Lomalla kannattaa tehdä asioita, joista tykkää – mukava tekeminen palauttaa energiaa paremmin kuin pelkkä löhöily
Kirjoja, konvehteja ja kavereiden kanssa hengailua. Rennot lomasuunnitelmat ovat juuri sitä, mitä syksyn jälkeen tarvitaan.
Syksyn aherruksen jälkeen koululaiset saavat käteensä todistuksen. Edessä on noin kahden viikon mittainen joululoma. Mutta miksi? Ja mitä lomalla kannattaisi tehdä?
Vapaa-aika, virkistäytyminen ja lepo ovat lapsen laillisia oikeuksia, jotka on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo Aamulehdessä, että sopimuksessa vapaa-aika on määritelty tarkoittamaan vapaata ihan kaikesta ohjatusta toiminnasta. Siis rehellistä lomaa. Sellaistakin, ettei ole edes leirejä, harrastuksia tai muita velvollisuuksia.
Lomalla kannattaa tehdä asioita, joista tykkää. Tutkimusten mukaan mukava tekeminen palauttaa energiaa paremmin kuin pelkkä löhöily.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija ja psykologian tohtori Satu Pakarinen kertoo Ylen haastattelussa, että ei ole väliä, lukeeko kirjoja, pelaako kaverin kanssa korttia, askarteleeko, uiko, surffaako, hiihtääkö vai skeittaako. Pääasia on, että lomatekeminen on sellaista, mistä tulee itselle hyvä mieli ja mitä oikeasti haluaa tehdä.
Kaikille lomapäiville ei kannata sopia tekemisiä etukäteen. Kun ei ole suunnitelmia, voi tehdä juuri sitä, mitä sillä hetkellä huvittaa. Sellaiset päivät ovat todella tärkeitä.
Loman vaikutukset terveyteen ovat kaikille erilaisia, mutta loma on joka tapauksessa tarpeellista ja hyödyllistä.
Valitettavasti loman hyvät vaikutukset häviävät parissa viikossa. Siksi on parempi, että lomaa on monta kertaa vuodessa eikä vain yhtä tosi pitkää pätkää. Siinä mielessä koululaisten lukuvuosi joulu-, pääsiäis- ja kesälomineen on juuri sellainen kuin pitääkin.
Loman jälkeen kouluunkin on toivottavasti mukava palata.
Koululaisten lomien historia Suomessa
1270-luvulla Turussa aloitti katedraali- eli tuomiokirkkokoulu. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Kouluun otettiin vain poikia. Opiskelu oli epäsäännöllistä, eikä säännöllisiä lomia määritelty.
1600-luvulla Suomessa alkoi toimia kiertokouluja. Kiertokoulussa opettaja siirtyi kylästä toiseen ja opetti aikuisia ja lapsia viikon verran kerrallaan. Lomailua ei siis tarvinnut pohtia. Suomen viimeinen kiertokoulu lopetettiin 1951.
1800-luvulla monissa kouluissa oli alle 30 viikon pituinen lukuvuosi, siis ainakin 22 viikkoa vuodesta oli lomaa. Koska koulua käytiin myös lauantaisin, vuodessa oli suunnilleen saman verran työpäiviä kuin nykyisin.
Vuonna 1921 Suomessa säädettiin oppivelvollisuus. Sen myötä kesäloma vakiintui alkamaan kesäkuun alussa ja päättymään elokuun lopussa kaikilla lapsilla.
Vuonna 1933 koululaiset pääsivät ensimmäisen kerran virallisesti hiihtolomalle.
Vuosi 1939–1944 talvi- ja jatkosodan aikaan kesäloma alkoi aikaisemmin ja koulu jatkui loman jälkeen tavallista myöhemmin. Lasten ja nuorten oli autettava aikuisia osallistumalla esimerkiksi romun keräämiseen ja marjanpoimintaan.
Vuonna 1958 säädettiin laki, joka määritteli, että kansakoulun lukuvuodessa on 200 työpäivää.
1940-luvulta 1960-luvun loppuun asti syysloman aikaan vietettiin perunannostolomaa. Lapset saivat koulusta vapaata, jotta he pääsivät auttamaan perunasadon korjaamisessa.
Vuonna 1971 lauantain koulupäivästä luovuttiin. Samalla kesäloma lyheni nykyiseen mittaansa.
Vuonna 2022 suomalaisten koululaisten kesäloma kestää kymmenen viikkoa. Se on keskiarvo eurooppalaisten koululaisten kesäloman pituudesta. Muita lomia Suomessa on noin neljä viikkoa. Vuodessa on yhteensä 14 viikkoa lomaa.
Tiesitkö?
- Lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja kestää kokonaisen vuoden, seuraavan vuoden heinäkuun loppuun asti.
- Lukuvuodessa on 190 työpäivää ja 175 vapaa- ja lomapäivää. Jos itsenäisyyspäivä, vappu tai loppiainen osuu koulupäivälle, vapaita on enemmän.
- Koulutyö voi alkaa eri paikoissa eri päivinä, mutta se loppuu koko Suomessa samana päivänä, viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
- Syysloma on yleensä lokakuussa ja kestää 2–5 päivää.
- Joululoma kestää suunnilleen pari viikkoa.
- Helmi-maaliskuussa on talviloma, jota moni sanoo hiihtolomaksi. Lomailun aloittaa yleensä Etelä-Suomi viikolla 8.
- Lukuvuoden viimeinen ja pisin loma on kesäloma. Se kestää noin 10 viikkoa.
