Apu

Kipuileeko kaularanka?



Kipuileeko kaularanka?

Kaularankaongelmien ensisijainen hoito on lepo. Jos siitä ei ole hyötyä, suositellaan leikkausta. Sen avulla saadaan yleensä nopea ja pysyvä apu.
Teksti Apu-toimitus

1. Millaisia ongelmia kaularangassa voi olla? 

Kaularangassa voi olla kulumaa, välilevyongelmia, tulehduksia, kasvaimia ja vammojen aiheuttamia vaivoja. Kaulan alueen kivut voivat johtua myös niska-hartiaseudun jännitystilasta eli niin sanotusta tension neckistä, joka on erittäin tavallinen ongelma. Sen oireita ovat niska-hartiaseudun jomotus sekä jäykkyyden ja heikkouden tunne. Kipua on niskan yläosissa, hartioissa ja lapojen seudulla. Myös huimausta ja päänsärkyä voi esiintyä, ja sormet saattavat puutua. 

Tension neck ei kuitenkaan ole varsinainen luiden tai välilevyyn liittyvä kaularankaongelma. Sellaiset tunnistaa siitä, että niskakipu säteilee yläraajoihin eli olka- tai kyynärvarteen tai tiettyihin sormiin eli peukaloon, keskisormeen tai pikkurilliin, jotka voivat myös puutua. Kipu alkaa ja pahentuu usein nopeasti välilevyluiskahduksissa eli diskusprolapseissa ja vähitellen kulumassa eli spondyloosissa. Myös lihasheikkoutta voi esiintyä.

2. Mistä vaivat johtuvat?

Vaivojen perussyytä ei tunneta. Tosin tiedetään, että tupakointi heikentää välilevyn rakennetta, joten tupakoimattomuudesta on hyötyä. Toki myös liikunnan harrastaminen, painonhallinta ja hyvät työasennot ovat eduksi, mutta niillä ei voi hoitaa tai ehkäistä varsinaisia kaularankavaivoja.

Sen sijaan niska-hartiajännityksessä liikkumattomuus ja huono työergonomia ovat vaivan aiheuttajia, minkä takia jännitystä voidaan ehkäistä ja hoitaa niskan alueen lihasten voimistelulla sekä lihasten venyttämisellä ja rentouttamisella. Myös työergonomian parantamisesta on tässä vaivassa hyötyä. Työasentoa ja työpöydän korkeutta pitäisi korjata siten, että hartiat olisivat mahdollisimman rentoina ja istuma-asento olisi selälle ja hartioille suotuisa. Apua voi olla myös hieronnasta, kipulääkkeistä ja lihasjännitystä laukaisevista lääkkeistä.

3. Ketkä kärsivät kaularankaongelmista?

Valtaosa potilaista on 40–60-vuotiaita, joilla alkaa jo olla kulumia. Yleensä vaiva on 5.–6. tai 6.–7. kaulanikaman välissä. Välilevyn luiskahduksia voi kuitenkin olla myös hyvin nuorilla ihmisillä. Välilevyn pullistumassa nikamavälilevyn ydin purskahtaa ulos repeytyneen kuoren sisältä, jolloin se voi painaa hermojuurta ja aiheuttaa kipua. Kovasta kivusta ja lihasheikkoudesta kärsivät ovat usein työkyvyttömiä. Hyvä hoito on tärkeää, jotta potilas pääsee palaamaan töihin.

4. Miten vaivoja hoidetaan?

Niitä voidaan hoitaa sekä konservatiivisesti eli ilman leikkausta tai leikkauksella. Konservatiivinen hoito on ensisijaista ja tarkoittaa lähinnä lepoa sekä riittävää kipulääkitystä. Lisäksi pitää välttää työntekoa ja voimakasta liikuntaa sekä sellaisia asentoja, jotka provosoivat oireita. Usein välilevyn pullistuma paranee itsekseen parissa kuukaudessa. Jos niin ei käy tai vaiva toistuu töihin paluun jälkeen, tarvitaan leikkaushoitoa.

Akuutti leikkaus on paikallaan, jos kipu on sietämätöntä ja potilaalla on lihasheikkoutta. Ennen leikkausta tehdään aina kaularangan magneettikuvaus. Lisäksi varmistetaan, että potilaan oireet sopivat yhteen kuvauslöydösten kanssa. Siksi lääkäri kyselee, missä sormissa tuntuu puutumista tai kipua. Puutuminen voi johtua muistakin syistä, kuten niska-hartiajännityksestä tai ranteen tai kyynärvarren alueen hermopinteestä.

