Kännykkäkiellot yleistyvät kouluissa – ”Säännöt ovat nyt ehkä vähän liian rankkoja”, sanoo 15-vuotias Lassi – Näin kouluissa ajatellaan uusista rajoituksista

Normaali näky yläkoulussa: välitunneilla oppilaiden kasvot ovat kiinni kännykässä. Ja tuntien aikana kännykkä vilahtelee pöydän alla. Mutta ollaanko oikeus kännykän katseluun koulupäivän aikana nyt ottamassa nuorilta pois?

Tämän kevään hallitusneuvotteluissa mobiililaitteiden käyttö kouluissa otettiin esille. Nykyiseen hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että:

Hallitus vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

Todennäköisesti lakimuutoksia on siis tulossa. Osassa kouluista muutoksia sääntöihin on kuitenkin jo tehty, ja puhelimen käyttöä luokkahuoneessa rajoitettu.

Mitä kännykkäsääntöjen kiristämisestä ajatellaan kouluissa? Apu kysyi asiaa nuorilta itseltään sekä kouluilta eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Lappeenrannassa koko kaupungin kännykkäsääntöjä ollaan yhtenäistämässä. Mallia otetaan Joutsenon koulusta, joka on toiminut asiassa edelläkävijänä. Myös Tampereella Hatanpään koulussa ja Helsingissä Arabian peruskoulussa kännykän käyttöön liittyviä sääntöjä on muutettu tämän lukuvuoden alussa.

– Meillä on tullut nyt uutena käytäntönä kännykkäparkki, kertoo Arabian peruskoulun rehtori Mari Suokas-Laaksonen.

Yläluokkalaisille uudeksi säännöksi on tullut, se, että oppilas voi tunnin alussa valita, viekö hän puhelimen kännykkäparkkiin vai laittaako sen reppuun. Ja jos oppilaan nähdään käyttävän puhelintaan, viedään se automaattisesti kännykkäparkkiin.

Arabian koulussa pidetään erilaisia erikoisvälitunteja, joiden aikana oppilaat voivat esimerkiksi harrastaa liikuntaa tai mennä nuorisotalolle. Uutena ehtona osallistumiselle on, että puhelinta ei oteta mukaan.

– Haluamme kannustaa siihen, että oppilaat tekisivät välitunneilla jotain muuta kuin käyttäisivät kännykkää, siksi erikoisvälitunneille voi osallistua vain ilman kännykkää, selittää Suokas-Laaksonen.

Kännykkäparkkia kokeillaan myös Hatanpään koulussa. Käytäntö toimii hieman eri tavalla eri kouluissa. Perustana on se, että oppilas vie kännykkänsä kännykkäparkkiin heti tunnin alussa tai jos hän katsoo kännykkäänsä tunnin alkamisen jälkeen.

Tämän lisäksi puhelimen luvattomasta käytöstä annettavat rangaistukset ovat tiukentuneet. Monessa koulussa kännykän katsomisesta voi saada jälki-istuntoa tai Wilma-merkinnän.

Hatanpään koulun rehtori Mari Palviainen kertoo, että oppilaat ovat sanoneet tunneilla keskittymisen olevan helpompaa, kun ei ole kiusausta vilkaista kännykkää.

Mutta mitä tiukentuvista säännöistä ajattelevat nuoret itse? Arabian peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten mediakerholaisilta uudet säännöt keräävät sekä ymmärrystä että ihmettelyä.

– Säännöt ovat nyt ehkä vähän liian rankkoja, emme esimerkiksi saa katsoa ollenkaan kännyköitä erikoisvälkillä, valittelee Lassi Eskonlahti, 15.

– En pidä siitä, kuinka tiukat säännöt ovat ja rangaistukset ovat liian ankaria, sanoo Rasmus Kettunen, 14.

– Rangaistukset ovat tosi jyrkkiä, ja niitä tulee helposti, toteaa Neus Setälä, 14.

Osa oppilaista myös kiittelee kännykkäkiellon myötä parantunutta työrauhaa.

– Minun mielestäni säännöt ovat hyvät. Olen ainakin nyt huomannut, että se antaa opettajalle rauhan vetää koko tunnin putkeen, ilman, että pitää sanoa, että nyt kännykät pois, pohtii 15-vuotias Iina Partanen.

Hänen mielestään toisen oppilaan puhelimen käyttö tunnilla häiritsee, koska siihen alkaa heti kiinnittää itse huomiota.

Kettunen ei taas pidä asiaa ongelmana.

– Kyllä minä olen itse joskus käyttänyt, mutta ei se niin paljon häiritse.

