Aivosumusta ylivireyteen – Erikoislääkäri kertoo, milloin on syytä epäillä kilpirauhasen toimintahäiriötä

1. Tunnet rämpiväsi suossa

Tuntuuko kuin tarpoisit upottavassa maastossa etkä millään pääse eteenpäin? Käyt muutenkin hitaalla. Olet alavireinen, aloitekyvytön ja kärsit voimakkaasta väsymyksestä. Ajatukset takkuavat, ja muisti pätkii. Aivosumuun saattaa liittyä palelua, ummetusta tai selittämätöntä painonnousua.

Tällaiset oireet voivat viestiä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Silloin kilpirauhanen ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää kilpirauhashormoneja, joita ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3).

Yleisin syy vajaatoimintaan on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Vajaatoiminnan riskiä suurentavat muun muassa naissukupuoli, yli 60 vuoden ikä sekä suvussa esiintyvät kilpirauhasen toimintahäiriöt ja autoimmuunisairaudet.

Vajaatoimintaa hoidetaan hormonikorvaushoidolla eli päivittäin otettavilla tyroksiinitableteilla. Lääkitys on useimmiten pysyvä. Valtaosa saa siitä hyvän avun.

2. Sydän tykyttää levossa

Kilpirauhasen liikatoiminnassa elimistö käy ylikierroksilla. Lepopulssi on usein sadan kieppeillä, ja pienikin rasitus voi nostaa sen jopa 150:een. Myös liikehdintä ja puhe on vilkasta. Keskittyminen voi olla vaikeaa, ja pinna palaa herkästi. Muita mahdollisia oireita ovat muun muassa hikoilu, vapina ja käsien tärinä. Yöllä saattaa olla vaikea saada unesta kiinni. Ruokahalu kasvaa, mutta silti paino laskee.

Liikatoiminnan yleisin syy on Basedowin tauti. Siinä elimistö muodostaa kilpirauhasen toimintaa kiihdyttäviä vasta-aineita. Toinen syy on kyhmystruuma, jossa yksi tai useampi kyhmy tuottaa liikaa hormoneja. Kookas struuma voi aiheuttaa paineen tunnetta kaulalla.

Kova kyhmy kaulalla voi joskus liittyä myös kilpirauhassyöpään. Niitä todetaan Suomessa vuosittain noin 500. Ennuste on hyvä, sillä yli 95 prosenttia potilaista paranee.

Liikatoiminta saadaan hoidettua hyvin joko lääkkeillä, radiojodihoidolla tai leikkauksella. Hoito johtaa kuitenkin usein vajaatoimintaan, jolloin tarvitaan hormonikorvaushoitoa.

3. Silmät pullistuvat ulospäin

Kolmanneksella liikatoimintaa sairastavista todetaan Basedowin silmäoireyhtymä. Se tarkoittaa silmäkuopan autoimmuunitulehdusta, joka voi aiheuttaa turvotusta, punoitusta, valonarkuutta, kaksoiskuvia ja silmien ulkonemista.

Tupakointi on silmäoireyhtymän merkittävä riskitekijä, ja silmäoireita voi ehkäistä välttämällä sauhuttelua. Tupakoinnin lopettaminen on myös osa silmäoireyhtymän hoitoa.

Muuten elintavoilla ei ole merkitystä kilpirauhasvaivojen hoidossa ja ehkäisyssä. Riittävästä jodin saannista tulee kuitenkin huolehtia. Se on nykyään helppoa, sillä 1950-luvulta lähtien Suomessa on lisätty jodia ruokasuolaan. Luontaisia jodin lähteitä ovat maitotuotteet, kala ja kananmunat.

4. Raskaus ei ala

Hoitamaton kilpirauhassairaus aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja heikentää hedelmällisyyttä. Miehillä se häiritsee siittiöntuotantoa. Tämän vuoksi kilpirauhaskokeet otetaan aina, jos raskautta on vaikea saada alkamaan.

Terveystarkastuksiin kilpirauhaskokeet eivät yleensä kuulu. Asia kannattaa ottaa lääkärissä puheeksi, jos suvussa on kilpirauhasen sairauksia tai epäilet, että oireilusi voisi johtua vajaa- tai liikatoiminnasta. Kokeisiin voi mennä ilman lähetettäkin. Kotona voi myös tehdä apteekista saatavan kilpirauhastestin. Jos arvo on poikkeava, varaa aika lääkärille.

5. Kaula on kipeä

Subakuutti tyreoidiitti on kilpirauhasen tulehdus, jossa kilpirauhasen alue tuntuu hyvin aralta. Usein lääkäriin tullaan kaula- tai kurkkukivun vuoksi. Vaikeimmissa tapauksissa voi olla myös yleisoireita, kuten kuumetta.

Tautiin voi liittyä sen alkuvaiheessa kilpirauhasen liikatoimintaa, joka muuttuu sairauden edetessä vajaatoiminnaksi. Kilpirauhasen toiminta palautuu kuitenkin normaaliksi, kun tulehdus hoidetaan kortisonilääkityksellä.

Asiantuntija: endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Vesa Ilvesmäki, Lääkärikeskus Aava, Terveystalo