Apu

Kasvaako tukka takaisin?



Kasvaako tukka takaisin?

Hiustenlähtöä voi koettaa ehkäistä lääkkeillä, mutta niiden teho vaihtelee eivätkä vaikutukset ole yleensä pysyviä. Saatavana on liuoksia ja pillereitä.
Teksti Apu-toimitus

Hiuksia voi lähteä normaalia enemmän useiden syiden takia. Miesten varhain alkava hiustenlähtö on usein perinnöllistä. Naisilla voi esiintyä hiustenlähtöä raskauden jälkeen ja imettäessä, koska hiustenlähtö vähenee raskauden aikana ja palaa sitten entiselleen. Sekä naisilla että miehillä voimakas stressitilanne tai vamma voi johtaa hiustenlähtöön, samoin kuin autoimmuunisairaus pälvikalju, päänahan sienitaudit ja erilaiset harvinaiset arpeuttavat kaljuuntumisen muodot.  Hiustenlähtö todetaan yksinkertaisella tukistuskokeella, joka toistetaan eri puolilla päätä. Hiustenlähtö on normaalia runsaampaa, jos hiuksia irtoaa enemmän kuin viisi kerralla, kun hiustuppoa vetää kevyesti sormien välissä. Sekä miehillä että naisilla esiintyy androgeenista eli miestyyppistä kaljuuntumista, joka ilmenee lähinnä ohimoilla ja päälaella. Se johtuu miessukuhormoni testosteronin vaikutuksista elimistössä. Miesten hiustenlähdön hoitoon voidaan käyttää tabletteina otettavaa finasteridia. Se muuttaa testo- steronin muodostumista elimistössä ja estää hormonin vaikutuksia hiusjuuren karvatupessa. Pienentyneet karvatupet suurenevat, ja hiustenkasvu normalisoituu.  Finasteridia pitää käyttää 3–6 kuukautta, ennen kuin sen vaikutus alkaa näkyä. Vaikutus ei ole pysyvä, vaan hiustenlähtö usein uusiutuu viimeistään vuoden kuluttua finasteridin käytön lopettamisesta. Finasteridi saattaa myös aiheuttaa haittavaikutuksina yliherkkyysreaktioita, masennusta, sukuvietin heikkenemistä ja muita seksuaalihäiriöitä, maksaentsyymien kohoamista sekä rintakudoksen kasvua. 

Sekä miesten että naisten androgeenisen kaljuuntumisen hoitoon voidaan käyttää paikallisesti päänahkaan annosteltavaa minoksidiililiuosta. Liuosta levitetään kahdesti vuorokaudessa kaljuuntuneelle alueelle ja sen lähiympäristöön. Minoksidiili suurentaa pienentyneitä hiusnystyjä ja kasvattaa hiuksen läpimittaa. Se voi tehota myös muuntyyppiseen kaljuuntumiseen, kuten pälvikaljuun ja hiusten synnynnäiseen heikkouteen.  Hoidosta saadaan näkyviä tuloksia yleensä 2–4 kuukauden kuluttua, mutta teho vaihtelee yksilöllisesti. Joillakin hoito ei vaikuta lainkaan. Joskus hiustenlähtö saattaa kiihtyä minoksidiilihoidon alkuvaiheessa, kun lepovaiheessa olevat hiukset irtoavat ja niiden tilalle alkaa kasvaa uutta hiusta. Tämä alkuvaiheen vaikutus talttuu yleensä parissa viikossa.  Myös minoksidiilia olisi käytettävä jatkuvasti, sillä teho hiipuu, kun lääkkeen käyttö lopetetaan. Minoksidiilin yleisin haittavaikutus on päänsärky. Joskus saattaa esiintyä myös hengenahdistusta, painonnousua ja erilaisia iho-oireita, kuten ihottumaa, kutinaa, ihotulehduksia sekä epätoivottavaa karvankasvua esimerkiksi kasvojen alueella.

Naisten androgeeniseen kaljuuntumiseen on käytetty myös suun kautta otettavaa spironolaktonia tai syproteronia. Ne vähentävät liiallista testosteronin muodostumista ja hillitsevät siten sen vaikutusta hiusten karvatupissa.  Syproteroni lievittää myös päänahan tali-ihottumaa eli seborreaa ja pahaa aknea, jos niitä esiintyy yhtä aikaa kaljuuntumisoireiden kanssa. Jos potilaalla on käytössä verenpaine- tai nesteenpoistolääkitys, spironolaktonihoidon aikana seurataan laboratoriokokeilla veren kalium- ja natriumpitoisuutta.  Ihon tulehdustiloista ja autoimmuunihäiriöistä johtuvaan hiustenlähtöön voidaan kokeilla kuurimuotoisesti paikallisesti käytettävää vahvaa kortikosteroidiliuosta. Vaikeissa tautimuodoissa voidaan joutua turvautumaan suun kautta otettavaan immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevään hydroksiklorokiiniin.

Lääketietoa Lääkeinfo.fi-palvelusta löydät nopeasti lääke­valmisteiden pakkausselosteet, jotka voi tarvittaessa myös kuunnella.

Kirjoittaja on kehitysproviisori, FT. Lähteet: terveyskirjasto.fi, Matti Hannuksela: Naistyyppisen hiustenlähdön hoito (http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95459.pdf), lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot (fimea.fi).

Teksti Elli Leppä kuva 123rf

Julkaistu: 17.9.2017