Vanha vessanpönttösi voi saada uuden elämän Afrikassa – Suomalaisten pois heittämää ”laatutavaraa” viedään konttikaupalla ulkomaille

Huonekaluja, elektroniikkaa, vaatteita, vessanpönttöjä, kokonaisia autoja… tätä kaikkea Ansumana Dampha lähettää Suomesta kotimaahansa Gambiaan.

Hän ei ole ainoa, joka lähettää tavaroita Suomesta ulkomaille. Rakennustyömailla työskentelee muitakin Afrikan maista Suomeen muuttaneita rakennustyöläisiä, jotka keräävät täällä rahtikontteihin tavaraa ja lähettävät ne sitten kotimaahansa. Huonekalujen, lastenvaatteiden ja elektroniikan lisäksi matkaan lähtee remonttityömailla hylättyä tavaraa, kuten lavuaareja, kaapistoja ja sähköjohtoja. Tavaraa, joka muuten menisi suorinta tietä kierrätykseen tai kaatopaikalle.

Dampha kerää tavaroita pikkuhiljaa kotiinsa tai varastoon, ja sopivan hetken tullen lähettää ne kotimaahansa. Hän kertoo, että perillä on yrityksiä, jotka haluavat tietynlaista tavaraa, tiettyjä tuotteita, jotka joku ostaa täällä ja lähettää heille.

– Mutta minun keräämäni tavarat menevät yksityisille ihmisille. Perheelleni, sukulaisille, kavereille ja tutuille, Dampha sanoo.

Hän ostaa Suomessa paljon lastenvaatteita kirpputoreilta. Gambiassa hän lastaa vaatteet autoon ja ajaa vähän matkaa kohti maan sisäosaa, missä on enemmän köyhyyttä. Dampha jakaa ostamansa vaatteet heille ilmaiseksi.

– Joskus pitää vain auttaa, aina ei tarvitse tehdä bisnestä tai saada rahaa. Varsinkin, kun meidän kotimaamme on niin köyhä maa, hän sanoo.

Toisille käytetyn tavaran vieminen on bisnestä. 12 vuotta Suomessa asunut Dampha kuitenkin kerää ja vie tavaroita omaan ja muiden tarpeeseen, eikä hän tavoittele niistä voittoa. Hän kertoo, kuinka ilolla kotimaassa suhtaudutaan siihen, että hän tuo kestäviä tavaroita Suomesta. Kukaan ei ole sanonut mitään negatiivista.

Vain ehjää tavaraa voi lähettää

Tavaroiden lähettämiselle ei ole tarkkaa aikataulua. Koska Damphalla ei ole omaa firmaa tai konttia, joiden avulla tavaroita lähettää, hän maksaa kontin tilaajalle neliöhintaa käyttämästään tilasta.

– Eräs suomalainen nainen hoitaa kontin tilaamisen ja lähettämisen. Kontti lähtee noin kolmen kuukauden välein, hän kertoo.

Suomesta ei ole suoraa lentoa Gambiaan, ja matka on liian pitkä tehtäväksi monta kertaa vuodessa. Perillä Gambiassa hänen sukulaisensa ja kaverinsa auttavat tavaroiden kanssa ja hoitavat asioita Damphan puolesta.

– Talvella täällä Suomessa on kylmä, joten lähden Gambiaan yleensä talvella, helmikuun aikoihin.

Mitä tahansa rojua konttiin ei voi pakata. Autojen tulee olla katsastettuja, ja elektroniikkalaitteilla tulle olla todistus toimivuudesta. Kaiken pitää olla ehjää. Kontit kulkevat Saksan kautta, ja Hampurin satamassa ne tarkastetaan.

Tavaroiden tarkastaminen ja toimivuustodistusten vaatiminen on Damphan mielestä hyvä asia, sillä muuten Afrikkaan olisi helppo lähettää käyttökelvotonta roskaa ja roinaa.

– Gambiassa ei ole toimivaa kierrätysjärjestelmää, joten rikkinäiset tavarat menisivät suoraan kaatopaikalle, hän kertoo.

Mutta miten tavaran rahtaaminen Suomesta kaukaiseen Afrikkaan voi olla järkevää?

Dampha sanoo syyksi yksinkertaisesti hinta-laatusuhteen. Hän kertoo, että hinnat ovat nousseet Gambiassa paljon.

– Hinnat alkavat olla samat kuin Suomessa, mutta täällä tavara on paljon kestävämpää.

Se onkin suurin syy, miksi Dampha tavaroita kuljettaa täältä Gambiaan. Laatu on parempaa, kunhan osaa katsoa oikeat tuotteet. Kiinassa valmistettuja tavaroita on turha viedä, sillä samaa kamaa saa kotimaastakin. Damphan mielestä Suomesta viety käytetty tavara voi kestää paljon paremmin kuin kotimaasta ostettu uusi.

Sähköjohtoja omaan taloprojektiin

Mitä kaikkea remonttityömailta sitten voi saada ehjänä irti ja hyödyntää muualla?

– Työmailta pystyn viemään esimerkiksi vessanpönttöjä, ovia ja sähköjohtoja. Jos remonttityömaalla on tavaraa, joka on menossa roskiin, kysyn rakennusmestarilta, saisinko ottaa niitä, Dampha kertoo.

Lupa pitää kysyä etukäteen, jotta väärinkäsityksiä ei tule. Tavaran tulee olla ehjää ja puhdasta, ja Ansumana vie yleensä vain tavaroita, joita itse tarvitsee. Sellainen voi olla esimerkiksi käytetty lavuaari, jota kukaan Suomessa ei enää kaipaa.

Damphalla on aina jokin oma projekti työn alla Gambiassa. Tällä hetkellä hän on rakennuttamassa vanhemmilleen parempaa taloa. Ollessaan kotimaassaan hän on itsekin mukana rakentamassa.

– Minulla on paljon sisaruksia ja vanhemmillani iso tontti, joten joka vuosi tulee jokin uusi projekti, hän naurahtaa.

Juuri nyt Dampha tarvitsee paljon sähköjohtoja taloa varten. Jos rakennusmestarilta on saatu lupa, hän katsoo, löytyisikö purettujen materiaalien joukosta pätkiä, joita ei enää käytetä. Yli viiden metrin mittaisia johdonpätkiä voi käyttää jatkeena, kun iso rulla johtoa loppuu kesken. Näin ei tarvitse ostaa toista isoa rullaa, joka saattaisi jäädä käyttämättä.

– Sähköjohdotkin ovat mielestäni täällä parempilaatuisia, kestävämpiä kuin kotimaassa, Dampha sanoo.

Joskus hänen projektinsa venyvät. Kaikki riippuu rahatilanteesta. Rakennustarvikkeet maksavat, ja rakentajille pitää maksaa palkkaa.

– Joka tilistä katson, paljonko pystyn käyttämään projektiin.