
Keuruulla ei ole jääty voivottelemaan – Pienen maaseutukaupungin lukioon tuli parikymmentä aasialaista opiskelijaa ja nyt he haluavat jäädä Suomeen
Keuruun lukion oppilaista parikymmentä on lähtöisin eri puolilta Aasiaa. Opetus on suomeksi, ja kun kielitaito karttuu, Keski-Suomeen jääminen alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta.
Keuruun yhteiskoulun portaikossa istuu joukko aasialaisia nuoria. Portaassa lukee ”Oot täydellinen”. Pienten paikkakuntien kouluille jokainen oppilas on sitä. Keuruun lukiossa päätettiin neljä vuotta sitten tukea koulun ja paikkakunnan elinvoimaisuutta avaamalla ovet ulkomaisille opiskelijoille.
– Otimme esimerkkiä naapurikaupunki Mänttä-Vilppulasta, jossa oli vuosi ennen meitä lähdetty mukaan Finest Futuren opiskelijaohjelmaan. Tällä hetkellä sadasta kolmestakymmenestä lukiolaisestamme parikymmentä on Vietnamista, Kiinasta, Myanmarista ja Iranista, rehtori Vesa Leinonen kertoo.
Opiskeluun motivoituneet ulkomaalaiset nuoret on otettu paikkakunnalla mukavasti vastaan. Keuruulaiset ovat alkaneet tottua kansainväliseen katukuvaan. Yhdeksäntuhannen asukkaan maaseutukaupunki otti vuoden 2015 turvapaikanhakijoista väliaikaisesti vastaan seitsemänsataa irakilaista ja afgaania. Sittemmin paikkakunnalle on asettunut reilu sata ukrainalaista.
Eräs kaupungissa hyvin tunnettu lukiolainen on iranilainen multi-instrumentalisti Nima Assar.
– Päättelen parhaillani lukio-opintojani. Olen viimeisimmäksi kirjoittanut suomen kielen S2-kokeen ja edessä on vielä yhteiskuntaopin koe, Nima selvittää lähes virheettömällä suomen kielellä.
Nuorukainen on asunut Keuruulla vajaat kolme vuotta. Hän on hakenut jatko-opintoihin muun muassa Sibelius Akatemiaan.
– Jos musiikkiala ei aukea, haen elokuva- tai mediaopintoihin. Haluan joka tapauksessa jäädä Suomeen, kaavailee Teheranissa kasvanut nuori mies.

Useita eri soittimia hallitseva Nima tekee ahkerasti musiikkia nettiin. Hän konsertoi vastikään Keuruulla bändin kanssa, joka kantaa nimeä Nima’s Ensemble. Muut soittajat ovat paikallisia suomalaisia. Bändin tyylilajit ovat pop, rock, blues ja country. Mukana on ripaus persialaisia vivahteita. Yhteistyö rikastuttaa kaupungin kulttuurielämää.
Toinen musiikillisesti orientoitunut, kitaraa soittava opiskelija on vietnamilainen Freddie Nguyen, joka saapui Suomeen elokuussa 2023 yhdessä ystävänsä Travis Nguyen Chun kanssa. Nuorukaiset ovat kotoisin Hanoista, josta he jäivät perheittensä ja ystäviensä lisäksi kaipaamaan vilkasta iltaelämää ja kotoisaa ruokaa.
– Meitä asuu neljä poikaa kimppakämpässä. Saimme koululta apua asunnon etsintään. Teemme jokainen itse ruokamme ja pesemme pyykkimme, Freddie selvittää pakollista itsenäistymistä äidin hoivista.
Hän soittaa kotiin vanhemmilleen kerran viikossa, Travis pari kertaa. Kummankin vanhemmat suunnittelevat tekevänsä tulevaisuudessa matkan Suomeen. Keskikesän valoisat yöt tai luminen talvi olisivat yhtä erikoisia kokemuksia heille kuin oli pojilleenkin aluksi. Nuorten lähettäminen alaikäisinä opiskelemaan toiselle puolelle maapalloa ei ole ollut helppo ratkaisu.
Travisin isä löysi Facebookista informaatiota Finest Futuresta. Vanhemmat halusivat pojalleen parhaan mahdollisen koulutuksen, joten päätös syntyi yhteisymmärryksessä.
– Haluan tulevaisuudessa työskennellä ilmailualalla. Olen jo käynyt tutustumassa Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokonealan koulutukseen. Minulla on tietokoneellani lentosimulaattoriohjelma, Travis kertoo tavoitteistaan.

