Tuulilasi

Kaaharit ja mottipäiset ohitukset aiheuttavat pelkoa liikenteessä

Kaaharit ja mottipäiset ohitukset aiheuttavat pelkoa liikenteessä
Liikenneturva selvitti, mitä suomalaiset kokevat pelottavaksi liikenteessä. Vaaralliset ohitukset ja kaahaavat autoilijat aiheuttavat monessa pelkoa.
Julkaistu: 20.4.2021
Moni kokee vaaralliset ohitukset ja kaahaavat autoilijat pelottavina. Kuva: Kaisa Tanskanen/Liikenneturva.
Liikenneturva keräsi tietoa suomalaisten tielläliikkujien liikenteeseen liittyvistä peloista loppuvuonna 2020. Moni kokee vaaralliset ohitukset ja kaahaavat autoilijat pelottavina. Vauhti ja riskinotto näkyvät myös onnettomuustilastoissa.
”Tilastojen valossa ulkopuoliset tekijät vaarantavat autoilijoita tai matkustajia harvemmin. Kohtalokkaita suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia on paljon enemmän. Näiden taustalla on usein liian kovaa nopeutta tai tyhmänrohkeaa riskinottoa. Eli auton hallinta menetetään, kun vauhtia on liikaa tai vaarallisen ohituksen päättää vastaantuleva auto”, kuvailee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Asennemuutoksen paikka

Yksittäisen kuljettajan näkökulmasta ajonopeuden noston vaikutukset ovat selkeitä. Kun nopeus kasvaa, ajaminen vaikeutuu ja virheiden riski kohoaa. Suuremmalla nopeudella ajettaessa on vähemmän aikaa ja tilaa vaaratilanteiden havaitsemiseen ja niiden tunnistamiseen, jarrutukseen ja väistämiseen. Virheet välimatkojen ja muiden tiellä liikkujien nopeuksien arvioinnissa kasvavat.
”Jos jatkuvasti pyrkii ajamaan muuta liikennettä nopeammin, nopeuttaan joutuu pumppaamaan sekä kiinni ajettavan jonon että kameravalvonnan takia. Myös tarve ohittamiselle kasvaa, mikä lisää ohituksessa tapahtuvien virhearviointien tai muiden ajovirheiden riskiä. Fysiikan lait koskettavat taitavintakin kuljettajaa. Mitä korkeampi on nopeus, sitä suuremmat ovat törmäysvoimat”, Heiskanen selventää.
”Olemme taitavia näkemään valuvikoja muiden kuljettajien suoriutumisessa liikenteessä, mutta samalla voimme pitää omaa lievääkin ylinopeuttamme tai törttöilyämme liikennevirrassa hyvinkin perusteltuna. Kannattaa myös miettiä, kuinka vähän todellisuudessa voittaa aikaa sillä, että yrittää väkisin edetä nopeammin kuin muu liikennevirta. Jos jatkuvasti ajautuu tilanteeseen, jossa kokee muut liikkujat liian hitaiksi, on syytä korjata omaa asennetta – ja nopeutta”, Heiskanen jatkaa.

Älä anna törpön ärsyttää

Riskirajoilla ajaminen aiheuttaa pelon lisäksi ärsyyntymistä toisissa tielläliikkujissa. Eritoten sellainen toisten kuljettajien käyttäytyminen, joka vaarantaa omaa turvallisuutta, saa sapen kuohumaan. Ärsyyntyneenä voi itsekin ajautua ottamaan turhia riskejä liikenteessä. Tämä aiheuttaa negatiivisen kierteen.
”Sen sijaan, että keskittyisi toisten tielläliikkujien aiheuttamaan pelkoon tai ärsyyntymiseen, tulisi pyrkiä keskittymään omaan ajamiseen ja sen turvallisuuteen. Liikennetilanteessa emme pysty vaikuttamaan toisten toimintaan, mutta voimme pyrkiä omalta osaltamme pitämään liikenteen turvallisena”, Heiskanen muistuttaa.
9 kommenttia