Vieressä istuva Toivo Lindholm, 15, ehdottaa nykyisten sääntöjen höllentämistä joiltakin osin.

– Mielestäni niitä pitäisi löysentää ainakin sillä tavalla, että jos kännykkä näkyy tunnilla kerran, niin ensin tulisi varoitus, eikä heti rangaistusta ja sitten että erikoisvälitunneilla saisi myös käyttää kännykkää.

Jopa sääntöjä kannattava Partanen on sitä mieltä, että niitä rikkoville oppilaille voisi joissakin tilanteissa antaa armoa.

– Siinä tosi helposti kestää, että tottuu siihen, että pitää heti luokkaan tullessa laittaa kännykkä pois. Sääntöjen voisi antaa lipsua vähän välillä.

Uskoisivatko oppilaat pärjäävänsä koko koulupäivän ilman kännykkää?

Nuorten vastaus oli selkeä: rehellisesti sanoen eivät.

Tai ehkä, jos oikein yrittäisi.

Miksi sääntöjä tiukennetaan?

Kaikissa jutussa esiintyvissä kouluissa ongelmana on ollut se, että oppilaat käyttävät puhelimia tunneilla, vaikka siitä huomautettaisiin. Siksi opettajat joutuivat yhä enemmän puuttumaan oppitunneilla kännykän käyttöön. Tähän menee aikaa ja resursseja.

Lappeenrannassa koulujen sääntöjä halutaan yhtenäistää virallisesti, sillä kännykkäsäännöt ovat olleet jo alun perin suhteellisen yhteneväiset.

– Halusimme uudistaa toimintamallit, joilla puututaan sääntöjen vastaiseen toimintaan, kertoo Lappeenrannan opetustoimen johtaja Mari Routti.

Lappeenrannassa ollaan siis linjaamassa, että kännykät pidetään joko kaapissa tai repussa, enää taskussa pitäminen ei riitä. Lisäksi jos opettaja havaitsee, että oppilas käyttää puhelinta ruokailussa tai tuntien aikana, häntä pyydetään laittamaan puhelin reppuun. Jos oppilas ei tämän jälkeen tottele, niin puhelin pyydetään tuomaan opettajan pöydälle. Ja jos tämäkään ei toimi, niin oppilas joutuu menemään rehtorin luokse kasvatuskeskusteluun.

Kaikissa kouluissa sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan syyslukukauden aikana. Vielä pitää kuitenkin kuulla oppilaiden huoltajia ja oppilaita itsejään.

Lappeenrannan Joutsenon koulussa on ollut muutaman vuoden voimassa jo käytäntö siitä, että kännykkä pitää olla tuntien ja ruokailun ajan repussa tai kaapissa. Nyt hekin haluavat tehdä siitä virallisemman säännön, joka kirjataan koulun järjestyssääntöihin, kertoo Joutsenon koulun rehtori Anu Urpalainen.

Oppilaat ja huoltajat toivoivat ennen sääntömuutosta selkeitä toimintamalleja.

– Meillä nämä ovat sopimuksia ja vahvoja sanoja. Emme halua kieltolinjaa, vaan selkeitä toimintaohjeita.

Joutsenon koulussa opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että jokaisella aikuisella on yhtenäinen linja kännyköiden kanssa – esimerkiksi että opettajat muistuttavat jokaisen tunnin alussa kännyköiden pois laittamisesta.

Urpalaisen mielestä on tärkeää, että ilmapiiri kouluissa on nuoria kunnioittava ja, että säännöt koskevat myös opettajia ja muita aikuisia.

Toivotaanko lainkiristystä?

Suurin osa haastatelluista rehtoreista ei toivo lainkiristystä, sillä he kokevat nykyisen lainsäädännön mahdollistavan tarpeeksi tiukat toimet.

– Itse koen, että lait antavat jo nyt ihan tarpeeksi hyvän selkänojan kouluille myös tässä kännykkäasiassa, kertoo Urpalainen.

Arabian peruskoulussa lakia on tulkittu niin, että kännyköiden käyttö pitää ensin olla häiriöksi, jotta mobiililaite voidaan takavarikoida kännykkäparkkiin. Siksi koulun rehtori Mari Suokas-Laaksonen toivoisikin, että lakia muutetaan.

– Toivoisin muutosta tai tarkennusta lakiin, jotta koulu voisi itse enemmän päättää puhelimen käytöstä, esimerkiksi niin, että niiden käyttöä voitaisiin rajata ennaltaehkäisevästi.

Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä kännykkäsääntöjen tiukentamiseen, eikä nuoriltakaan ole yleisesti tullut mitään suurempaa protestia, kertovat rehtorit.