5. Miten oireilun syy selvitetään?

Diagnostiikan apuna käytetään ENMG-hermoratatutkimusta. Myös puutumisoire antaa viitettä vaivan aiheuttajasta. Ranteen alueen hermopinteessä sormet puutuvat öisin, ja niitä on sen takia ravisteltava. Kyynärpään puristuksessa koko kyynärvarsi ja tietyt sormet puutuvat. 

6. Miten kaularankaleikkaus tehdään?

Leikkaus tehdään nukutuksessa mikroskooppiavusteisesti, ja siinä pyritään vapauttamaan hermojuuri tai selkäytimen pinne. Leikkaus tehdään lähes aina etukautta kaulan puolelta noin kolmen senttimetrin haavasta, joka tulee kaulalle ihopoimujen myötäisesti. Nikamavälilevy poistetaan, pinne vapautetaan ja nikamaväliin asetetaan luudutustarkoituksessa pieni implantti. Tämä ei vaikuta millään tavalla pään liikkeisiin. Iho suljetaan sulavilla ihonalaisilla ompeleilla, joten tikkien poistoa jälkikäteen ei tarvita. Toimenpide kestää vain 30–60 minuuttia potilaan iän, koon ja vaivan laadun mukaan. Kotiin pääsee jo leikkauspäivänä tai viimeistään seuraavana. 

Leikkausta seuraa yleensä neljän viikon sairausloma. Erityisseurantaa ei tarvita, vaan toivuttuaan potilas voi elää normaalia elämää ja harrastaa raskastakin liikuntaa. Kaularankaleikkauksia tehdään kaikissa viidessä yliopistosairaalassa ja joissakin keskussairaaloissa. Neurokirurgit tekevät niitä myös yksityispuolella.

7. Mitkä ovat toimenpiteen riskit?

Suurin riski on äänen käheytyminen, jota tapahtuu yhdelle 200 potilaasta. Se korjaantuu yleensä 2–3 kuukaudessa. Jos niin ei käy, korva- ja nenätautien lääkäri voi korjata tilanteen. Tulehduksia ei tarvitse pelätä, ja myös selkäydin- ja hermojuurivauriot ovat harvinaisia.

8. Kuinka moni hyötyy leikkaushoidosta?

Noin 85 prosenttia kokee saavansa leikkauksesta suuren hyödyn. Kipu katoaa pysyvästi, minkä ansiosta toimintakyky paranee ja potilas voi palata töihin. Jos sinnittelee kaularankaongelman kanssa liian pitkään, kipu voi muuttua neuropaattiseksi, jolloin leikkaus ei enää hyödytä samalla tapaa. Tämän takia olisi tärkeää hakeutua lääkäriin heti, kun oireet alkavat haitata arkea ja työntekoa. Kaularangan vaivat tunnistetaan hyvin terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Potilas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin neurokirurgille. 

Kaularangan leikkauksesta ei ole hyötyä, jos oireet johtuvat ranteen alueen tai kyynärpään puristuksesta. Rannevaivaa hoidetaan ensisijaisesti lastalla ja levolla. Kyynärhermon puristuksessa tarvitaan usein leikkausta. Myös ranne voidaan tarvittaessa leikata. Nämä leikkaukset tehdään tavallisesti laskimo- tai paikallispuudutuksessa, ja kotiin pääsee parin tunnin seurannan jälkeen. Joskus potilaalla voi olla samanaikaisesti sekä kaularangan että ranteen tai kyynärpään vaiva. Tällöin molemmat voidaan leikata samalla kertaa.

9. Miten syöminen sujuu leikkauksen jälkeen?

Syödä voi tavalliseen tapaan, joskin aluksi joutuu ehkä pureskelemaan ruokaa tavallista huolellisemmin. Heti leikkauksen jälkeen kurkussa voi olla palan tunnetta, mutta se katoaa ajan myötä. Leikkauksesta paranee yleensä erittäin hyvin, sillä kaularangan alueella on hyvä verenkierto. Leikkausarpi voi punoittaa alkuun, mutta muuttuu ihon väriseksi. Arpi on niin pieni, ettei siitä jää esteettistä haittaa. Kipulääkitystä voidaan tarvita noin viikon ajan. 

10. Voivatko leikatut vaivat uusia?

Vaivat eivät uusi samaan nikamaväliin, koska välilevy ja kulumat on poistettu kokonaan eikä nikamaväli enää liiku. Tosin noin 15 prosentilla potilaista leikataan 10 vuoden kuluessa seuraava välilevy.  

Asiantuntija: neurokirurgian professori, ylilääkäri Mika Niemelä,

HUS Neurokirurgian klinikka.

Teksti Maarit Vuoristo kuva Fotolia

Julkaistu: 24.12.2017