Apu

Kestääkö Rinteen hallitus koossa edes yhtä vuotta? – Politiikan toimittaja Unto Hämäläinen epäilee


Antti Rinteen hallitus ei uskalla tehdä päätöksiä ja hallitustaival voi päättyä vuonna 2020, arvostettu politiikan analyytikko ja toimittaja Unto Hämäläinen sanoo.
Kuvat Hannes Paananen

Antti Rinteen hallituksen selviytymiskamppailu on ensi vuoden kiinnostavin ilmiö politiikassa.

– Pysyykö Rinteen hallitus kasassa edes vuoden? Hallituksen pitäisi saada sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten uudistaminen maaliin. Kaikki puolueet sitä ovat yrittäneet, nyt se on hallituksen tärkein tehtävä, Unto Hämäläinen sanoo.

Hämäläisellä on 30 vuoden kokemus politiikan toimittajana. Hän on Avun uusi kolumnisti.

Hän näkee huonoja enteitä. Rinteen hallitus on esittänyt suuria toimia ja ihanteita, mutta mitkä toteutuvat? Rinteen hallitus joutuu miettimään, mitä se oikeasti alkaa tekemään.

– Jos aikoo kolmessa vuodessa saada aikaiseksi kunnollisia reformeja, vaikeita asioita ei enää voi lykätä. Ei voi antaa kaikelle kuukautta lisäaikaa, teettää selvityksiä ja järjestää seminaareja.

Ihanteista ja seminaareista pitää siirtyä tekoihin.

– Nyt pitää tehdä konkreettiset suunnitelmat asioiden toteuttamisesta. Uudistuksissa on kyse valtavan suurista asioista, ja tärkein niistä on sote.

Perussuomalaiset ja Kokoomus nousivat gallupissa suurimmiksi puolueiksi. Sosialidemokraatit räpiköivät pohjalla. Hallitus pelkää lopunkin suosionsa menettämistä.

– Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta. Pitää pystyä tekemään päätöksiä. Tarjolla ei ole joko hyviä tai huonoja ratkaisuja. Politiikassa on vain huonoja ja huonoja ratkaisuja, joista pitää valita paras.

Politiikassa on vain huonoja ja huonoja ratkaisuja.
Uskaltaako Antti Rinne tehdä päätöksiä?

Toimittajat tuntuvat asennoituvan Suomen suosituimpaan puolueeseen kielteisesti. Kuuluuko Hämäläinen siihen joukkoon?

– Jos suomalaiset nostavat Perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi, siihen täytyy tottua. Oma suhtautumiseni on: mieluummin puolue otetaan mukaan järjestelmään eikä lähdetä etukäteen eristämään muista. Eristäminen johtaa hallitsemattomaan kaaokseen. Kaikki pitää pitää mukana. Lopultahan myös Perussuomalaiset joutuu miettimään, kenen kanssa se tekee yhteistyötä.

"Vaaleja on liikaa"

Vuosi 2020 tulee olemaan poliittisen erikoinen vuosi siksikin, ettei meillä ole yksiäkään vaaleja. Tänä vuosikymmenenä niitä ollut yhdeksät. Hämäläisestä vaaleja on liikaa ja jotkin vaalit pitäisi yhdistää samalle päivälle.

Entä tasavallan presidentin Sauli Niinistön ehdotus lyhentää presidentin kautta kuudesta vuodesta neljään?

– Ymmärrän idean, mutta se taas lisäisi vaalien määrää. Parempi ratkaisu olisi pitää kuusi vuotta, mutta sama henkilö voitaisiin valita presidentiksi yhden kerran.

Kekkonen kuoli, painokoneet seis

Hämäläinen on kotoisin Viitasaarelta. Se oli hänen nuoruudessaan sangen aktiivinen ympäristö, jossa puhuttiin politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Maaseudulla 1960-luvun rakennemuutos oli kiihkeää aikaa.

– Opin hengittämään politiikkaa.

