Älylaitteet pois kouluista – silläkö muka oppimistulokset paranevat?
Ruotsin hallitus haluaa poistaa älylaitteet kouluista oppimistuloksien huononemisen pysäyttämiseksi. Avun toimituspäällikkö Mikko Vienonen muistuttaa, että kun tutkimustuloksia on vielä niukasti ja tulkinnat ristiriitaisia, ei ehkä kannattaisi kovin äänekkäästi ja itsevarmasti julistaa syyllistä.
Keksintöjen historiassa näyttää toistuvan usein tietty kaava: tutkija löytää, insinööri soveltaa, yhteiskunta valjastaa, yrittäjä kaupallistaa, kapitalisti tuotteistaa, kasvattaja huolestuu ja lopulta poliitikko löytää syyllisen – ja sehän on tietenkin se kaupallistettu keksintö itsessään.
Kerrataanpa vaikka television tarina.
Kun ensin oli löydetty radioaallot, rakennettiin laitteita, joilla saattoi siirtää ja vastaanottaa liikkuvaa kuvaa kätevästi ja edullisesti. Pian lähes joka kodissa oli televisio. Moni hallinto otti sen äänitorvekseen – kuinka jakamattomaksi milloinkin, se riippui yhteiskuntajärjestelmästä. Vapaamielisimmissä maissa taas alettiin pelätä, että kirottu telkkari Batmaneineen ja muine älyvapauksineen viihdyttää meidät tärviölle. Tässä sitä silti ollaan ja elellään maailman onnellisimmassa maassa.
”Suomi ei ole ainoa maa, jossa koululaisten osaamista ilmaisevat PISA-tulokset ovat huonontuneet. Samoin on käynyt Ruotsissa, ja sikäläinen opetusministeri syyttää älylaitteita.”
Kun jokin yhteiskunnassa alkaa mennä pieleen, moni vanhoillisin silmin maailmaa tarkasteleva syyttää ongelmista ensimmäiseksi nykyajan ”villityksiä”.
Suomi ei ole ainoa maa, jossa koululaisten osaamista ilmaisevat PISA-tulokset ovat huonontuneet. Samoin on käynyt Ruotsissa, ja sikäläinen opetusministeri syyttää älylaitteita.
Kirjat takaisin kouluihin, silläkö kaikki muka ratkeaa? Kun tutkimustuloksia on vielä niukasti ja tulkinnat ristiriitaisia, ei ehkä kannattaisi kovin äänekkäästi ja itsevarmasti julistaa syyllistä. Sellaista kutsutaan halpahintaiseksi populismiksi.
