Juha Itkonen on aina rakastanut Kent-yhtyettä, mutta liput bändin paluukeikalle hankki hänen poikansa – Tukholmassa poika tajusi, että täydellinen Kent-keikka olisi ollut 20 vuotta sitten
Lapsilleen ei voi siirtää omaa musiikkimakuaan. Silti voi käydä niin, että he löytävät samat levyt ja mikä vielä parempaa, he esittelevät meille levyjä ja yhtyeitä, joista emme ole kuulleetkaan.
17. kesäkuuta 2005 ruotsalainen rock-yhtye Kent esiintyi Helsingissä. Konserttipaikkana toiminut teltta oli pystytetty Käpylän urheilupuistoon, alle kilometrin päähän vaimoni kanssa pari vuotta aiemmin ostamastamme ensiasunnosta. Kun kauniina kesäiltana kävelin keikalle bändikavereittani kanssa, pieni poikavauvani jäi äitinsä kanssa kotiin nukkumaan.
Yhdeksän vuotta myöhemmin, alkukesästä 2014, kirjoitin Kentistä ja omasta Kent-suhteestani pitkän jutun Imageen. Kävin katsomassa keikan Göteborgissa. Vauvasta oli kasvanut pieni viulisti, jonka kanssa lähdin heti reissusta palattuani musiikkileirille Kaustiselle.
Nyt sama poika on sitten täysikäinen, kohta kaksikymmentä. Asuu yksin, käy töissä, aloittaa syksyllä opiskelut. On suorittanut jo asevelvollisuutensakin. Olemme yhdessä Tukholmassa, menossa katsomaan Kentiä, ja ainoastaan hänen ansiostaan, poika ehdotti reissua ja hommasi meille liput.
