Autot ja liikenne
Tuulilasi

Kalifornian helmiä – kuvagalleriassa surffaajien autot

Kalifornian helmiä – kuvagalleriassa surffaajien autot

Neil Young ja Beach Boys lauloivat aikanaan cooleista autoista, joita Kalifornian surffaajilla on Tyynenmeren rannalla Laguna Beachin ja Half Moon Bayn välissä. Kävimme etsintäretkellä Mini Pacemanilla.
Teksti AMS, Heinrich Lingner
Kuvat AMS, Hardy Mutschler
Mainos

Tottuneet kirjoittajat aloittavat matkakertomukset mielellään lainauksilla, jotka voivat olla peräisin esimerkiksi Friedrich Schilleriltä tai Oscar Wildelta. He kirjoittivat hyviä ja fiksuja asioita matkustamisesta. Tällä kertaa siteeraamme Mark Twainia. Tämä suuri kyynikko ja intohimoinen matkustaja on kuulemma sanonut, että jonkun kanssa matkalle lähteminen on varmin tapa todeta, pitääkö tästä ihmisestä. Repsikan penkillä istuva valokuvaaja nauraa. Twain, jonka matkat tapahtuivat höyrylaivojen ja rautateiden aikakaudella, ei voinut mitenkään tietää, millaista on ajaa kahden päivän aikana kaksin 1000 kilometriä Mini Pacemanilla Kalifornian rannikkoa pitkin ja etsiä surffaajien cooleja autoja.

Aloitetaan kuitenkin alusta. Tämäkin alkoi kaikkien hyvien matkojen tavoin ajatuksissa, ja idean syntymisestä on yli 35 vuotta. Neil Young lauloi silloin ensimmäisestä kiertueautostaan, joka oli rakennettu Buickin valmistaman ruumisauton pohjalta ja jolla Beach Boysit ajoivat ehkä surffaamaan. Filmit, laulut ja kirjat ovat siitä lähtien vahvistaneet tätä mielikuvaa cooleista autoista, pitkätukkaisista surffaajista, bikinitytöistä ja loputtomista rannoista.

Woodyt ovat kulttiautoja

Etelä-Kalifornian aurinko näyttäytyy kovin harvoin tänä viikonloppuna. Se piiloutuu tummien pilvien taakse, jotka siirtyvät nopeasti Tyyneltämereltä itää kohti, ja lisäksi sataa kaatamalla. Kohtaamme kuitenkin ensimmäisen surffiauton jo Interstate 5 -tiellä hieman ennen Laguna Beachin ramppia. Se on ennen vuotta 1965 tehtyä ensimmäistä mallisarjaa edustava vaaleansininen Mercury Comet Station. Auton ratissa istuu tyttö, jolla on lävistyksiä korvassa ja tatuointeja käsivarsissa. Hän nauraa ja heiluttaa, kun Mini menee muutaman mailin verran nopeammin ohitse. Nopeusrajoitus on 70 mph.

Löydämme toisen auton heti rampin jälkeiseltä ensimmäiseltä bensa-asemalta. Se on vuoden 1947 Chevrolet Fleetmaster Woody, ja San Diegossa asuva Marvin tankkaa Chevyynsä 15 gallonaa 87-oktaanista bensaa.

”Pojat, olette valinneet väärän viikonlopun”, hän sanoo.

Juuri kukaan ei kaivaisi keräilykappalettaan tallista tässä myrskyssä. Marvin tunnustaa, että hänen surffilautansa on vain koriste. Lisäksi Marvin kertoo siitä, miksi woodyistä tuli 50-luvun lopussa surffaajien kulttiautoja. He tarvitsivat paljon tilaa märille laudoille, täysin kastuneille märkäpuvuille ja ihannetapauksessa patjan nukkumista varten. Lisäksi autojen piti olla halpoja, koska suolainen merivesi, surffilautojen vaha ja hiekka ovat vähemmän mukava yhdistelmä autojen kannalta.

