Hampaan juurihoidolla on syyttä ikävä maine – Erikoishammaslääkäri kertoo, mitä siinä tapahtuu ja miksi se kannattaa tehdä

1. Milloin juurihoitoa tarvitaan?

Kun juurihoitoon päädytään, hammas on peruuttamattomasti tulehtunut. Tavallisin syy tähän on, että hampaassa on pitkälle edennyt reikä. Usein juurihoito tehdään jo aiemmin hoidettuun hampaaseen. Hammas on voinut reikiintyä uudestaan esimerkiksi paikan saumasta, jolloin bakteerit ovat päässeet paikan alta hampaan ytimeen.

Myös hampaaseen kohdistunut isku tai muu tapaturma voi aiheuttaa tulehduksen tai kuolion hampaaseen. Näin saattaa käydä myös viiveellä, eli hampaan kuolio voi kehittyä vasta pitkän ajan kuluttua tapaturmasta.

Usein juurihoito aloitetaan päivystyksessä, jonne potilas on tullut kovan hammassäryn vuoksi. Juurihoidon tarpeesta voi kertoa myös se, että hammas reagoi lämpötilaan, erityisesti kuumaan. Lisäksi hammas saattaa tuntua aralta, kun pureskelee ruokaa tai sitä koputtaa.

Aina juurihoitoa vaativa hammas ei kuitenkaan oirehdi, vaan tulehdus voi edetä myös oireettomana. Silloin se havaitaan sattumalta röntgenkuvassa esimerkiksi hammastarkastuksessa. Leuasta ja hampaistoista otetaan röntgenkuvat myös ennen tiettyjä leikkauksia ja joidenkin lääkitysten aloittamista, jotta löydetään piilevät tulehdukset. Ne tulee hoitaa, ennen kuin leikkaus voidaan tehdä tai lääkehoito aloittaa.

2. Mitä hoidossa tapahtuu?

Juurihoidossa hampaan tulehtunut ydin poistetaan ja juurikanavat puhdistetaan perusteellisesti. Lopuksi kanavat täytetään tiiviisti ja hammas paikataan tai mahdollisesti kruunutetaan.

Juurihoidon jälkeen hammas on kansankielisesti ”kuollut”. Se tarkoittaa, ettei hampaassa ole enää elävää ydintä, kuten vitaalissa hampaassa.

Tavallisesti juurihoito vaatii useita käyntejä. Tämä johtuu siitä, että hampaissa on 1–3 juurta ja yhdessä juuressa voi olla useita juurikanavia. Kaikki juuret hoidetaan juurihoidon aikana. Hoitokäyntien välillä juuri­kanaviin laitetaan lääkeaine ja hampaaseen väliaikainen paikka. Jos hammas on oireeton tai vähäoireinen, se on joskus mahdollista hoitaa yhdellä käynnillä, mikäli aikaa on riittävästi.

Useimmiten juurihoito tehdään poskihampaisiin. Ne ovat työläämpiä kuin etuhampaat, joissa on yleensä vain yksi juuri.

3. Kuinka yleinen toimenpide on?

Juurihoito on yleisimpiä hammaslääkärin vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä. Suomessa noin kahdella kolmasosalla aikuisista on ainakin yksi juurihoidettu hammas.

Lapsilla juurihoidetut hampaat ovat harvinaisempia, mutta hoito tehdään, mikäli pysyvissä hampaissa on tarvetta siihen. Syynä korostuvat tapaturmat. Niitä sattuu lapsille esimerkiksi rajujen leikkien tai urheiluharrastusten yhteydessä etenkin etuhampaisiin.

4. Miksi juurihoito pelottaa monia?

Usein pelko liittyy kauhu­tarinoihin, joita on kuullut muilta. Ne eivät välttämättä pidä paikkaansa. Aina kyse ei edes ole kertojan omasta kokemuksesta, vaan hän kertoo kuulemaansa eteenpäin. Tällöin tarina värittyy. Hyvin sujuneista toimen­piteistä puhutaan harvemmin.

Pelon taustalla voi olla myös se, että juurihoito on aloitettu päivystyskäynnillä. Päivystykseen päädytään usein, koska hoitoon lähtemisessä on viivytelty. Jos hammas on kovin tulehtunut, se ei ehkä puudu aivan helposti. Juurihoito itsessään ei tuota kipua. Kokemus voimakkaasta hammassärystä sitä ennen voi kuitenkin heijastua toimenpiteeseen.

Jotkut kokevat työlääksi käydä hoidossa monta kertaa. Hoidon aikana joutuu pitämään suuta auki pitkän aikaa, mikä voi tuntua raskaalta. Toisaalta jotkut saattavat jopa torkahtaa juuri­hoidon aikana. Suuri osa potilaista on kiitollisia, että juurihoito vie kivun pois ja hammas voidaan säilyttää.

5. Voiko toimenpide epäonnistua?

Syitä juurihoidon epä­onnistumiseen voivat olla esimerkiksi ahtautuneet tai luutuneet juurikanavat, jolloin niiden avaaminen ei ole helppoa. Aina kaikkia kanavia ei löydetä tai niitä ei pystytä täyttämään loppuun asti.

