Image

”Kirkko tarvitsee kritiikkiä”

1


”Kirkko tarvitsee kritiikkiä”

Avaaja. Tasa-arvoista avioliittolakia kannattaneen Helsingin piispan Irja Askolan mielestä on tärkeää, että kirkosta voi erota.
Teksti Tuomas Sorjamaa
Kuvat Outi Törmälä

Evankelisluterilainen kirkko on vaikeassa asemassa. Kirkkoon kuuluvien osuus koko maan väkiluvusta on vähentynyt 2000-luvulla kymmenen prosenttiyksikköä. Tutkimusten mukaan kirkosta erotaan kahdesta syystä: yksille kirkko on liian liberaali, toisille liian konservatiivinen.

Helsingin piispa Irja Askola kertoo arvostavansa sitä, että kirkosta eroavat perustelevat rehellisesti valintaansa. Osa sanoo lahjoittavansa kirkollisveron verran hyväntekeväisyyteen. Piispan mielestä se on hyvä asia, eikä hän edes haikaile 1980-lukua, jolloin vielä yli 90 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon.

”Yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Se näkyy kaikessa yhteiskunnassa. Ennen osa suomalaista identiteettiä oli kuulua kirkkoon, mutta myös sillä on merkitystä, että kirkosta voi erota. Kirkkoon kuuluminen ei ole sosiaalinen pakko vaan tietoinen valinta. Toisaalta kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa ihmistä, mistä puoluejohtajat olisivat kateellisia”, Askola sanoo.

Kirkon on muututtava. Oleellisinta ei Askolan mukaan ole kirkkolainsäädännön vaan toimintakulttuurin uudistus.

”Minulle se tarkoittaa, että kirkko alkaa tarvita omia jäseniään ja myös heidän kritiikkiään. Kirkko on tarvinnut liikaa jäseniään yleisöksi. Nyt alkaa yhteisön rakentamisen aika instituution ja organisaation rakentamisen sijaan.”

Askolan mielestä kirkkoon kuuluu keskustelu. Se tarkoittaa sitä, että kirkosta lähtee myös viestejä, jotka ovat keskenään ristiriitaisia.

”Kirkko on oikeasti moniääninen. Se on sekä rikkaus että rasite. Joskus ajattelen, että me kirkon sisäpiiriläiset olemme itsekkäitä siinä tarpeessa, että kaikki pysyisi meille itsellemme samanlaisena, eikä lähdetä siitä, että meidän pitää viestiä uudella tavalla. Jos jokin ei miellytä, voi sulkea radion ja miettiä, että minä voin ottaa sen vanhan virren. Oleellista ei ole paketin kuori vaan se, että sisältö on sama.”

Parannettavaa olisi esimerkiksi viestinnässä. Askola kertoo huomanneensa, että osa kirkosta eroavista tietää aika vähän siitä hyvästä, mitä kirkko tekee ihmisille.

”Kirkkoon kuulumalla voi sponssata sitä hyvää, mitä kirkko tekee esimerkiksi vanhuksille. Kirkko on läsnä elämän saranakohdissa. Jos kirkko menisi lakkoon ja tilat lukittaisiin, se olisi katastrofi tälle kaupungille. Kirkon asiantuntevuus vaikkapa surun kohdalla on aika merkittävä. Diakoniatyö pelastaa monen ihmisen matkan hetkeksi eteenpäin.”

Askolan mielestä kirkolla on tärkeä rooli kilpailua korostavassa yhteiskunnassa.

”Kirkon sanoma on, että sinä riität kirkolle ja Jumalalle sellaisena kuin olet. Ydinsanoma on aika vahva tässä armottomassa yhteiskunnassa. Mikään moka ei vie sinun oikeuttasi Jumalan armoon. Eriarvoistuvan yhteiskunnan trendien keskellä on tärkeää olla yhteisö, jossa kukaan ei kysy sitä, oletko maksanut jäsenmaksun.”

Ennen kuin eduskunnassa päätettiin tasa-arvoisesta avioliittolaista, Askola oli lakivaliokunnan kuultavana kertomassa mielipiteensä. Hän kannatti lakialoitetta.

”Yhteiskunnan täytyy säätää lakeja, jotka kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti.”

Aktiivisesti sosiaalisessa mediassa toimiva piispa kertoi kantansa Facebook-sivullaan. Vaikka vihapostiakin tuli, Askola kertoo saaneessa kuulla runsaasti helpottavia kertomuksia siitä, kuinka paljon kirkon johtajan kanta asiassa heille merkitsee. Askolan mukaan kirkon johtajan rooli onkin olla mielipidevaikuttaja.

”Sosiaalinen media on arvovaikuttajan kannalta hyvä. Se on madaltanut hierarkkisuutta. Piispakaan ei ole portinvartijoiden takana vaan kommunikaatio tulee suoraan. Pidän sitä demokratian kannalta hyvänä. Kirkon pitäisi verkostoitua rohkeammin niiden kanssa, jotka toimivat oikeudenmukaisuuden hyväksi. Niiden kanssa, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kirkon pitäisi oppia viestimään tuorein sanoin sitä vanhaa hyvää sanomaa.”■

Irja Askolan mukaan kirkon pitäisi vihkiä samaa sukupuolta olevat. Hän kertoo kannastaan videolla. Katso tästä.

Julkaistu: 27.3.2015