Kaukana Suomesta luotiin jo vuosia sitten Pikkuhuuhkajien pelaamisen resepti, jonka oppimisnälkäiset nuoret muuttivat voitoiksi
Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen EM-kisapaikan taustalta löytyy looginen prosessi, jonka kulmakiviä hiottiin jo vuonna 2021 kyproslaisen Pafos FC:n vaatimattomassa harjoituskeskuksessa. Pikkuhuuhkajien apuvalmentaja Gert Remmel loi tutkimusten pohjalta periaatteet, jotka päävalmentaja Mika Lehkosuo johti käytäntöön ja joita sopeutumiskykyiset pelaajat toteuttivat voitokkaalla tavalla.
Vierailin heinäkuussa 2021 tutustumassa kyproslaisen Pafos FC:n akatemian toimintaan. Virolainen Gert Remmel sekä suomalaiset Rasmus Jansson ja Iikka Miettinen olivat aloittaneet työt seurassa edellisvuoden heinäkuussa.
Valmentajakolmikko tavoitteli saarivaltiossa pienimuotoista “jalkapallovallankumousta”: he halusivat räjäyttää Pafosin akatemiatoiminnan uusiksi ja tehdä asioita eri tavalla kuin yksikään toinen seura.
Sain Pafos FC:n harjoituskeskuksen kymmenen neliömetrin askeettisessa valmentajahuoneessa seikkaperäisen katsauksen Remmelin valmennusfilosofiasta. Kaiken ytimessä oli käyttäytymisperiaatteiden valmentaminen.
Käyttäytymisperiaatteet, joista Remmel itse käytti termiä käyttäytymisprinsiipit, perustuivat moninaiseen dataan sekä lukuisiin jalkapallotutkimuksiin ja niiden perusteella tehtyihin johtopäätöksiin.
Olennaista oli valmentaa joukkuetta todennäköisyyksien kautta ja ohjata pelaajia toimimaan intensiivisesti pelin vaatimusten mukaisesti.
Remmelin apuvalmentajana Pafosin alle 19-vuotiaiden joukkueessa toiminut, tätä nykyä tamperelaisen Ilveksen junioreita valmentava Iikka Miettinen esitteli kymmenen käyttäytymisperiaatteen PowerPoint-tiedostoa, johon oli koottu myös useita tutkimusviitteitä.
Toinen assistentti, nykyisin Puolan pääsarjassa valmentava ja Bosnian maajoukkueen videoanalyytikkona työskentelevä Rasmus Jansson, täydensi esitystä videoklipein.
Remmelin päässä, mutta ennen kaikkea jalkapallokentällä vuosien varrella versoneet käyttäytymisperiaatteet oli pyritty tiivistämään mahdollisimman konkreettiseen muotoon.
Lisäksi periaatteet oli jaettu erikseen subjektiivisiin ja objektiivisiin käyttäytymisperiaatteisiin.
Subjektiivisia käyttäytymisperiaatteita, kuten peliasentojen muodostamista, ei mitattu, mutta niiden toteutumista seurattiin ja vaadittiin jatkuvasti harjoituksissa ja peleissä.
Objektiivisten periaatteiden toteutumista puolestaan mitattiin päivittäin. Tähän listaan kuuluivat esimerkiksi seuraavat käyttäytymisperiaatteet:
Sivurajaheitot pitää heittää enintään neljän sekunnin sisällä, jotta vastustaja ei ehdi organisoitumaan (huomioiden kuitenkin aina pelin konteksti, erityisesti tulostaulun tilanne).
Keskiviivan ylityksen jälkeen joukkueen tulee kiihdyttää vastustajan rangaistusalueelle enintään kahdeksan sekunnin aikaikkunassa.
Vastaprässi pallonmenetyksen jälkeen on käynnistettävä heti, ja riistoon on pyrittävä aina viiden sekunnin sisällä.
