Keitä ovat uudet hyvinvointialuejohtajat? Lääkäri, hoitaja-tohtori, hallintotieteilijä... Kokosimme perustiedot kaikista
Hyvinvointialueiden vastavalitut johtajat saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Tällaisista taustoista he tulevat.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue: Sally Leskinen
Lääketieteen tohtori ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri työskenteli aiemmin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Vuonna 1977 syntynyt Leskinen on juuriltaan hämäläinen, ja jatkossa kodit ovat Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa. Perheeseen kuuluu neljä biologista lasta, kolme bonuslasta ja puoliso. Kertoo intohimoikseen ratkaisut, kirjat, avaruuden ja elämän.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue: Tero Järvinen
Koulutukseltaan terveystieteiden maisteri. Järvinen on toiminut aiemmin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajana. 50-vuotias Järvinen on myös kirjailija, joka on kirjoittanut kahdeksan teosta. Asuu Alavudella. Järvisellä on kolme lasta.
Etelä-Savon hyvinvointialue: Santeri Seppälä
Koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti, työskenteli aiemmin Essoten terveyspalveluiden johtajana. Kiinnostus yleisjohtamiseen syntyi, kun hän oli akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Mikkelissä asuva Seppälä palkittiin vuonna 2020 Pro Mikkeli -mitalilla onnistuneista koronatoimenpiteistä ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Vuonna 1987 syntynyt Seppälä on nuorin hyvinvointialuejohtajista.
Helsinki: Juha Jolkkonen
Koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti ja eMBA. Jolkkonen valittiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajaksi vuoden 2016 lopulla. Tätä ennen hän toimi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkönä. Vuonna 1969 syntynyt Jolkkonen on toiminut myös potilastietojärjestelmä Apotin hallituksen puheenjohtajana.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: Max Lönnqvist
Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, työskennellyt suurimman osan urastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valittiin hyvinvointijohtajaksi Turun hallintojohtajan paikalta. Ehti työskennellä Turussa parikymmentä vuotta. Syntyjään kuitenkin porvoolainen ja kävi kaupungissa koulunsa lukioon saakka, minkä jälkeen siirtyi opiskelemaan Helsinkiin.
Kainuun hyvinvointialue: Jukka Lindberg
Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, eMBA. Työskenteli aiemmin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vt. johtajana ja sosiaali- ja terveysjohtajana. Esittelee itsensä Twitterissä myös työnohjaajana ja perheterapeuttina, jonka instrumentti on rummut. Toivoo löytävänsä metsästysseuran uudelta kotipaikkakunnaltaan Kainuusta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue: Olli Naukkarinen
Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. 43-vuotias Naukkarinen valittiin pestiin Järvenpään kaupunginjohtajan virasta. Naukkarinen on kotoisin Kouvolasta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja leikki-ikäinen poika. Seuraa jalkapalloa ja on nuorempana pelannut itsekin lajia.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue: Minna Korkiakoski-Västi
Työskenteli ennen valintaansa Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymän Soiten toimitusjohtajana. Taustaltaan 54-vuotias Korkiakoski-Västi on hallintotieteiden maisteri, yhteiskunnallisten aineiden opettaja ja sosiaalityöntekijä. Vapaa-ajallaan hän ulkoilee, pyöräilee ja hiihtää. Kuorolauluharrastus on tauolla, koska työ pitää kiireisenä. Asuu Kokkolassa puolisonsa kanssa, mutta mökki järven rannalla synnyinmailla Keski-Suomessa on hänen sielunmaisemansa.
Keski-Suomen hyvinvointialue: Jan Tollet
Koulutukseltaan diplomi-insinööri ja eMBA, joka on asunut elämästään ulkomailla yli 20 vuotta. Aiemmin Tollet toimi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana. 55-vuotias Tollet haki ja pääsi loppusuoralle myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajaksi. Hänellä on vaimo ja neljä poikaa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue: Mikko Komulainen
Valittiin tehtävään viimeisenä hyvinvointijohtajista. Äänestys oli tiukka, Komulainen voitti ennakkosuosikin, Keski-Uudenmaan sote-johtajan Pirjo Laitinen-Parkkosen 35–33. Tätä ennen Komulainen oli hävinnyt johtajakamppailun Keski-Suomessa Jan Tolletille. 50-vuotias Komulainen ehti toimia Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän johdossa puolitoista vuotta. Hänellä on noin 20 vuoden kokemus sote-johtotehtävistä. Omistaa metsätilan Lempäälässä.
Kymenlaakson hyvinvointialue: Harri Hagman
Diplomi-insinööri toimi aiemmin Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitoksen Satadiagin johtajana. Urallaan hän on työskennellyt myös Elisalla. Alkujaan helsinkiläinen, opiskeli Lappeenrannassa. Joutui aloittamaan työt vt. hyvinvointialuejohtajana, koska virkavaalia ei voitu vahvistaa valituksen vuoksi. Ylen mukaan äänestyksessä toiseksi jäänyt hakija valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Lapin hyvinvointialue: Jari Jokela
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari. Työskenteli aiemmin Lapin sairaanhoitopiirin johtajana ja johti Lapin hyvinvointialueen valmistelua virkaatekevänä hyvinvointialuejohtajana. Valinta oli tiukka, mutta Jokela päihitti toisella kierroksella keskustan kansanedustajan Markus Lohen äänin 30–28. Syntynyt vuonna 1961.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Sanna Svahn
Lääketieteen tohtori, joka jo ennen valintaansa hyvinvointialueen johtajaksi oli hyvinvointialueen muutosjohtaja sekä Espoon perusturvajohtaja. Svahnilla on kokemusta myös yksityiseltä puolelta, esimerkiksi Attendolta. Hyvinvointialue on neljänneksi suurin Suomessa.
