Apu

Kari Hotakainen pitää taukoa kirjoittamisesta: Kimi-kirja imi mehut

Kari Hotakainen pitää taukoa kirjoittamisesta: Kimi-kirja imi mehut
Kirja Kimi Räikkösestä ei ole ylpistänyt Kari Hotakaista. Hän vetää nyt henkeä ja sanoo, että on sadonkorjuun aika.
Julkaistu: 15.12.2018

Että osaisi olla vain ihminen.

Selkeän yksinkertainen ja samalla koko ihmisolentona elämiseen kuuluva ajatus löytyy kirjailija Kari Hotakaisen romaanista Ihmisen osa. Se ilmestyi vuonna 2009 (Siltala).

Siitä on nyt elokuvateattereissa Juha Lehtolan ohjaama elokuva. Hän on tehnyt Hotakaisen kanssa yhteistyötä aikaisemminkin muun muassa teatterissa.

Nyt he muokkasivat yhdessä romaanin tarinaan uuden näkökulman.

– Oli riskiveto, että railakkaasti vaihdoimme Juhan kanssa tarinan päähenkilön äidistä poikaan. Elokuvassa se on Pekka, jota Hannu-Pekka Björkman näyttelee.

Kari Hotakainen on ihan ihmisiksi riskivedosta huolimatta. Entisellään, vaikka hänen osansa on nyt suuri menestys.

Menestystä on ollut ennenkin esimerkiksi Finlandia-palkinnon voittaneen Juoksuhaudantie-romaanin myötä, mutta tänä syksynä hänen ylleen lankesi jättimenestys Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjan (Siltala) ilmestyttyä.

Se on saavuttanut maailmanlaajuisen huomion, onhan Kimi Räikkönen suosittu muuallakin kuin Suomessa.

Hieno, epätyypillinen kirja Kimistä, jota mainostetaan myös urheilukirjana, on käännetty jo seitsemälle kielelle. Sitä oli marraskuussa myyty 150 000 kappaletta.

– En nauti julkisesta huomiosta, mutta ammatistani nautin, Kari Hotakainen sanoo vaatimattomaan tyyliinsä.

Kirjoittaminen on tauolla

Vaikka Hotakainen nauttii ammatistaan, kirjoittaminen on nyt tauolla. Ison elokuvakäsikirjoituksen ja Kimi-kirjan tekeminen oli suuri urakka. Se vaatii nyt rauhoittumista.

Fiktion kirjoittaminen on erilaista kuin elävän ihmisen perässä kulkeminen ja hänen elämänkäänteittensä ja ajatustensa kirjaaminen.

– Aikataulu oli erikoinen ja hyvin erilainen kuin mihin olen tottunut. Kirjan jokaisen luvun piti olla heti valmis Kimin luettavaksi. Enkä varmaan osannut kysyä kaikkea. Hänhän ajoi kirjaprojektin aikana koko ajan sitä autoa.

Tulevista töistään Kari Hotakainen ei ennusta vielä mitään.

– Voi, kun tietäis, mitä seuraavaksi teen. Osaan kuitenkin olla ja odottaa, enkä ole hätääntynyt mistä kirjoitan ja milloin.

Nyt on aikaa lukea. Lukeminen on kirjailijan työtä.

Enemmän yhtymäkohtia omaan elämään

Jokaisella ihmisellä on osansa, niin myös Kari Hotakaisen romaanin ja nyt elokuvan ihmisillä.

On salaisuuksia, valheita, vaikenemista ja teeskenneltyä iloa, vaikka ahdistus puristaisi rintaa. On myös selvittämättömiä tunnemöykkyjä. Jokaisesta perheestä ja suvusta löytyy sisäisiä jännitteitä.

Hotakainen sanoo, että Ihmisen osassa on ehkä enemmän yhtymäkohtia hänen omaan elämäänsä kuin monessa muussa hänen kirjassaan.

– Kyllä, elämästäni löytyy linkki kirjaan. Oma äitini totesi aikoinaan kuten kirjan Salme Malmikunnas, että on se kumma, mitä kaikkea Helsingissä myydään. Jopa puhetta.

Kari Hotakaisen vanhemmat Meeri ja Keijo Hotakainen pitivät pientä sekatavarakauppaa Rautalammilla. Siellä myytiin vähän kaikkea. Hevosen länkiä, vaatteita ja ruokaa.