I grammi (toim. huom. kreikkaa, tarkoittaa viivaa) -periaatteen mukaisesti joukkueen tulee puolustaa oman rangaistusalueen viivaa.
Kun Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja Mika Lehkosuo vieraili marraskuussa 2024 Ylen 11 ystävää -podcastissa kertomassa Pikkuhuuhkajien pelitavan ydinperiaatteista, hän toisti käytännössä sanasta sanaan ne samat lainalaisuudet, joita Remmel ja hänen kollegansa olivat valmentaneet kyproslaisille junioreille jo kesällä 2021.
Kyproksen helteessä ahertanut valmennustrio oli toisin sanoen kehittänyt Remmelin johdolla kuin huomaamattaan perustaa Pikkuhuuhkajien menestykselle – yli kolme vuotta ennen kisapaikan varmistumista ja yli 3 000 kilometrin päässä Suomesta.
”Pikkuhuuhkajat on pelannut viimeiset kaksi vuotta todennäköisyyksien mukaan, sattumaa vastaan.”
Pafos FC:n akatemiassa muovautuneet ja sieltä Pikkuhuuhkajien arkeen siirtyneet käyttäytymisperiaatteet perustuvat ennen kaikkea todennäköisyyden käsitteeseen ja siihen, miten parhaat joukkueet toimivat kollektiivisesti kentällä.
Kyproksella valmentaessaan Remmel, Miettinen ja Jansson hakivat johtoa periaatteille muun muassa yliopistotutkimuksista. Kun esimerkiksi Kroatiassa oli tutkittu syöttöjen suuntia ja kohteita, yksi selkeistä havainnoista oli ollut, että Euroopan menestyneimpien joukkueiden pelaajat syöttivät palloa useammin kohdepelaajan yläjalalle kuin vähemmän menestyneiden joukkueiden pelaajat.
Yläjalalle suuntautuneet syötöt puolestaan mahdollistivat tehokkaamman etenemisen nostaen maalinteon todennäköisyyttä.
Vastaavasti syy siihen, miksi Remmel kollegoineen halusi kyproslaisten junioreiden etenevän maalintekopaikkaan alle kahdeksassa sekunnissa keskiviivan ylityksen jälkeen, perustui tutkimusdataan, jonka mukaan todennäköisyys maalinteolle pieneni, jos pallonhallinta vastustajan kenttäpuoliskolla ylitti kahdeksan sekuntia.
Sama todennäköisyyksiin perustuva ajattelutapa näkyi myös Pafos FC:n akatemiajoukkueiden oman rangaistusalueen viivan puolustamisessa. Miettisen esittelemässä PowerPoint-katsauksessa nousi esiin erityisesti kaksi lukua: 6 prosenttia ja 75 prosenttia.
Ensimmäinen prosenttiosuus viittasi maalinteon todennäköisyyteen, jos vastustaja sai vapaapotkun laitakaistalta hieman rangaistusalueen ulkopuolelta. Jälkimmäinen luku kuvasti maalinteon todennäköisyyttä, jos vastustajalle tuomittiin rangaistuspotku.
Ohjenuora pelaajille oli siten selvä: vastustajan rikkominen oman boksin ulkopuolella oli pelissä menestymisen näkökulmasta järkevämpää kuin päästää vastustaja etenemään rangaistusalueen sisälle. Pelaajien oli siksi pyrittävä aina kohti palloa.
Erikoistilanteiden, kuten sivurajaheittojen ja keskialueen vapaapotkujen, nopean antamisen tarkoituksena puolestaan oli kaventaa vastustajan aikaa uudelleenorganisoitua lyhyiden katkojen aikana.
Kun yksittäisessä jalkapallo-ottelussa annetaan keskimäärin kymmeniä sivurajaheittoja, myös näiden tilanteiden intensiivisellä toteutuksella on mahdollisuus tuottaa stressiä vastustajalle. Ja stressi jalkapallossa tarkoittaa yleensä vääriä, pelin logiikan vastaisia ratkaisuja.