Pojat ovat innostuneet laskettelusta, jossa he saavat liikunnan lisäksi nauttia puhtaasta ilmasta. He kehuvat myös täkäläisen yhteiskunnan toimivuutta ja lukio-opetuksen tasoa.
Finest Future -opiskelijat ovat ennen muuttoaan opiskelleet suomen kielen perustaidot B1.1.-tason kielikurssilla. Vanhempien motivaatio näkyy siinä, että he ovat valmiita maksamaan kielikursseista tu- hansia euroja sekä kustantamaan lastensa asumisen ja muut kulut ulkomailla. Kyseessä ovat ylemmän keskiluokan perheiden lapset.
Opiskelijat kokoavat itselleen erikoissanastosta sanakirjaa omalla kielellään, suomeksi ja englanniksi. Kielitaito on opiskelijoille välttämätön myös lukion jälkeisiin ammattiopintoihin, joihin useimmat haaveilevat Suomessa jatkavansa.
Ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa opiskelijapulaa lukioiden lisäksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Keuruulaisissa yrityksissäkin on vajausta työvoimassa. Avuksi toivotaan tänne kotiutuneita lukio-opiskelijoita ammattiopintojen jälkeen.

Suomalaisten kehittämän Finest Futuren kautta maahan on tullut toistatuhatta opiskelijaa pääosin yli kahdestakymmenestä Kaakkois-Aasian maasta. Heitä on sijoittunut noin sataan toisen asteen oppilaitokseen. Sopeutumisessa uuteen kulttuuriin tarvitaan opastusta. Erilaisissa hankaluuksissa opiskelijoita Keuruulla auttaa opettaja-tukihenkilö Rita Pirhonen. Aasialaisille tunteiden näyttäminen tai negatiivisista asioista kertominen ei välttämättä ole helppoa.
– Tässä työssä tarvitaan empatiakykyä. Haluan opiskelijoiden tietävän, että heillä on täällä joku, jolle voi aina puhua tai laittaa viestiä, kun vähänkin jokin asia painaa.
Ongelmat saattavat liittyä kouluun, perheeseen, kavereihin, asuntoon, osoitteenmuutokseen, pankkiasioihin sekä digi- ja väestötietoviraston palveluluihin. Opiskelijat ovat hakeneet oleskeluluvan ja suomalaisen henkilötunnuksen sekä vakuutukset jo ennen Suomeen tuloa.
Käyttövarojakin pitää vuosittain olla todistetusti Migrin vaatimat 9 600 euroa. Finest Future -opiskelijat eivät saa Kelan tukiosuuksia, mutta muutoin heitä kohdellaan kuten suomalaisia toisen asteen opiskelijoita. Lukio on ilmainen heillekin.
– Minulla ei ole virallisia valtuuksia hoitaa asioita opiskelijoiden puolesta, mutta koska heillä ei ole täällä omia vanhempia, he voivat ottaa minuun yhteyttä missä tahansa asiassa, Rita Pirhonen sanoo.
Koulut maksavat pääsystä Finest Futuren markkinointiin ja saavat sieltä myös tukea opetuksen järjestämiseen ja muihin kysymyksiin. Pelkona on, että lukukausimaksut tulevat voimaan suomen- ja ruotsinkielisissä opinnoissa. Aasialaiset nuoret tuskin ryhtyisivät opiskelemaan vaikeana kielenä pidettyä suomea, jos kannustimena ei olisi ilmainen koulutus.

