Apu

Kiinan kovat otteet Hongkongissa uhka suomalaisyritysten kilpailukyvylle Aasiassa


Hongkongin mielenosoitukset ovat jatkuneet jo neljä kuukautta ja muuttuneet väkivaltaisiksi. Tiistaina 1. lokakuuta Pekingissä juhlittavien kommunistisen Kiinan 70-vuotispäivien pelätään kärjistävän tilannetta. Onko kansainvälisillä yhteisöillä ja yrityksillä mitään keinoja vaikuttaa asiassa?
Kuvat All Over Press

Viime viikonlopun protestit Hongkongisa olivat AFP:n ja Reutersin mukaan rajuimmat viikkoihin. Sekä poliisi että mielenosoittajat käyttivät kovia otteita.

Mielenosoitukset alkoivat kesällä protestina lakiesitykselle, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan.

Kiinassa ei ole riippumatonta oikeusjärjestelmää, joten moni pelkäsi, että Kiina alkaa tekaista syytteitä saadakseen hankalina pitämiään ihmisiä tuomiolle.

Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam perui lakiesityksen, mutta mielenosoituksissa vaaditaan demokratiaa ja uudistuksia. Asialla ovat etenkin opiskelijat ja nuoret, jotka eivät kyselytutkimusten mukaan tunne olevansa kiinalaisia, vaan ensisijaisesti hongkongilaisia.

Kiinan 70-vuotispäivä on aktivisteille "surun päivä"

Tyytymättömyys liittyy moneen asiaan: eriarvoisuuden kasvuun, asuntojen hinnannousuun, äärimmäiseen kilpailuyhteiskuntaan, näköalattomuuteen ja Pekingin kiristyneeseen otteeseen.

Levottomuuksien on pelätty lisääntyvän tiistaina 1.10. jolloin Peking juhlii Kiinan 70-vuotista kommunistista taivalta valtavalla sotilasparaatilla. Hongkongin demokratia-aktivistit ovat ristineet päivän ”surun päiväksi” ja kehottaneet ihmisiä pukeutumaan mustaan.

Myös Suomen Amnesty Internationalin asiantuntija Anu Tuukkanen pelkää, että väkivallan kierre pahenee.

– Amnesty on jo pidempään ollut huolissaan poliisiväkivallasta, jolla yritetään rajoittaa kokoontumisvapautta ja hajottaa mielenosoituksia. Se videomateriaali, mitä aktivistien lisäksi tulee esimerkiksi kansainvälisten uutistoimistojen kuvaajilta, on aika hurjaa. Kovemmat otteet eivät kuitenkaan ole saaneen hongkongilaisia perääntymään, vaan kiihtymään ja suuttumaan, jolloin kierre on valmis, Tuukkanen sanoo.

”Kilpailukyky perustuu itsenäiseen asemaan Kiinasta”

Protestoijat puolustavat vapauttaan, mutta kansainvälisesti kyse on myös taloudesta.

Hongkong on kansainvälisille ja myös suomalaisille yrityksille tärkeä asemapaikka, josta tehdään kauppaa Manner-Kiinaan ja muihin Aasian maihin.

Yrityksen perustaminen Hongkongiin on helppoa, verotus matalaa ja kaupungista on erinomaiset lento- ja rahtiyhteydet eri puolille maailmaa.

Hongkongin Suomen kauppakamari julkaisi kesällä yhdessä norjalaisen, ruotsalaisen ja tanskalaisen kauppakamarin kanssa kannanoton, jossa ne kertovat olevansa huolissaan lakimuutoksen suunnittelusta.

Kiinan kanssa kauppaa tekevät tahot ovat usein varovaisia maan toimien arvostelussa, mutta Suomen kauppakamarista muistutetaan, että Hongkongin kilpailukyky perustuu Manner-Kiinasta itsenäiseen lainsäädäntöön ja toimivaltaan.

– Olisi tärkeää, että Hongkong pysyy alueena, jossa yksilön- ja sananvapaus on tulevaisuudessakin turvattu. Kauppakamarin tehtävä on edesauttaa mahdollisimman hyvän liiketoimintaympäristön säilymistä, ja näin ollen velvollisuutemme on kommentoida sellaisia asioita, jotka voivat heikentää merkittävästi suomalaisyritysten asemaa ja toimintamahdollisuuksia Hongkongissa, Finncham Hongkongin toiminnanjohtaja Gitta Hägg-Lundvall kommentoi.

Suomi-Hong Kong -kauppayhdistys kertoo toimivansa aktiivisesti Suomen ja Hongkongin sekä Etelä-Kiinan välisen kaupan edistämiseksi.

Vuonna 1985 perustetun yhdistyksen jäsenet ovat Hong Kongissa ja Etelä-Kiinassa toimivia ja niiden markkinoista kiinnostuneita yrityksiä sekä yksityishenkilöitä.

Amnestyn Anu Tuukkanen muistuttaa, että Kiina ei epäröi käyttää taloudellista valtaansa hiljentääkseen arvostelun. Kiinan johdolle kaikki myönnytykset ovat heikkouden merkki. Siitä huolimatta ihmisoikeusrikkomuksista tulee jaksaa pitää ääntä:

– Lakiesityskin vedettiin lopulta pois, ja Kiina on kansainvälisten yhteisöjen jäsen. Amnestyn kanta on, että Kiinan reaktioista huolimatta hyssyttely ei ole ratkaisu. Sekä julkinen että kulissien takainen työ on ainoa keino yrittää vaikuttaa asioihin – ja tämä koskee myös EU-puheenjohtajamaa Suomea, Tuukkanen sanoo.

Julkaistu: 30.9.2019