Periaatteet ovat näkyneet vahvasti myös alle 21-vuotiaiden maajoukkueen toiminnassa: Pikkuhuuhkajat on pelannut viimeiset kaksi vuotta todennäköisyyksien mukaan, sattumaa vastaan.
Esimerkiksi sensaatiomaisessa 5–1-kotivoitossa Norjaa vastaan käyttäytymisperiaatteet näkyivät selvästi Pikkuhuuhkajien maaleissa.
Alkutahdit Leo Wallan viimeistelemälle avausmaalille lyötiin, kun joukkue hyökkäsi nopeasti, periaatteiden mukaisessa aikaikkunassa vastustajan puolustuslinjan taakse. Lisäksi jo ennen selustaan hyökkäämistä oli nähty käyttäytymisperiaatteiden mukaista toimintaa, kun Topi Keskinen heitti heti ottelun alussa sivurajaheiton Luka Hyryläiselle – aivan, alle neljän sekunnin sisällä.
Casper Terhon viimeistelemä toinen pikamaali syntyi vastaprässin seurauksena pallonriiston tapahtuessa alle viisi sekuntia menetyksen jälkeen.
Myös 4–1-maaliin johtanutta kulmapotkua edeltänyt hyökkäys oli malliesimerkki kahdeksan sekunnin periaatteesta: laitapelaaja Juho Talvitien laukaus lähti seitsemän sekunnin kuluttua siitä, kun joukkue oli edennyt keskiviivan yli.
”“Priorisoinnin näkökulmasta Pafos FC oli Remmelille jopa eräänlainen koelaboratorio Pikkuhuuhkajia varten.” ”
Kun Mika Lehkosuo ja Gert Remmel aloittivat yhteistyön Veikkausliiga-seura FC Hongassa syksyllä 2009, kaksikko yliarvioi pelaajien sopeutumisvalmiuden.
Pelitavalliset nyanssit, jotka poikkesivat merkittävästi aiemmin vallinneesta valmennuksesta, aiheuttivat Hongan pelaajille informaatioähkyn. Valmentajat eivät toisin sanoen hallinneet muutosprosessin johtamista saati osanneet painottaa riittävästi keskeisimpiä asioita.
Liigasijoitukset olivat perin vaatimattomia: suurista ennakko-odotuksista huolimatta Honka sijoittui sekä kaudella 2010 että 2011 vasta neljänneksi kauas mestari-HJK:sta.
Nyt, palattuaan vuosien tauon jälkeen takaisin samaan tiimiin, Lehkosuo ja Remmel eivät ole toistaneet aikaisempaa virhettään.
Kun vuosikymmen aikaisemmin kaksikko syötti pelaajille sivutolkulla uusia toimintaohjeita priorisoimatta kuitenkaan riittävästi mitään, nykytoiminta sen sijaan on rakentunut vahvasti tiettyjen yksittäisten käyttäytymisperiaatteiden ja huolelliseen analyysiin pohjautuvien ottelusuunnitelmien varaan. Vähemmän on ollut enemmän.
Priorisoinnin näkökulmasta Pafos FC olikin Remmelille jopa eräänlainen koelaboratorio Pikkuhuuhkajia varten, vaikka maajoukkuepesti ei tuolloin siintänytkään vielä horisontissa.
Kyproslaisten nuorten kanssa oli mahdollista kokeilla asioita: vahvistaa voittamisen kannalta tehokkaaksi todettuja periaatteita ja hylätä tehottomia. Valmennus oli päivittäistä pilotointia ja vuoropuhelua datan kanssa.
Kyproksella vieraillessani Remmel toistikin jatkuvasti lean-filosofian merkitystä: valmentaminen on jatkuvaa tutkimista, kokeilua, asioiden hylkäämistä ja uudelleen kokeilua. Lisäksi Remmel painotti status quo -ajattelun tietoista rikkomista.
