Katariina Kosola nousi Helmareiden sankariksi EM-avauksessa
Hämeenlinnalaislähtöinen Katariina Kosola oli kentän hahmo Suomen kukistettua vajaalla ottelun päättäneen Islannin 1–0 EM-kisojen avausottelussa.
Jos joukkue tuo maalleen ensimmäisen arvokisavoiton kuuteentoista vuoteen, suoritusta on vaikea olla arvostamatta korkealle. Helmareiden esiintyminen Sveitsin EM-turnauksen avausottelussa ennakkosuosikkina peliin lähtenyttä Islantia vastaan oli vakuuttava. Hattua on nostettava erityisesti siitä tason nostosta, jonka Suomi kovimmassa mahdollisessa paikassa teki. Vaikean Kansojen liigan sekä vailla voitonmahdollisuuksia sujuneen Hollanti-harjoituspelin jälkeen Marko Salorannan suojatit tekivät sen, mikä urheilussa on yleensä vaikeinta. Olla paras mahdollinen versio itsestä silloin, kun panokset ovat tapissa.
Kirjoitin juuri kisojen avausottelun alla, että suomalaisen jalkapalloa seuraavan penkkiurheilijan kannattaa ristiä kätensä muutamaa asiaa toivoen. Nyt juuri ottelun tauottua, voidaan todeta kansakunnan käsien todella olleen ristissä. Islanti oli juuri niin heikko, kuin se on jo jonkin aikaa ennen kisoja ollut. Jos tulivuorten maata vertaa Hollantiin, ero oli kuin yöllä ja päivällä. Sen lisäksi Suomi pelasi, aivan kuten jo todettua, parhaan ja ennen kaikkea totaalisimman ysikymppisensä pitkään, pitkään aikaan. Joukkueen taso pysyi läpi ottelun, eikä Islanti ollut kuskin paikalla oikeastaan missään vaiheessa. Katariina Kosolalta toivoin pistettä iin päälle, tulosta ja tehoa, ja Kosolahan toimitti.
”Katariina Kosola todella oli kentän tähti. ”
Malmön laitapelaaja oli heti ottelun avausminuuteilta lähtien pallon jalkaan saadessaan päämäärätietoinen ja rohkea. Kerta kerran jälkeen Kosola haastoi vastapelaajaansa ja yhä useammin meni tästä myös ohi. Vielä ensimmäisen jakson aikana ratkaiseva syöttö jäi vajaaksi tai blokatuksi ja laukauksista puuttui viimeinen kohdistus. Kosola piti vastustajansa kuitenkin jatkuvasti varpaillaan myös sillä, että jokainen kuljetus ei suuntautunut kohti päätyrajaa, vaan kavennukset keskelle antoivat jo ennen täysosumaa muutaman herkullisen paikan ampua. Toisella jaksolla yksi kavennus oli sitten se, mikä ottelun ratkaisi.
Kosola myös asemoi itsensä kentällä siten, että hänet oli helppo pallon kohteeksi havaita. Suomi tarvitsee varsinkin vastusten yhä koventuessa pelaajia, joille pallon voi nopeasti paineen alta toimittaa ja jotka sen saadessaan pystyvät pelin painopistettä siirtämään omalta puolustusalueelta kauemmas. Kosola pelasi leveydessä ja oli Islannille käytännössä mahdoton merkattava siten, ettei HJS-kasvatti ehtisi pallon kanssa vauhtiin. Enemmän ongelmia Suomella on toisen laitansa kanssa. Siinä missä Kosolalla on Joanna Tynnilä tukenaan, oikea laita on käytännössä yksistään Emma Koiviston vastuulla, niin ylös kuin alas. Kun tiedetään Koiviston viimeaikaiset ongelmat pelikunnon kanssa, kilometrien määrä uhkaa nousta näin pelatessa turhan korkeaksi. Koivisto olisi ja on iso ase molemmissa kentän päädyissä, mutta pelatessaan käytännössä sekä puolustajana että hyökkääjänä, rasitus voi viedä parhaan terän juuri silloin, kun pelejä ratkotaan.
Yksi ratkaisu olisi siirtää Sanni Franssia enemmän laitaan. Nyt Saloranta pelasi käytännössä kahdella kympillä Linda Sällströmin takana, Franssilla sekä Ria Ölingillä. Valinta osoittautui siinä mielessä oikeaksi, että kolmikon avulla Suomi onnistui viemään Islannilta sen pelaamisen kannalta yhden oleellisen asian pois, pitkien syöttöjen lähettämisen kohti Helmareiden puolustuksen selustaa. Islanti oli jopa luvattoman heikko omassa hyökkäyspelaamisessaan, mutta siitä kunnia menee ainakin osittain Suomen prässipelaamiselle. Kun Islannin alakerralla ei ollut aikaa eikä tilaa lähettää pidempiä palloja, jäljelle ei jäänyt oikeastaan yhtään mitään.
Suomen oma hyökkäyspelaaminen oli paljolti Kosolan varassa. Palloja pystyttiin pelaamaan niitä janoavalle pelaajalle riittävästi, aivan kuten voittomaalissa, missä Eveliina Summasen oiva viistopallo löysi Kosolan ammottavasta tilasta. Keskeltä murtautuminen oli vaikeaa. Oman pallollisen pelaamisen kannalta Franssin paikka kärjen alapuolella ei ole optimi. Ria Öling pääsi pelin vanhetessa koko ajan paremmin siihen sisään, mutta aivan kuten Linda Sällström, lisää konkretiaa on tuotettava. Toki toisella jaksolla osittain punaisen kortin avittamana, Suomi pystyi pitämään palloa hyökkäysalueellaan riittävästi siihen, että hyökkäyksiin ehdittiin koko joukkueen voimin mukaan. Vaikka pitkistä hyökkäyksistä ei juuri vaaran paikkoja saatu luotua, helpotti se pallonmenetysten jälkeisiä riistomahdollisuuksia huomattavasti.
Alakerta toimi moitteetta ja oman alueen puolustaminen ja suojaaminen oli kiitettävää. Anna Koivunen oli maalissa erinomainen juuri silloin, kun hermot saattoivat olla pinnalla eikä Helmareiden menestys tule jäämään puolustuksesta vajaaksi. Tämä on aivan ratkaisevaa, sillä maalinteko tuskin nousee joukkueen vahvuudeksi turnauksen edetessä. Puolustukseen on kuitenkin nyt nähdyn perusteella helppoa ja turvallista nojata, niin hyvin esimerkiksi Natalia Kuikan viimeistely arvokisoihin näyttää sujuneen.
Kaiken kaikkiaan paljon hyvää ja jonkin verran mietittävää. Tulos on kuitenkin erinomainen, ja kaikki lähtökohdat huomioiden nyt joukkueen saama onnistuminen antaa varmasti myös henkisesti paljon. Suomi on täysin oikeassa paikassa pelatessaan maanosan mestaruudesta.