Pienelle pojalle kauppa oli mielikuvitusta kiihottava, samoin kaikkien niiden kyläläisten tarinat ja juttutuokiot, joita hän kaupassa kuunteli.

Kirjassa kaupanpitäjä on Salme, kolmen Helsingissä asuvan aikuisen lapsen äiti. Hotakaisen lapsuudenperheessä oli kuusi lasta.

– Viisi siskoa ja minä siinä keskellä.

Romaanin äidissä on liioiteltuja piirteitä. Hänessä on myös ominaisuuksia Hotakaisen tädeiltä. Kuten Salme kirjassa, hänen oma äitinsä lähetti ruokapaketteja opiskelijapojalleen Karille Helsinkiin.

Tove Jansson tarjosi aamuviskiä

Poika opiskeli kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Sen jälkeen hän oli toimittajana Kuopiossa ja julkaisi esikoisrunokokoelmansa vuonna 1982.

Ensimmäisen kirjallisuuspalkintonsa, Savonia-palkinnon hän sai vuonna 1993 kirjastaan Buster Keaton. Elämä ja teot.

WSOY:n mainostoimittaja Hotakainen oli vuosina 1986–1995. Silloin hän jännitti muun muassa Tove Janssonin tapaamista.

– Kirjailijoista otettiin uusia valokuvia, ja jouduin valokuvaajan kanssa Janssonin luo Ullanlinnan ateljeehen. Oven aukaisi aamukymmeneltä Pikku Myyn näköinen nainen, joka kysyi, otammeko viskiä.

Hotakainen kakisteli, ettei näin aamusta, johon Tove sanoi, että ovatpa nuoret miehet tosikoita.

Kuolonkolarin trauma on purettu

Onko kirjailija avoin ihminen? Avoimuuttahan Ihmisen osassa haetaan.

– Vastaan, että tiettyyn rajaan. Toivottavasti. Jos läheisiltäni kysytään, voi vastaus olla toisenlainen.

Traumansa traagisen, kahden ihmisen kuolemaan johtaneen auto-onnettomuuden jälkeen Hotakainen purki jo sairaalassa ollessaan. Vuosi oli 2012, kun Rengossa toinen auto ajautui hänen kaistalleen.

– Jos on tapahtunut kolari, jossa kuolee ihmisiä, tulevat ammattiauttajat puhumaan jo sairaalaan. Halusin keskustella ja puhuin paljon perheeni kanssa.

Romaani Luonnon laki, jonka henkilö on kokenut rajun auto-onnettomuuden, sai alkunsa jo sairaalassa.

– Kirjoitin romaanista jo sairaalassa puhelimen muistikirjaan seitsemänkymmentäkaksi merkintää. Se oli terapeuttista.

Hotakainen sanoo, että onnettomuus on hänen omassa mielessään loppuun käsitelty.

Raskaat kokemukset voivat johtaa myös komiikkaan

Ihmisen osaan kuuluvat raskaat asiat. Siitä Hotakainen ja nyt Juha Lehtola elokuvassa osaavat kertoa hyvin – kiitos hyvän tarinan ja näyttelijöiden.

Keskeisissä rooleissa nähdään Hannu-Pekka Björkmanin ohella muun muassa Armi Toivanen, Ria Kataja, Leena Uotila, Asko Sarkola ja Kari Hietalahti.

Raskaat kokemukset eivät tarkoita tässä kohdin haudanvakavuutta, vaan myös komiikkaa.

– Kirja on traagisempi, elokuva puolestaan leikillisempi ja valoisampi – eikä aivan puhdasta realismia. Päähenkilö Pekka on klassinen neuvokas huijari aivan kuten neuvokkaat huijarit Chaplinin elokuvissa. Ja voin kyllä sanoa, että H.-P. Björkman tekee tässä muutamia aivan uskomattomia kohtauksia.

Björkmanin näyttelemä Pekka häpeää suuresti epäonnistumistaan työelämässä.

– Tunne on monelle pienyrittäjälle tuttu. Konkurssin pelko ahdistaa monia, ja 1990-luvun alun taloudellinen lama, sen aiheuttamat konkurssit ja työttömyys jättivät jälkensä sen vuosikymmenen lapsiin, sanoo Hotakainen ja kuvailee tuota vajaan kolmenkymmenen vuoden ajanjaksoa kaudeksi, jolloin ”mannerlaatat liikkuivat”.

Mannerlaatat liikkuvat myös elokuvassa, mutta sen loppuratkaisu pitää jokaisen nähdä itse.

Kommentoi »