”Lehkosuolla on ollut suuruutta luottaa Remmeliin ja muihin apuvalmentajiinsa.”
Viimeisen kahden vuoden aikana Lehkosuo ja hänen kollegansa Pikkuhuuhkajissa ovat osin haastaneet jopa palloliittolaista status quo’ta.
Siinä missä liiton laatimassa poikamaajoukkueiden pelaajakehitysdokumentissa on avattu kymmeniä ja kymmeniä periaatteita ja niiden alaperiaatteita, Pikkuhuuhkajien valmennustiimi on malttanut keskittyä vain kouralliseen ydinasioita.
Oikeastaan Lehkosuon ja hänen tiiminsä filosofia on lähellä Suomen tämän hetken kenties menestyneimmän palloiluvalmentajan, koriskoutsi Tuomas Iisalon ajattelutapaa.
Kun Helsingin Sanomat selvitti marraskuussa 2024 suomalaisen NBA-luotsin huimaa uraa selittäviä tekijöitä, mielenkiintoisen kuvauksen Iisalon työtavoista antoi hänen entinen valmennettavansa Mikael Jantunen:
“Se oli yksinkertaisin pelikirja, mitä minulla on ollut. Tiedät mitä tehdä ja siihen päälle se intensiteetti.”
Sattumaa tai ei, vikkeläjalkaisen hyökkääjän Naatan Skytän sanoissa oli paljon samaa, kun hän kuvaili ensimmäisen Norja-ottelun jälkeisessä Ylen haastattelussa Pikkuhuuhkajien valmennusta:
“Ollaan jauhettu [pelitapaa] koko karsintojen ajan. Musta tuntuu, että se on kaikille pelaajille niin selkeätä, miten kaikki haluaa liikkua ja miten pitää liikkua. On helppoa luottaa siihen, mitä kaveri tekee kentällä.”
Monet mediat ovat sinänsä aiheellisesti nostaneet esiin Lehkosuon oppivuodet Norjassa. Vaikka Kongsvingerissa valmentaessaan Lehkosuo havahtuikin esimerkiksi intensiteetin tärkeyteen, vielä suurempi merkitys kisapaikan saavuttamisessa on ollut niillä periaatteilla, jotka ovat jalostuneina siirtyneet Pafosista Pikkuhuuhkajiin. Vastaanottavainen ja tiedonjanoinen Lehkosuo on ollut läpi uransa.
Ilman Lehkosuon esimerkkiä, johtamistapaa ja avoimuutta uudet periaatteet tuskin olisivat iskostuneet Pikkuhuuhkajat-pelaajiin. Päävalmentajalla on ollut suuruutta luottaa Remmeliin ja muihin apuvalmentajiinsa, kuten Eemeli Reposeen ja Ramiro Muñoziin.
Pikkuhuuhkajien kisapaikka on siten myös tiimityön ja keskinäisen luottamuksen tulos.
”“Oppimisnälkäiset nuoret suomalaispelaajat ovat muuttaneet käyttäytymisperiaatteet todeksi – ja sitä kautta voitoiksi.” ”
Lopulta valmennuksen vaikuttavuuden ratkaisevat pelaajat. Pikkuhuuhkajien nuoret sankarit ovat ostaneet Lehkosuon, Remmelin ja muiden valmentajien vaalimat periaatteet ja toteuttaneet niitä voittavalla tavalla.
Kyse ei ole ollut yksinkertaisesta prosessista. Vaikka yksittäisten avainperiaatteiden – ja luonnollisesti niitä täydentävien onnistuneiden ottelusuunnitelmien – toteuttaminen kuulostaisi lähtökohtaisesti helpolta, todellisuus on aivan muuta.