Nykyään woodyt eivät ole kylläkään enää halpoja. Marvin kertoo, että vuoden 1947 Fleetmasteria tehtiin alle 5000 kappaletta. Hän ei halua itseään kuvattavan, mutta Marvin jatkaa kertomustaan siitä, että autoja ei ole enää paljon jäljellä. Chevyn hinta on vähintään kuusinumeroinen dollarisumma. Hän nousee punaruskeaan Fleetmasteriinsa ja kysyy lopuksi: ”Oletteko Alabamasta?”

Katsomme toisiamme ja pudistelemme päitämme. Aksenttimme on saksalainen, ja Pacemanissa on New Jerseyn kilvet. Ehkäpä tämä on eteläkalifornialainen vitsi, jota emme ymmärrä.

Sateinen Los Angeles

Los Angeles on parhaillaan Titan-nimisen myrskyn matalapaineen tuoman rankkasateen kourissa, ja kaupungin läpi ajaminen vie yli kaksi tuntia. Sade laantuu hieman vasta Santa Monican jälkeen, ja aurinko näyttäytyy välillä myrskypilvien läpi. Pacific Coast Highwayn varrella olevat miljonäärien talot näyttävät vähän räjähtäneiltä ja läpikastuneilta kuten isot koirat, jotka ovat leikkineet liian pitkään rannalla. Talojen kupeessa seisoo sateen kastelemia Mercedes CLS:iä ja GL:iä, Panameroja, 911 Turboja, Jaguar XK:ita sekä yksittäisiä Astoneja ja Bentleyjä.

Seuraava kulttiranta Malibun pohjoispuolella, eli Zuma Beach näyttää melkein hylätyltä Tyynenmeren ja Highway 1:n välissä. Aallot huuhtelevat suurinta osaa hiekkakaistaleesta, ja muutama lapsi juoksentelee sinne tänne. Autoja on vain muutamia, ja surffaajia ei näy.

Näemme kuitenkin niitä seuraavana päivänä, kun olemme viettäneet lyhyen yön Santa Barbarassa ja nauttineet hyvät aamukahvit Arroyo Granessa. Pismo Beach on siitä kuuluisa, että jokainen saa ajaa kymmenen dollarin maksua vastaan rannalla niin pitkälle kuin uskaltaa tai neliveto vie. Pismo Beach on kuitenkin suljettu tänä sunnuntaiaamuna tulvan vuoksi. Uteliaita maleksii dyynien välissä, ja parkkipaikoilla on surffaajien autoja surffilaudat katolla.

Nämä ovat oikeiden surffaajien autoja, eli nelivedolla ja asuntohytillä varustettuja GMC pick-upeja, eriasteisesti rappioituneita tavallisia farmareita sekä reilusti bussivolkkareita. Myös täällä on tapahtunut sukupolvenvaihdos. T1- ja T2-sukupolvet ovat kadonneet surffaajapiireistä, ja niitä löytää useimmiten kalliina, uudelleenmaalattuina ja hyvin hoidettuina Tyynenmeren paremmilta asuinalueilta. T3:t ja yksittäiset T4:t ovat korvanneet vanhemmat bussit trendiasuntoautoina.

Suurin osa surffaajista ajaa kuitenkin nykyään ihan tavallisilla autoilla, pienillä SUV:illa ja joskus jopa Subaru Imprezoilla tai Toyota Corolloilla. Joillakin on myös Minejä. ”Oletteko tulleet tällä New Jerseystä?”, yksi heistä kysyy meiltä Morro Bayn surffauspaikan parkkialueella. Tuo paikka sijaitsee silmiinpistävän Morro Rockin ja satamassa olevan, juuri suljetun kaasuvoimalan välissä. Vastaamme kysyjälle, että olemme tulleet vain Los Angelesista.

Pidämme keskipäivän tauon Cayucosissa ennen viimeistä pitkää etappia, joka johtaa Big Surin ja Montereyn kautta Half Moon Bayhyn. Syömme Skippersissä, jonka erikoisuus on clam chowderin nimellä tunnettu simpukkakeitto. Näemme edessämme olevalla tiskillä tarjoilijan kanssa flirttailevan State Trooperin, jonka Ford Explorerin viereen pysäköimme automme. Tämä on kuin filmistä, ja edes Mark Twain ei olisi pystynyt parempaan.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Julkaistu: 1.6.2014