Juurihoidon ennuste on kuitenkin hyvä, ja noin 90 prosenttia hoidoista onnistuu. Tutkimusten mukaan juurihoidetut hampaat kestävät yhtä hyvin kuin esimerkiksi yksittäinen implantti.

6. Onko juurihoidolle vaihtoehtoja?

Juurihoitoa pyritään välttämään, jos on mahdollista säilyttää hammas elävänä. Syvälle reikiintynyt ja jonkin verran oireilevakin hammas voidaan usein hoitaa pelkällä tiiviillä paikkauksella ilman juurihoitoa. Myös hampaan osittainen juurihoito eli pulpo­tomia on joskus mahdollista, jos hammas on vain osittain tulehtunut ja juuri­kanavat ovat vielä terveet.

Hampaan poistaminen on viimeinen vaihtoehto. Hammaslääkäri suosittelee sitä, jos hampaasta ei ole juuri mitään jäljellä eikä sitä voida enää kunnolla paikata. Silloin juurihoito on mahdotonta.

Päätös hoitotavasta tehdään aina yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Valtaosa ihmisistä toivoo, että etenkin etuhampaat säilytetään. Poskihampaita päädytään poistamaan herkemmin, koska niiden juurihoito on lähtökohtaisesti työläämpää.

7. Onko hoito muuttunut ajan myötä

7Juurihoidon perusperiaatteet ovat pysyneet ennallaan, mutta välineet ovat kehittyneet. Koneellisen juurihoidon ansiosta juurikanavien puhdistus on nykyään selkeästi nopeampaa kuin aiemmin käsi-instrumenteilla tehtynä.

Myös hampaan eristäminen kumiliinalla kuuluu nykyaikaiseen juurihoitoon. Hampaan ympärille laitetaan pieni kuminen liina, joka eristää hampaan niin, ettei sylkeä ja syljen bakteereita pääse hoidon aikana hampaan sisälle. Kehityksen ansiosta juuri­hoidosta on tullut miellyttävämpää, nopeampaa ja turvallisempaa ja sen ennuste on parantanut.

8. Voiko juurihoidosta olla haittaa?

Juurihoidossakin menetetään jonkin verran hammaskudosta, mikä hieman heikentää hammasta. Mitä vähemmän kudosta on jäljellä, sitä vähemmän hammas kestää purentavoimia. Tämän vuoksi halkeamisriski kasvaa. Jos hammaslääkäri pitää riskiä suurena, hän saattaa suositella hampaan kruunuttamista juurihoidon päätteeksi. Tällöin hampaan paikkauksessa käytetään tavallista paikkausmuovia vahvempaa materiaalia.

Juurihoidettujen hampaiden määrälle ei ole rajaa. Jokainen hoidettu hammas ylläpitää purentaa. Toki olisi parempi ehkäistä juurihoidon tarvetta ennalta terveellisellä ruokavaliolla, hyvällä hampaiden omahoidolla ja käymällä säännöllisesti hammas­tarkastuksissa. Tällöin ongelmat havaitaan, kun ne ovat vielä pieniä ja hoidettavissa muilla tavoilla. Myös mahdollisiin reikiintymisen riskitekijöihin voidaan puuttua. Esimerkiksi kuiva suu altistaa reikiintymiselle.

Hoitamaton hammas voi aiheuttaa kovaa akuuttia kipua ja turvotusta, mutta myös vakavia, joskus jopa kohtalokkaita hammas­tulehduksia. Tiedetään myös, että hoitamattomat suun tulehdukset voivat aiheuttaa etäinfektioita muualla elimistössä.

9 Voiko hammas alkaa oireilla uudestaan?

Juurihoidettu hammas vaatii hyvää puhdistusta kuten muutkin hampaat. Se ei ole turvassa reikiintymiseltä. Karies etenee kaikkialla, missä on hammaskudosta, olipa hammas juurihoidettu tai ei.

Joskus syy juurihoidetun hampaan uudelleen reikiintymiseen on se, ettei bakteereita ole saatu ensimmäisellä hoitokerralla poistettua täydellisesti juuri­kanavista. Bakteerit ovat voineet myös päästä kanaviin uudestaan, jos paikan sauma on reikiintynyt tai irronnut reikiintymisen seurauksena. Mikäli hammas on edelleen mahdollista säilyttää, se voidaan juurihoitaa uudestaan.

10. Mitä juurihoito maksaa?

Juurihoidon hinta määräytyy sekä julkisella että yksityisellä puolella siihen käytetyn ajan perusteella. Hoitoon tarvitaan myös arvokkaita instrumentteja ja materiaaleja.

Julkisella puolella juurihoidon hinta on noin 150–300 euroa. Siihen lisätään mahdollisen kruunuttamisen kustannukset. Yksityispuolella hinta on noin 700–1 200 euroa. Hoidosta saa Kela-korvauksen. Palvelusetelillä hinta asettuu näiden väliin.

Hampaan poistaminen on halvempaa, mutta poistetun hampaan tilalle halutaan yleensä implantti tai hammassilta. Ne maksavat enemmän kuin juurihoito.

Asiantuntija: kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Anna Lyytinen.