Pirkanmaan hyvinvointialue: Marina Erhola
Lääketieteen tohtori, keuhkosairauksien erikoislääkäri. Erhola on työskennellyt jo pitkään erilaisissa sote-johtotehtävissä. Hänet valittiin hyvinvointijohtajaksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajan tehtävästä ja hän oli pitkään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja.
Pohjanmaan hyvinvointialue: Marina Kinnunen
Koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kauppatieteiden tohtori. Kinnunen oli ainoa hakija Pohjanmaan hyvinvointialueen johtoon. Tehtävään Kinnunen valikoitui kuntayhtymämuotoisen hyvinvointialueen johtajan pestistä. Sitä ennen hän työskenteli Vaasan sairaanhoitopiirin johtajana. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue: Kirsi Leivonen
Terveystieteen tohtori työskenteli ennen valintaansa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtajana. Haki Pohjois-Karjalan hyvinvointijohtajaksi vasta, kun hakuaikaa jatkettiin, ja nappasi tehtävän hieman yllättäen äänin 30–28. Vuonna 2020 valmistunut väitöskirja käsitteli lean-johtamista terveydenhuollossa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue: Ilkka Luoma
Yleislääketieteen erikoislääkäri, joka johti aiemmin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. 45-vuotias Luoma on toiminut myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajana sekä sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten toimitusjohtajana. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kolme lasta.
Pohjois-Savon hyvinvointialue: Marko Korhonen
Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori, joka aiemmin toimi Pohjois-Savon maakuntajohtajana. Korhosella on myös kunnanjohtajataustaa Lapinlahdelta ja Kaavilta. 50-vuotias Korhonen on kertonut olevansa lukutoukka, jonka yöpöydällä on esimerkiksi Stephen Kingiä. Korhosella on vaimo ja neljä tytärtä sekä mäyräkoira. Johtajakisassa Korhonen jätti taakseen esimerkiksi Markku Tervahaudan THL:stä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Petri Virolainen
Koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtoon hän tuli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. johtajan pestistä. Syntynyt Sysmässä, missä hän viettää myös vapaa-aikaansa. 56-vuotias Virolainen on kokoomuksen varsinaissuomalaisen kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen puoliso, ja pariskunnalla on kolme lasta.
Satakunnan hyvinvointialue: Kirsi Varhila
Entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö, koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Koronapandemian ajalta suurelle yleisölle tutuksi tullut Varhila on luonut uraansa sosiaali- ja terveysuudistuksen parissa virkamiehenä. Sosialidemokraatti Varhila, 61, on alun perinkin kotoisin Porista. Varhilalla on poika ja tytär.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: Timo Aronkytö
Taustaltaan erikoislääkäri, mutta työskennellyt jo pitkään sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä. Valittiin hyvinvointialueen johtajaksi Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtajan paikalta. Aronkytö on kertonut aloittavansa jokaisen arkipäivän kello kuudelta kuntosaliharjoittelulla. Aronkydöllä on noin vuoden ikäinen tytär.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue: Tarmo Martikainen
Diplomi-insinööri, joka johti ennen hyvinvointijohtajapestiään Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Martikainen pyrki myös Pirkanmaan hyvinvointialueen johtoon muttei päässyt. Hän vetäytyi Etelä-Pohjanmaan hausta tultuaan valituksi Varsinais-Suomeen. Toimi kymmenen vuotta tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtajana. Sai pronssia sulkapallon senioreiden EM-kisoista elokuussa.
Lähteet: Forssan Lehti, Helsingin Sanomat, Hämeen Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Ilta-Sanomat, Itä-Suomen yliopisto, Kaleva, Kainuun Sanomat, Kuntalehti, Kymenlaakson hyvinvointialue, Lapin hyvinvointialue, Länsiväylä, Lääkärilehti, Mikkelin kaupunki, Mäntsälän Uutiset, Pohjois-Savon hyvinvointialue, rantamaraton.fi, Siun sote, sulkapallo.fi, Talouselämä, Tehy-lehti, Twitter, Vantaan Sanomat, Viikko-Savo, Yle Uutiset.
Kuvat: Mauri Ratilainen/All Over Press, Kimmo Brandt/All Over Press, Pyry Antero Pietiläinen, Kimmo Pallari/Roifoto, Riikka Silkala, Johanna Sjövall, Hanna Koikkalainen, Paivi Karjalainen, Antti Pitkäjärvi, Mikael Soininen, Pyry Antero, Tiina Mäki, Jetro Staven, Pia Hannula.
