Tiettyihin, vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden. Näitä rikoksia ovat rikoksia ovat maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset.

– Olennaista näiden rikosten osalta on se, että niiden on täytynyt kohdistua nimenomaan Suomen elintärkeitä etuja vastaan. Kun henkilöltä viedään kansalaisuus, on loogista ja myös kansainvälisissä sopimuksissa määritelty, että rikoksen täytyy kohdistua juuri siihen valtioon, joka haluaa kansalaisuuden ottaa pois, sanoo lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.

Lisäksi kansalaisuuslain mukaan rikosten täytyy olla sen verran vakavia, että niistä on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, sotaan yllyttäminen, maanpetos, törkeä maanpetos, vakoilu ja valtiopetos sekä monet terrorismirikokset. Lisäedellytyksenä kansalaisuuslain mukaan on, että henkilö on tuomittu vähintään viiden vuoden ehdottomaan vankeus- tai yhdistelmärangaistukseen.

– Kynnys on korkea ja sen on ollut tarkoituskin olla korkea. Kansalaisuuden menettäminen on vakava seuraamus ihmiselle, sanoo Sinkkanen.

– Jos tämän perusteella on menettänyt kansalaisuuden, sitä ei voi saada takaisin ilmoitusmenettelyllä, mikä on mahdollista muille entisille Suomen kansalaisille.

Kansalaisuuden voi menettää vain kaksoiskansalainen eli henkilö, joilla on myös jonkun toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi siteitä tähän valtioon.

– Suomen perustuslaki ja kansainväliset sopimukset myös edellyttävät, että valtio ei saa tehdä sellaisia toimia, jolla tekee henkilöstä täysin kansalaisuudettoman. Jos henkilöllä olisi ainoastaan Suomen kansalaisuus ja hän syyllistyisi vakavaan rikokseen, kansalaisuutta ei voi ottaa pois.

Päätöksen kansalaisuuden menettämisestä tekee Maahanmuuttovirasto.

Kansalaisuuden menettämistä koskeva kansalaisuuslain muutos tuli voimaan toukokuussa 2019. Laki voi kohdistua vain tekoihin, jotka on tehty lain säätämisen jälkeen.

– Toistaiseksi keneltäkään ei ole kansalaisuutta otettu näiden rikosten takia pois.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa asui vakituisesti 149 879 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus. Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät Suomessa ovat Venäjän, Ruotsin, Somalian, Viron ja Irakin kansalaiset.

– Mikään ei estä sitä, että ihmisellä voisi olla kolmaskin kansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen ei tarvitse luopua toisen maan kansalaisuudesta tullakseen Suomen kansalaiseksi, mikäli toisen kansalaisuusvaltion lainsäädäntö sallii kaksoiskansalaisuuden.

Samalla tavoin Suomen kansalaisen ei tarvitse luopua Suomen kansalaisuudestaan hakiessaan toisen maan kansalaisuutta, jos tuon toisen maan lainsäädäntö sen sallii. Maat päättävät itse lainsäädännössään, miten sen maan kansalaisuuden voi saada. Usein myös lapsi voi saada vanhemmiltaan kaksi kansalaisuutta, jos he ovat eri maan kansalaisia ja maiden lainsäädäntö sallii kaksoiskansalaisuuden.