuttavuuden ymmärtäminen on ollut iso haaste. Koronarokotteenkin kanssa olemme nähneet, että erityisesti informaation jakaminen on hyvin vaikeaa."
Ahti Anttila

Poikien rokottaminen parantaa koko väestön suojaa

Suomessa osalla alueista nuoret ovat ahkerasti käyneet ottamassa rokotteita. Osalla alueista rokotteista ei taas ole innostuttu. Valtakunnallinen rokotekattavuus on tällä hetkellä noin 70 prosenttia yhden HPV-rokotteen ottaneilla.

– Siihen ei voi olla täysin tyytyväinen, vaan kattavuus on turhan matala. Poikien rokottaminen on siksi tärkeää, koska se parantaa koko väestön suojaa. Myöhemmin ongelmana on, että millaisia seulontoja tulevaisuudessa tarvitaan, kun vain osa on saanut hyvän rokotesuojan HPV-virusta vastaan ja osa taas ei mitään. Tässä on paljon miettimistä. 80–90 prosentin rokotekattavuus olisi jo paljon parempi.

Rokotteita voitaisi tarjota mahdollisesti myös vanhemmille kuin kansallisessa rokoteohjelmassa oleville ikäryhmille. Anttila nostaa esille, että informaation jakaminen on erityisen tärkeää. Seurantatutkimuksia HPV-rokotteesta ei Suomessa vielä ole riittävästi.

– HPV-rokotteen vaikuttavuuden ymmärtäminen on ollut iso haaste. Koronarokotteenkin kanssa olemme nähneet, että erityisesti informaation jakaminen on hyvin vaikeaa. Toivon, että syöpäseurantatieto auttaa myös nuoria ymmärtämään, mitä syöpä on ja miten rokotteella voi estää syöpää.

1 kommentti