Hän työskenteli Helsingin Sanomien politiikan toimittajana 30 vuotta ja jäi eläkkeelle äskettäin. Uran kiivaisiin hetkiin kuuluu yö, jolloin presidentti Urho Kekkonen kuoli kello yksi. Hämäläinen oli työvuorossa. Painokoneet seis. Toimitus onnistui tekemään kuolinuutisen Helsingin painokseen.

Hämäläinen ei ole ollut repivä revolverihaastatteluiden tekijä, joka vaatii poliitikkojen päitä vadille.

– Luonnehtisin itseäni tosi kiltiksi. Olen lepsu kaveri. Kirjoitan lempeästi, se sopii minun persoonallisuuteeni.

Lempeällä tyylillä hän menestyi Helsingin Sanomien kilpailullisessa ympäristössä, jossa oli paljon politiikasta kirjoittavia toimittajia. Hämäläinen nousi arvostettuun asemaan.

– Minulla on hyvä muisti ja historiakeskeinen tarkastelutapa. Yritän aina suhteuttaa asioita maailman menoon ja historiaan. Se oli minun panokseni Helsingin Sanomissa.

– Mauno Koivisto oli poikkeuksellisen älykäs, Unto Hämäläinen arvioi.

Lempipoliitikko: Mauno Koivisto

Hämäläisellä on yksi lempipoliitikko, jota hän seurasi 20 vuotta: presidentti Mauno Koivisto.

– Olin tekemisissä hänen kanssaan presidenttikauden jälkeenkin. Kävin Koiviston luona juttelemassa Suomen pankissa, jossa hänellä oli oma huone. Hän teki tapaamisiin aloitteen, ja tapaamisissa oli aina sama kaava.

Presidentillä oli aina jokin asia, josta hän purkautui yhtenä ryöppynä puolen tunnin ajan. Sen jälkeen hän kysyi Hämäläiseltä: ”no, mitäs sinulle kuuluu”.

Koivisto ei koskaan sanonut Hämäläisen teksteistä mitään, ei hyvää eikä pahaa.

– Hän oli arvoituksellinen. En tuntenut häntä. Mutta arvostin, sillä hän teki aina sen minkä lupasi. Hän jatkoi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Paasikiven-Kekkosen-linjaa, mutta antoi siihen oman vivahteensa. Hän kavensi presidentin valtaa sisäpolitiikassa.

Koivisto tuntui poikkeuksellisen älykkäältä ihmiseltä:

– Tuntui, ettei hänen tarvinnut hoitaa politiikkaa koko kapasiteetillaan, koska hän oli niin älykäs. Eikä puuttunut pikkuasioihin.

Kun Koivisto kuoli, Hämäläinen oli jo kirjoittanut muistokirjoituksen etukäteen valmiiksi. Surun sijasta Hämäläinen tunsi, että yksi aika hänen omassakin elämässään oli ohi.

Onko hänellä syväkurkkuja eduskunnassa?

– Käyn eduskunnassa ja tapaan poliitikkoja tarpeen mukaan. On hyvä, että tuntee ihmisiä, joista kirjoittaa.

Tärkeät tytöt juuri nyt

Tärkeintä elämässä on yksi pieni tyttö, 5-vuotias tyttärentytär. Hämäläinen, 65, lähtee haastattelun jälkeen hakemaan tyttöä päiväkodista. He viettävät yhdessä paljon aikaa ja arkea.

Entä tämä toinen tyttö, Greta Thunberg?

– Ihan fantastinen tyyppi! Tämän vuosituhannen lopun kasvo koko maailmassa. Hänelle on annettu mahdollisuus vaikuttaa.

Monet aikuiset haukkuvat tyttöä. Hämäläinen ei pidä sitä mitenkään ihmeellisenä.

– Maailma vain on sellainen. Olen nähnyt samoja ilmiöitä aiemminkin. Sellaista se on.

Julkaistu: 28.11.2019