Apu

Kaivoslain uudistus: Valtausoikeudet kuriin ja yhtiöt vastuuseen vahingoista – Mikä todella muuttuu?


Eduskunta käsittelee 58 000 ihmisen allekirjoittamaa kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan kaivoslain uudistusta. Tuleeko yhtiöiden villeille valtausoikeuksille loppu?
Kuvat All Over Press

Suomen kaivoslain epäkohdat ovat viime vuosina herättäneet paljon kysymyksiä ja arvostelua. ”Löytäjä saa pitää” -valtausperiaatteen katsovan antavan ulkomaisille pörssiyhtiölle vapaat kädet hyödyntää Suomen kansallisia rikkauksia jättäen pahimmillaan ympäristöongelmia ja jätekasoja jälkeensä, kuten australialaisen Dragon Mining -yhtiön tapauksessa Orivedellä ja Valkeakoskella.

Kotimaan kuvioista tunnetuin lienee Talvivaaran kaivos, josta ehti muodostua lähes synonyymi ympäristötuhoille ja veronmaksajien vastuulle jääneille haitoille.

Eduskunta on aloittanut yli 58 000 allekirjoitusta keränneen Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen käsittelyn. Aloitteessa vaaditaan radikaaleja muutoksia kaivoslakiin.

Myös Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että kaivosveron käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään ja ympäristönsuojelua parannetaan.

Mitä muutetaan, kuka maksaa?

Suomen kaivoslaki on verraten tuore: se tuli voimaan kesällä 2011. Tuolloin keskusta oli puolueista voimakkaasti lain takana.

Kun kansalaisaloitteen käsittely aloitettiin hiljattain eduskunnassa, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti, että kaivosteollisuus on Suomessa merkittävä työllistäjä.

Työllistämisvaikutuksesta liikkuu erilaisia näkemyksiä. Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan mukaan ala työllistää Suomessa noin 13 000 ihmistä, ja kaivosten investointi- ja kehittämisohjelmat lähivuosille ovat miljardin euron luokkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2017 toimialaraportin mukaan kaivosteollisuus työllisti 4 517 ihmistä, mutta luvussa ei ole mukana alihankintaa.

Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus oli raportin mukaan noin 13 000 henkilötyövuotta.

– Jos ollaan lakkauttamassa kaivoksia, meillä on äkkiä puoli miljoonaa työtöntä lisää. Suomessa on valtava määrä metallitehtaita, kaivoksia, erilaista kemianteollisuutta ja sähköteollisuutta, jotka riippuvat kaivoksista, maalaili kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.).

Kukaan ei vaadi kaivostoiminnan lakkauttamista

Muutoksia vaativat tahot ovat korostaneet, ettei kukaan vaadi kaivostoiminnan lakkauttamista, vaan sen ehtojen päivittämistä.

Siitä, että kaivoslaki ei toimi nykyisellään, vallitsee eduskunnassa ja hallituksessakin melko suuri yksimielisyys.

Erimielisyys koskee muutosten laajuutta ja kaivosyrittäjille tulevia kustannuksia. Myös elinkeinoministeri Kulmuni korosti eduskunnassa, että hän aikoo ensi vuonna tuoda käsittelyyn hallitusohjelman mukaisia muutoksia.

– Muutoksia tarvitaan, ja yksi näistä liittyy kaivoslain mukaisiin vakuuksiin. Ne eivät tällä hetkellä ole riittävällä tasolla, Kulmuni viittasi viime kesäkuussa valmistuneeseen Pekka Vihervuoren raporttiin.

Vihervuoren TEM:ille laatimassa laajassa raportissa todetaan, että nykyinen ympäristönsuojelulain mukainen vakuus kattaisi lähinnä rikastushiekka-altaiden, sivukivialueiden ja vastaavien jätehuoltoalueiden sulkemiskustannukset, kun taas kaivosluvan vakuus kattaisi muut toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon tarvittavat toimenpiteet. Nyt kumpikaan ei toteudu kunnolla.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että jatkossa kaivosyritysten olisi maksettava riittävät vakuudet niin ympäristövahinkojen, konkurssien kuin jälkitöiden varalle.

Siirtyykö omistus valtiolle?

Maanomistajalla on nyt periaatteellinen omistusoikeus, mutta käytännössä valtaaja eli kaivosyrittäjä saa hyödyntää esiintymää, jos hän maksaa maanomistajalle louhimisesta korvausta.

Korvausten pienuuden lisäksi on kritisoitu valvonnan hitautta ja riittämättömyyttä sekä haittojen jäämistä valtion, ei yrittäjän vastuulle.

Kansalaisaloitteessa korostetaan, että koko suhdetta ympäristönsuojelulakiin on muutettava, koska nyt kaivoslupa voidaan myöntää ennen ympäristönsuojelulain mukaista menettelyä.

Aloitteen mukaan omistusoikeus olisi jatkossa valtiolla, jonka harkintaan mineraalien hyödyntäminen perustuisi.

Harkinnassa otettaisiin huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat, ja päätöksen kaivausten aloittamisesta tekisi ympäristöviranomainen.

Suomen maaperästä louhitaan ennen kaikkea metallimalmeja. Kaivosalan vajaa vuosi sitten julkaistun toimialaraportin mukaan Suomessa toimi yhdeksän metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Malminlouhinnassa suurin oli Terrafamen Sotkamon kaivos, teollisuusmineraaleissa Siilinjärvi ja kokonaismäärässä Kevitsa.

Vireillä on muutamia hankkeita, joista pitkäaikaisimpia on Soklin fosforikaivos Savukoskella. Esiintymä löydettiin jo vuonna 1967. Sen oikeudet ovat vuodesta 2007 kuuluneet norjalaiselle lannoiteyhtiö Yaralle.

Julkaistu: 29.10.2019