Freddie Nguyen lentää kesäksi kotiin Vietnamiin, mutta Travis Nguyen Chu hakee kesätöitä keuruulaisesta marketista, jotta saisi kartuttaa kielitaitoaan lomallakin. Nima Assar on kesätöinään istuttanut kaverinsa kanssa metsää ja toiminut valokuvaajana musiikkileirillä.
– Tienaan rahaa uusiin soittimiin työskentelemällä nuorisotalo Kipinässä kerhonohjaajana ja välillä S-marketissa. Aloitan siellä säännölliset työt kirjoitusten jälkeen.
Koulun aulan seinällä on viime sodissa kaatuneiden sotilaiden nimilaattoja, jotka muistuttavat varsinkin lukionsa päättäviä poikia armeijaan lähdön lähenemisestä. Myös Nima on pohtinut asiaa. Hän ei halua lähteä käymään kotimaassaan Iranissa, sillä siellä hän joutuisi heti kahdeksi vuodeksi armeijaan.
– Maan tilanne on muutenkin vaikea. Haluan suorittaa asepalveluksen Suomen armeijassa. Minulla ei kuitenkaan ole vielä Suomen kansalaisuutta.
Nima asuu äitinsä kanssa, eikä tunnusta kaipaavansa Iranista oikeastaan mitään. Suomalaisia kavereitakin vilkas poika on saanut mukavasti.

Ulkomaan lukio-opintoihin on uskaltautunut niin poikia kuin tyttöjäkin. Luoteis-Kiinasta kotoisin oleva Nicole Lin ja vanhempansa kuulivat Finest Futuresta perhetutun kautta. Nicole kiinnostui asiasta, ja perhe teki harkinnan jälkeen päätöksen tyttären lähettämisestä Suomeen.
– Kiinassa lukiolaisen koulupäivä kestää jopa neljätoista tuntia, mutta Suomessa vain puolet siitä. Asun kimppakämpässä ja kokkaan tuttua kiinalaista ruokaa. Koti-ikävä vaivaa, mutta soitan kotiin videopuheluita päivittäin.
Nicole haluaa opiskella hammaslääkäriksi ja tienata hyvin. Unelmiin kuuluu myös tehdä taidetta ja tanssiproduktioita. Suomessa hän arvostaa ystävällisiä ihmisiä ja turvallisuutta, mutta pitkä, pimeä talvi ei innosta. Onneksi lumi mahdollistaa rakkaan lasketteluharrastuksen.
Myanmarista kotoisin oleva May Ingyinn Ko tavoittelee opiskelun ja ammatin kautta taloudellista vapautta, jolloin hän voisi tukea perhettään ja matkustella. Häntä ei Suomen hiljaisuus haittaa, mutta kylmyys kylläkin.
– Olen opiskellut täällä vaiheittain taidetta, liikuntaa, englantia, suomea, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantiedettä, elämänkatsomustietoa, psykologiaa, ranskaa, musiikkia, terveystietoa sekä yrittäjyys- opintoja, hän listaa aurinkoisesti hymyillen.
May haluaa jäädä Suomeen, tehdä bisnestä ja perustaa ehkä kosmetiikkaa myyvän verkkokaupan.
Tytöistä on hienoa, että Suomen lukioissa voi reaaliaineiden lisäksi valita opiskella esimerkiksi liikuntaa, musiikkia ja taiteita.

Iltapäivällä Keuruun kaupungin ylläpitämässä nuorisotalo Kipinässä alkavat biljardipallot kolista ja pingispallot poukkoilla. Ohjaajat ja nuoret itse järjestävät talolla ala- ja yläkoululaisille sekä toisen asteen opiskelijoille muun muassa Manga-kerhoja, biljarditurnauksia ja bänditoimintaa. Välillä leivotaan pitsaa ja muffinsseja.
Kaupungissa on nuorten käytettävissä lisäksi muun muassa kaksi kuntosalia, uimahalli, keilahalli, tennishalli, jäähalli, lenkkimaastoja ja huollettuja latuja.
Vietnamilaiset lukio-opiskelijat viihtyvät nuorisotalolla. Tytöt ovat kokoontuneet sommittelemaan itselleen helmikoruja pöydän ääreen. Travis Nguyen Chu ja Freddie Nguyen tähtäilevät biljardikepeillä palloja sinisellä verkakankaalla.
– Kellarin bändikämppä on minulle hyvin tuttu. Olen myös vannoutunut paikallisen KeuPan jalkapallofani. En ole missannut yhtään peliä, Freddie kertoo.
Ilta alkaa hämärtää ja pakkanen kiristyy.
– Kiitos paljon haastattelusta, Travis ja Freddie sanovat kädestä pitäen vietnamilaisella lämmöllä ja suuntaavat nuorisotalolta kohti keskustaa. Tiedossa on illanvietto ystävien kesken.
Missä on tulevaisuus -sarjassa maakuntien nuoret kertovat omista ja alueittensa tulevaisuusnäkymistä.