Puheenaiheet
Apu

KJT:n meksikolaiskiekkoilijat häädetään Suomesta, vaikka he maksavat itse kulunsa ja pelaamisensa

KJT:n meksikolaiskiekkoilijat häädetään Suomesta, vaikka he maksavat itse kulunsa ja pelaamisensa

Apu kertoi viime syksynä naisten SM-sarjassa KJT:n riveissä kiekkoilevista meksikolaisista Maria Fernanda Chávezista ja Bertha Gonzalesista. Seura ja pelaajat kokivat epämiellyttävän yllätyksen, kun Chávezin työperäisen oleskeluluvan hakemus hylättiin.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Petri Mulari
Mainos

KJT:ssa kauden alusta saakka pelanneet meksikolaishyökkääjät Maria Fernanda Chávez, 22, ja Bertha Gonzalez, 27, pelasivat viime lauantaina toistaiseksi viimeisen ottelunsa Suomessa. Pelaajat poistuvat maasta tulevana lauantaina 20. tammikuuta, koska Chávez sai maahanmuuttovirastolta hylkäävän päätöksen työperäisestä oleskeluluvasta ja käännytyspäätöksen. Gonzalesin hakemus on yhä käsittelyssä, mutta naiset katsovat parhaaksi matkustaa yhdessä.

Taustaa: Gonzales ja Chavez lähtivät jääkiekon perässä Mexico Citystä Keravalle

Tilanteen tekee ristiriitaiseksi se, että pelaajat asuvat perhemajoituksessa täydellä ylläpidolla, ovat hankkineet sairasvakuutuksen ja maksavat itse siitä, että he saavat pelata.

- Tilanne on suoraan sanottuna naurettava, kun samaan hengenvetoon puhutaan Suomen kansainvälistymisestä, avoimesta ilmapiiristä ja nuorten tukemisesta. Nämä tytöt eivät kuormita millään tavoin suomalaista yhteiskuntaa, eivätkä he ole tulleet tänne jäädäkseen tai hyötyäkseen sosiaaliturvasta. He tulivat omalla kustannuksellaan kehittyäkseen urheilijoina, ja ovat antaneet paljon seuralle ja joukkueelle, lataa KJT:n naisten manageri Juhani Suhonen.

Seura pyrki tekemään olosuhteet Migrin suuntaan rehellisesti selväksi alusta alkaen: he kysyivät ohjeita, miten toimia, kun pelaajilla on riittävästi omaa rahaa oleskelua varten, vakuutukset sairauden varalle sekä perhemajoitus ylläpidolla. Vastaus oli edelleen, että tarvitaan työperäinen lupa.

- On hyvin hankalaa järjestää työpaikkaa ulkomaalaiselle, joka ei puhu suomea. Kun kyseessä on aikuinen urheilija eikä joukkueella ole varaa maksaa palkkaa, on haettava työperäistä oleskelulupaa, vaikka oma varallisuus sallisi elää kauden Suomessa urheilemiseen keskittyen.

- Luvan haku tulee tehdä etukäteen. Toisin sanoen työpaikka pitäisi olla hankittu ennen luvan saantia - jopa niin, ettei työnantaja edes näe hakijaa. Käytännössä tämä tekee kaikille ulkomaalaisille suuryritysten rekrytointeja lukuun ottamatta lähes mahdottomaksi saada työperäinen oleskelulupa Suomeen, Suhonen sanoo.

KJT:n kolmas ulkomaalainen, joukkuetta useassa ottelussa kannatellut ykkösvahti Amanda Schubert sen sijaan saa jäädä maahan ja joukkueeseen. Migri ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta päätöksessä eroa perusteltiin sillä, että seura löysi Schubertille työtä Tuusulan kunnan englanninkielisen päiväkotiohjaajan tuuraajana.

- Järjestelmään, joka estää omilla varoillaan sekä vakuutuksillaan urheilevan nuoren harjoittelun ja pelaamisen Suomessa, tulisi saada muutos. Puhuttaessa kansainvälistymisestä ja kulttuurien kohtaamisesta tällä maahanmuuttopolitiikalla – urheilulajista riippumatta - torpataan melko kokonaisvaltaisesti kaikenlainen urheilijavaihto. Pahiten ongelma koskee naisia, mutta myös miehille on harvassa lajissa mahdollista maksaa urheilemisesta palkkaa, toteaa KJT Hockeyn puheenjohtaja Janne Mellin seuran tiedotteessa.

KJT Naiset on tehnyt valituksen Chávezin käännytyspäätöksestä. Seura aikoo myös käynnistää kansalaisaloitteen, joka muuttaisi Suomen kankeaa ja kategorisesti käännytyksiin pyrkivää maahanmuuttolakia.

Lue myös:

Puutarhapiireissä kohistaan upeista jääkukkalautasista - oletko jo kokeillut?

Eve Hietamies: Onko kulutustavaroiden tarkoitus kestää vain puoli vuotta?

Julkaistu: 16.1.2018