Jo Kyproksella valmentaessaan Remmel tunnisti ja tunnusti, että pelikäyttäytymisen radikaali muuttaminen ei ole aina helppoa, ei edes nuorehkoilla pelaajilla. Toisin kuin seurajoukkueessa, maajoukkueessa aikaa on vieläpä monin verroin vähemmän.
Kun haastattelin erästä paikallista akatemian pelaajaa, 17-vuotias juniori kuvaili monien Pafosin pelaajien ensituntemuksia sanoilla hämmennys ja vastustus. Tutun ja turvallisen arjen tilalle tulivat vieraat ärsykkeet, jotka pakottivat pois mukavuusalueelta. Kaikki eivät olleet valmiita nöyrtymään uuden edessä – puhumattakaan, että he olisivat kyenneet muokkaamaan toimintaansa kentällä.
Pikkuhuuhkajien kohdalla kehittymisen jano ja menestymisen nälkä ovat syrjäyttäneet negatiiviset reaktiot. Oppimishaluiset nuoret pelaajat ovat muuttaneet valmennuksen tuomat käyttäytymisperiaatteet todeksi – ja sitä kautta voitoiksi.
Kotikasvatuksen lisäksi kiitoksen ansaitsee suomalainen juniorivalmennus: monien pelaajien lapsuus- ja nuoruusvuosilta löytyy pedagogisesti taitavia, innostavia ja kehittymisen viettiä ruokkineita juniorivalmentajia.
On ollut Joni Lehtosta ja Petri Plymiä Ilveksessä. Kari Naakkaa, Tuomas Rantasta ja Jyrki Aholaa HJK:ssa. Marko Ignatiusta Tuusulan Palloseurassa. Hessu Karmalaa Pallokerho Keski-Uusimaassa. Abdi Mohamedia Käpylän Pallossa ja FC Hongassa. Sekä monia, monia muita sitoutuneita arjen tekijöitä pienissä ja suurissa seuroissa, esimerkiksi Tervareissa, Mikkelin Palloilijoissa ja Siilinjärven Palloseurassa. Pikkuhuuhkajien kisapaikka on oodi myös näille työmyyrille.
Kun pelaajien oppimisprosessit ovat teinivuosien jälkeen jatkuneet vielä laadukkaissa ulkomaisissa akatemioissa, kuten tanskalaisen FC Nordsjællandin, saksalaisen Eintracht Frankfurtin tai englantilaisen Chelsean kaltaisissa opinahjoissa, tai osaavien valmentajien käsissä kotimaan kentillä, ei ole ihme, että nuoret pelaajat ovat kyenneet omaksumaan uusia asioita kestoltaan lyhyissä maaottelupuristuksissa.
Vahvaan priorisointiin, tiimityöhön ja tutkittuun tietoon nojaava valmennus kera sitoutuneiden ja sopeutumiskykyisten pelaajien on ollut niin vahva yhdistelmä, että Pikkuhuuhkajilta on täysin realistista odottaa jopa jatkopaikkaa ensi kesän Slovakian EM-kisoissa.
Samalla joukkue on tarjonnut oivan opetuksen koko suomalaiselle jalkapallolle siitä, mihin huippuunsa viritetty koko joukkueen pelaamisen tapa voi parhaimmillaan johtaa.
Alle 21-vuotiaiden EM-kisat pelataan 11.–28. kesäkuuta 2025 Slovakiassa. Gert Remmel kieltäytyi haastattelusta tätä juttua varten.
_
HUOMIO! Tutustu Aition ja Apu360-sovelluksen kaikkiin sisältöihin Black Week -tarjouksella, jossa koodilla BLACKWEEK50 saat Apu360-tarjonnan 50 prosentin alennuksella vuodeksi. Nyt on kannattava hetki liittyä oppineiden lukijoiden ja kuulijoiden joukkoon. Tilaa kaikki Apu360-sisällöt tästä linkistä vuodeksi koodilla BLACKWEEK50 puoleen hintaan.
