Apu

Saamelaisten historia palaa kotiin – Kansallismuseosta palautetaan tänä vuonna yli 2 000 esinettä Saamelaismuseo Siidaan

Saamelaisten historia palaa kotiin – Kansallismuseosta palautetaan tänä vuonna yli 2 000 esinettä Saamelaismuseo Siidaan
– Tämä on ajan henki. Monissa museoissa mietitään, mikä on oikein ja kenen kuuluu säilyttää mitäkin, sanoo Siidan amanuenssi Anni Guttorm.
Julkaistu: 26.10.2021

Kansallismuseo on palauttanut tänä vuonna takaisin saamelaisille yli 2 000 historiallista esinettä. Viimeiset 150 asetetaan nyt näytteille Kansallismuseoon ennen palauttamista.

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyllä juhlistetaan kansainvälisestikin merkittävää kulttuuriperinnön palauttamista eli repatriaatiota. Esineistön ottaa vastaan saamelaismuseo Siida Inarissa.

– Tämä on ajan henki. Monissa museoissa mietitään, mikä on oikein ja kenen kuuluu säilyttää mitäkin, sanoo Siidan amanuenssi Anni Guttorm.

Kansainvälisesti merkittävän tapahtumasta tekee se, että Suomen kansallis­museo päätti palauttaa kokoelmansa täysmääräisesti, kun taas vaikkapa Norjan Bååstede-palautusprojektissa osa esineistöstä jätettiin Osloon. Perustelu on, että Norjan kansallismuseolla on vastuu välittää tietoa saamelaisista valtaväestölle.

"Tämä on ajan henki. Monissa museoissa mietitään, mikä on oikein ja kenen kuuluu säilyttää mitäkin."
Anni Guttorm

Suomessa asia hoidettiin niin, että Saamelaismuseo Siida ja Suomen kansallismuseo sopivat, että esineet siirtyvät Saamelaismuseon haltuun ja vastaisuudessa Kansallismuseo lainaa Siidalta saamelais­esineitä näyttelyihin.

Kansallismuseon esineet on kerätty vuosina 1830–1998. Esineistön säilyttämistä muualla kuin alkuperäisseuduillaan perustellaan usein sillä, että se on paremmassa turvassa museossa ja olisi voinut tuhoutua ilman sitä.

– Monessa tapauksessa se on ihan totta. Jos kansallismuseo ei olisi tallentanut vanhempia esineitä, meillä ei olisi niitäkään, Guttorm sanoo.

Ensin palautetut esineet numeroidaan ja säilytetään huolellisesti. Tulevaisuudessa esineistöä nähdään Siidassa, jossa aukeaa ensi keväänä uusi perusnäyttely.

– Esineistössä on eri alueiden päähineitä, vöitä, puukkoja, poronhoitoon ja kalastukseen liittyvää esineistöä sekä kuksia ja kaaroja eli syömäastioita.

Tähän saakka Siidan esineistö on ollut nuorempaa, koska sitä alettiin kerätä vasta sotien jälkeen. Siinä vaiheessa saamelainen materiaalinen kulttuuri oli jo pitkälti ehtinyt hävitä.

  • Artikkelin kuva: Vuotsolaisen Oula Aikion käytössä ollut puinen ajoahkio on valmistettu Tenolla Utsjoella 1940–1949 ja ollut käytössä arviolta vuosina 1945–1965.
Kommentoi »