Apu

Korona vähensi käteisen käyttöä entisestään – Laki ei edes vaadi kauppoja hyväksymään käteismaksuja

Korona vähensi käteisen käyttöä entisestään – Laki ei edes vaadi kauppoja hyväksymään käteismaksuja
Käteinen ei ole katoamassa. Vaikka kahisevan käyttö on laskenut pandemian myötä Suomessa ja naapurimaissa, maailmalla käteinen on monesti vielä valtavirtaa.
Julkaistu: 9.4.2021
Monissa liikkeissä on koronapandemian aikana ilmoitettu, että liike suosii korttimaksamista käteisen sijaan. Käteisen käyttö onkin vähentynyt korona-aikana, kertovat sekä Euroopan keskuspankin maksutapatutkimus että Suomen Pankin kyselytutkimus.
Koronapandemia voi vaikuttaa käteisellä maksamisen harvinaistumiseen pysyvästi. Euroopan keskuspankin koko euroalueella teettämän tutkimuksen mukaan 87 prosenttia käteisen käyttöä nyt vähentäneistä ihmisistä uskoo vähentävänsä sen käyttöä pysyvästi.
Suomessa kauppa voi valita hyväksymänsä maksutavat. Laki ei vaadi, että maksu pitäisi aina hyväksyä käteisellä.
Kuluttaja-asiamies on linjannut, että jos kuluttaja voi maksaa jokaisen saatavilla olevalla pankkitiliin liittyvällä maksukortilla, se on useimmiten riittävä vaihtoehto käteisrahamaksulle.
Jos käteinen tai edes pankkikortti ei liikkeessä käy, on siitä kerrottava markkinointivaiheessa.

Tästä syystä käteinen ei ole katoamassa

Käteinen ei ole kuitenkaan katoamassa. Osalle ihmisistä käteinen on ainoa mahdollinen maksuväline.
– Suomen Pankin linja on ollut, että hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden kannalta keskeisiä hyödykkeitä pitäisi voida maksaa käteisellä, sanoo rahahuoltotoimiston päällikkö Heli Snellman Suomen Pankista.
Tällaisia keskeisiä ja välttämättömiä hyödykkeitä esimerkiksi ovat ruoka, lääkkeet ja polttoaine.
Vaikka moni käyttää Suomessa edelleen käteistä, on muutos alkanut jo kauan ennen koronapandemiaa. Käteisen käyttö on vähentynyt 2000-luvulla, kertovat kuluttajille tehdyt kyselytutkimukset ja käteisautomaattinostojen kehitys.
Suomen Pankin syksyisen kyselyn mukaan käteinen oli päivittäistavaroiden yleisin maksutapa vain 5,5 prosentilla vastaajista. Vastaajista 3,3 prosenttia kertoi käyttävänsä käteistä ja korttia yhtä usein.

Lähimaksu vauhditti korttimaksamisen suosiota

Ylivoimaisesti suosituin maksutapa on korttimaksu, ja sen suosiota on edelleen vauhdittanut lähimaksaminen. Vuonna 2019 lähimaksamisen yläraja nostettiin 50 euroon ja samana vuonna lähimaksujen lukumäärä kasvoi 45 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2019 lopussa jo yhdeksässä kymmenestä maksukortista oli lähimaksuominaisuus.
Mobiilimaksaminen kuuluu lähes kaikkien Suomessa toimivien pankkien palveluvalikoimaan ja sen yleistymisestä on puhuttu jo vuosia. Mobiilimaksamisen kasvu on kuitenkin hidasta, vaikka esimerkiksi Apple Payn tai Google Payn käyttäminen ei vaadi edes erillisen sovelluksen lataamista.
Ruotsissa käteisen käyttö vähenee nopeasti mutta Euroopassa muutos on paljon hitaampi. Euroopan keskuspankin teettämän tutkimuksen mukaan käteinen on edelleen yleisin vähittäismaksutapa euroalueella. Vähiten käteisellä maksettiin euromaista Hollannissa, Virossa ja Suomessa, eniten taas Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa.

Tästä on kyse

Käteisen käyttö maksamisessa on vähentynyt jo pitkään. Koronakriisi on vauhdittanut muita maksutapoja. Euroopassa käteinen on kuitenkin edelleen yleinen maksutapa, eikä se Suomestakaan ole katoamassa.
Kommentoi »