Apu

Kirsi Pihan kolumni: Mitä nuori hoitaja haluaa? Tulevaisuuden näkökulmasta on hyvä huomata, että uusi sukupolvi tosiaan osaa myös vaatia enemmän

Kirsi Pihan kolumni: Mitä nuori hoitaja haluaa? Tulevaisuuden näkökulmasta on hyvä huomata, että uusi sukupolvi tosiaan osaa myös vaatia enemmän
Työvoimapula johtuu monesta asiasta. Yksi, ei vähäisin, on sen houkuttelevuus tai houkuttamattomuus työnantajana, Kirsi Piha kirjoittaa.
Julkaistu: 14.8.2022

Ei me haluta palaa loppuun, toteavat lääkisläiset, joiden kanssa keskustelin tulevaisuudesta, työstä ja elämästä. Keskustelu liittyi Hesarin kohu-uutiseen siitä, kuinka HUSin toimialajohtaja Jukka Louhija olisi nostanut opiskelijat syyllisiksi siihen, että HUSin kesäpäivystys on kriisissä.

Todellisuudessa Louhija oli kysyttäessä esittänyt eri syitä, joista tärkein on työvoimapula, jonka yksi selittävä tekijä on kesällä siis se, että myös opiskelijoiden asenteet ovat muuttuneet: opiskelijat tahtovat raskaiden opintojen keskellä myös pitää lomaa.

Louhija tarkensi vielä mielipidekirjoituksessaan, että toivoo, kuten varmasti koko yhteiskunta, että opiskelijat huolehtivat omasta jaksamisestaan. Oman työn ja palautumisen johtaminen on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista.

Työn rytmityksen lisäksi nykyopiskelijat pohtivat ehkä sitäkin vahvemmin merkityksellisyyttä.
Kirsi Piha

Työnantajuuden muutoksessa julkinen puoli tuntuu kuitenkin monella tavalla olevan edelleen kuin jurakaudella.

Työvoimapula johtuu monesta asiasta. Yksi, ei vähäisin, on sen houkuttelevuus tai houkuttamattomuus työnantajana. Kilpailu osaajista ei ole saanut sitä muuttumaan ja muuttamaan toimintaa ja se näkyy nyt esimerkiksi siinä, että herätään nuorten asenteisiin vähän liian myöhään. Rahalla ei voi ehkä koskaan kilpailla. Työntekijän kokemusta, mielipidettä ja valinnanmahdollisuuksia arvostavalla kulttuurilla voisi olla tilausta.

Työn rytmityksen lisäksi nykyopiskelijat pohtivat ehkä sitäkin vahvemmin merkityksellisyyttä. Terveydenhuoltoala on siinä mielessä kiinnostava näyttämö. Ensinnäkin kysymys on niin sanotusta välttämättömästä työstä, tärkeästä yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta herkästä alueesta: kirjaimellisesti elämästä ja kuolemasta.

Toiseksi kyse on arvostetusta ammattikunnasta. Työ on siis määritelmällisesti merkityksellistä, tärkeää ja palkitsevaa työtä, sillä on vahva olemassaolon tarkoitus. Työssä itsessään ei ole siis vikaa.

Tulevaisuuden näkökulmasta on hyvä huomata, että uusi sukupolvi tosiaan osaa myös vaatia enemmän: HUSin oman vuoden 2020 työolobarometrin mukaan entistä harvempi suositteli HUS:ia työpaikkana. Ottaen huomioon, että HUSin uuden strategian kakkostavoite on nimenomaan lisätä suositteluintoa, suunta on väärä.

Henkilöstökertomus 2020:n mukaan suositteluhalukkuus laski viisi prosenttiyksikköä. Erot ikäryhmien välillä olivat kasvaneet, ja eniten pettymys oli lisääntynyt alle 35-vuotiaiden joukossa.

Hyvällä organisaatiokulttuurilla kilpaillaan yksityisellä, miksi ei julkisella?
Kirsi Piha

Työn merkitys syntyy arvostuksen kokemuksesta arjessa. Edes palkka ei aina ole kynnyskysymys.

Hyvällä organisaatiokulttuurilla kilpaillaan yksityisellä, miksi ei julkisella?

Kokemus omasta työstä, sen arvosta organisaatiossa ja mahdollisuus (tai mahdottomuus) vaikuttaa omaan työhön mainitaan usein hierarkian lisäksi suurimpina esteinä työn merkityksellisyyden kokemiseen.

Sekin olisi hyvä huomata, että hyvän elämän vaatimukset eivät koske vain milleniaaleja. Isompaa yhteiskunnallista muutosta kannattaa ymmärtää.

Me pyrimme löytämään elämästä muutakin kuin työtä ja työstä merkitystä, joka rikastaa koko muuta elämää. Kannattaisiko kutsua vaikka opiskelijat kahville ja kuunnella?

5 kommenttia