Kia ei ole yrityksenä sieltä nuorimmasta päästä. Kyungsung Precision Industry perustettiin kesäkuun 9. 1944. Aluksi valmistettiin polkupyörien osia ja myöhemmin myös polkupyöriä. Vuonna 1952 yhtiön nimeksi valikoitui Kia Industry Company.

Ensimmäiset motorisoidut kulkupelit olivat lisenssillä valmistettuja Hondan moottoripyöriä, mutta myös autojen valmistus alkoi kohtuullisen varhaisessa vaiheessa vuonna 1962. Kyseinen malli, K360, oli tosin vielä kolmipyöräisenä kevythyötyajoneuvona eräänlainen moottoripyörän ja auton risteytys. Se oli omaa sukuaan Mazda.

Korealaisten ensimmäinen varsinainen automalli, Brisa, saatiin tuotantoon vuonna 1973. Sekin oli lisenssillä valmistettu Mazda, jonka pohjana oli suomalaisillekin tuttu Familia. Vuonna 1974 alkoi henkilöautojen valmistus. Ensimmäinen varsinainen auto kulki sekin nimellä Brisa ja oli siis myös yhtä kuin Mazda Familia.

Ulkomaille Kia lähti toden teolla vasta vuonna 1992, kun se rantautui valloittamaan USA:n markkinoita. Eurooppaan Kia tuli niinkin myöhään kuin vuonna 2003, ja Suomeen saavuttiin vuotta myöhemmin. Ensi vuonna Kialle tulee siis Suomessa täyteen 20 vuotta.

Kialla on myös valmistusta Euroopassa. Slovakian Žilinaan vuonna 2006 avattu tehdas valmistaa hieman yli puolet Euroopassa myydyistä Kioista. Kian markkinaosuus Euroopassa on lähes viisi prosenttia, viime vuonna Euroopassa myytiin 542 423 uutta Kiaa. Ceed ja Sportage ovat suosituimmat mallit. Euroopassa on myös omat osastonsa niin Kian suunnittelulle kuin tuotekehityksellekin. Lisäksi Frankfurtissa toimii merkin oma designstudio.

Muotoilu on ollut tärkeässä roolissa Kialla; se on nähty kasvun edellytykseksi etenkin Euroopassa. Siksi korealaiset palkkasivat vuonna 2006 Kian muotoilujohtajaksi saksalaisen Peter Schreyerin, joka oli kynäillyt tätä ennen muun muassa sellaisia tunnettuja autoja kuin ensimmäinen Audi TT sekä VW New Beetle. Ja Schreyerin avulla Kia varmasti miellytti ennen kaikkea saksalaisia autonostajia. Schreyer nousi lopulta koko Hyundain ja Kian muodostaman konsernin muotoilujohtajaksi.

Kun Schreyer jäi eläkkeelle, hänen korvaajakseen hankittiin niin ikään VW-konsernissa pitkän uran tehnyt, ja lähes kaikkia sen brändejä muotoillut belgialainen Luc Donkerwolke. Samalla Schreyerin aloittaman Kian uudistamistyön jatkajaksi Kian muotoilujohtajaksi houkuteltiin vuonna 2019 BMW:llä kannuksensa ansainnut Karim Habib. Hänen johdollaan Kian logo uudistettiin 2021, ja myös autojen muotoilu alkoi kehittyä uuteen suuntaan. Ensimmäiset todelliset näytteet uudesta tyylistä saatiin täyssähköisessä EV6:ssa.

Tänä vuonna Kia esitteli sitten uuden muotoilufilosofiansa, joka kulkee nimellä Opposites united, eli vastakohdat yhdistävät. Sen ytimessä ovat teemat: Technology for Life (teknologia elämää varten), Bold for Nature (rohkea luonnon vuoksi), Joy for Reason (iloa järjen vuoksi), Power to Progress (voimaa edistykseen) ja Tension for Serenity (jännitystä seesteisyyteen).

Kuulostaa ensi kuulemalta hieman etäiseltä, mutta tarkoituksena on vain luoda mielikuvia samaan tapaan kuin kalliimpien premium-luokan autojen kohdalla on ollut tapana tehdä. Karim Habibin omin sanoin: ”EV9 on hyvä manifesti siitä, mihin olemme matkalla. Sen muotoilu poikkeaa selvästi Kian aiemmasta muotokielestä, mutta ideologia muotoilun takana on jatkumoa siitä muutoksesta, minkä Peter Schreyer aloitti tiiminsä kanssa. Emme olisi pystyneet tekemään EV9:n kaltaista autoa, ellei tuota isoa muutosta olisi aikoinaan tapahtunut.”

Muutos on tarpeellinen, kun tekniset erot eri automerkkien välillä vähenevät. Ostopäätöksiin vaikutetaan entistä enemmän tunteilla. Ja uudella strategialla Kia haluaa erottua etenkin muista valtavirran brändeistä. Myös Karim Habib tietää tämän: ”Juuri tästä Opposites united -muotoilufilosofiassa on kyse. Emme halua määritellä itseämme sanalla premium. Me emme ole luksustuote. Meidän tehtävämme on tarjota ihmisille turvallisia, mukavia ja näyttävästi muotoiltuja autoja, joihin heillä on varaa. Haluamme, että ihmiset ostavat Kian, koska brändi merkitsee heille jotain.”

Kia EV9:n sisällä – ulkokuoren lisäksi – näkyvät erittäin selvästi brändin uudet tyylisuuntaukset. Kojelauta on suoraviivainen ja sitä hallitsee iso kosketusnäyttö. Sisustan materiaaliaissa korostuu laadun tuntu – ja fiksuilla materiaalivalinnoilla kaikki tuntuu myös ympäristöystävälliseltä. Jotenkin fiilis auton sisällä on hieman samanlainen kuin BMW i3:ssa tai iX:ssä. Tässä näkyy sisustan muotoilusta vastaavan Jochen Paesenin vaikutus.

Kia on siis saamassa varsin erinomaisen tuotteen uudeksi lippulaivakseen. Ja mikä parasta, muotoilua ei ole tehty tilojen ehdoilla. EV9 on iso auto, jonka sisällä on erinomaisesti avaruutta. Se selviää viereisen sivun jutusta.

Ja EV9:n jälkeen on jännittävä nähdä, miten uusi tyyli tuodaan eri kokoisiin uusiin automalleihin. Karim Habib ei usko siihen, että kaikkien uusien tuotteiden pitää näyttää samalta, mutta niiden muotoilun on oltava johdonmukaista. Se jää nähtäväksi. Tiettävästi Kialla on työn alla myös kokonaan uusia tuotteita, yksi näistä on pick up.