Suomen pienin joulukatu avattiin Raumalla – Näin perinne alkoi sodan synkentämässä Suomessa 1949, jossa runoiltiin hirtetyistä enkeleistä
Joulukatuja oli heti ensimmäisellä kerralla neljä. Näin kauppiaiden idea on elänyt vuosikymmenestä toiseen, aatteellisista ja arkisemmistakin vastoinkäymisistä huolimatta.
Suomen pienin joulukatu on avattu Raumalle, kun Vanhan Rauman Kitukrännin varrelle ripustettiin Jaakko Niemelän valo- ja äänitaideteos. Suomen pienimmän joulukadun titteli on ansaittu, sillä Kitukrännillä on leveyttä vain reilut kaksi metriä. Pituutta sentään löytyy 60 metriä. Rauman piskuisesta joulukadusta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa.
Joulukatuja on Suomessa ollut monenlaisia. Kaikki sai alkunsa Helsingistä, jossa lokakuussa 1949 perustettiin Aleksanterinkatu-yhdistys. Aleksin kauppiaiden yhdistyksen ensimmäisiä hankkeita oli tehdä Aleksanterinkadusta joulukatu Tukholman Drottningsgatanin tapaan. Länsinaapurissakin joulukatua hallinnoi kauppiaiden yhdistys.
Joulukatu-ideaa edelsivät jo 1930-luvulla Helsingin keskustan kauppiaiden järjestämät katujen jouluvalaistukset. Kaikki kuitenkin loppui sodan pimennyksiin.
Mutta nyt joulukatu-idea otti heti tulta! Sodasta oli jo kulunut aikaa ja välittömin kurjuus alkoi olla takanapäin. Oli sopiva juhlistaa joulua näyttävästi.
Hyvä idea kopioitiin heti
Aleksin kauppiaat saivat huomata, että joulukatu oli vähän liiankin hyvä idea: se kopioitiin välittömästi. Niinpä Helsinkiin ei suinkaan avautunut joulun 1949 alla yhtä joulukatua, vaan peräti neljä: Iso-Roobertinkatu, Fredrikinkatu ja Fabianinkatu olivat myös joulukatuja heti ensimmäisenä vuonna.
Eikä joulukatuinnostus jäänyt Helsinkiin. Turku ilmoitti omasta joulukadustaan marraskuussa. Se avautuisi itsenäisyyspäivänä, kuten myös Lahden joulukatu. Kokkolaan avautui peräti kaksi joulukatua ja Forssaankin yksi. Joulukatu löytyi myös Tammisaaresta ja Kuopiosta.
Aleksin joulukatu avattiin hienosti paraatilla. Kadun koristeluihin kuului kaksi kilometriä havuköynnöstä ja sitä valaisi 4 000 lamppua. Pienoisjoulupukkeja oli 4 000, köynnöspylväitä 130 ja kuusella oli mittaa 12 metriä.
Synkeääkin synkeämpi Suomi
Mutta Suomi ei olisi Suomi, ellei jouluvaloihin ja riemuun liitettäisi myös harrasta kielteisyyttä. Joulukadun kaupallisuutta lyötiin oikealta ja vasemmalta.
Helsingissä asui sodan jälkeisen asuntopulan vuoksi yhä ihmisiä pommisuojissa ankeissa oloissa ja samaan aikaan miljoonia silloisia markkoja pistettiin koristeluihin ”mainostuksen vuoksi”. Koko joulukatuideaa epäiltiin vähän epäsuomalaiseksi. Aleksista oli tullut ”eteläisen katolisen maan karnevaalikatu”, kuten Ilta-Sanomien Kadun mies kirjoitti ja saattoi toisaalta hiukan kaivata sinne etelään.
Hurjimmat iskut jakeli runoilija Arvo Turtiainen Joulukatu-runossaan, joka julkaistiin SKDL:n pää-äänenkannattaja Vapaassa Sanassa. Runossa ihmisiin vihastunut Jumala ripustaa ja hirttää enkeleitä joulukatujen lyhtypylväisiin varoitukseksi ihmisille. Kun ihmiset eivät huomaa mitään, Jumala kurittaa ”kauppiaita ja kamasaksoja” lopulta asialla, jota nämä eniten pelkäävät: kommunismilla.
Joulukadun paradoksin tiivisti kuitenkin muistettavimmin Kari Suomalainen. Hänen kaikkien aikojen parhaimmaksi piirroksekseen on äänestetty vuodelta 1954 peräisin oleva Joulukatu eli Kuokkavieras syntymäpäiväkesteissä. Siinä Jeesus seisoo kerjäläisenä Aleksin joulukadun vilinässä.
Jeesuksen lisäksi ensimmäiseltä joulukadulta puuttui lumi. Joulu 1949 oli nimittäin musta. Sademyrsky riepotteli koristeita itsenäisyyspäivän jälkeen. Mutta ihmiset tungeksivat ihailemassa joulukadun näyteikkunoita kurjista keleistä piittaamatta.
Tilinteon päivä – ja ensi vuonna uudestaan
Joulun jälkeen oli tilinteon hetki. Joulukadun kauppiaat olivat tyytyväisiä hullunmyllyynsä, vaikka sen vaikutukset olivatkin yllättäviä. Ilta-Sanomien haastattelemat kauppiaat kertoivat, että ihmiset tekivät jouluostoksensa hyvissä ajoin ja ostivat monesti järkeviä ja tarpeellisia asioita.
Ensi vuonna uudestaan! kauppiaat tiesivät. Jo seuraavana vuonna joulukadusta kirjoitettiin kuin se olisi ollut pitkäaikainenkin perinne. Joulukadut jatkoivat menestystään myös muualla Suomessa.
Helsingin joulukatujen joukkoon tuli myöhemmin mukaan myös Kaisaniemenkatu. Aleksi kuitenkin selvisi Helsingin kilpailusta voittajana, muut joulukadut hiljenivät 1990-luvun alun jälkeen.
Korona ja Helsingin keskustan hiljeneminen kauppapaikkana ovat vaimentaneet joulukadun viime vuosina. Kenties joulukatu pitäisi keksiä uudelleen. Tulevaisuus saattaa olla Rauman joulukadun kaltaisten erikoisjoulukatujen.
Lähteenä jutussa on käytetty Kansalliskirjaston digitoituja sanoma- ja aikakauslehtiä.
Päivitetty 22.12.2023 – Alkuperäinen artikkeli ilmestynyt 10.12.2021
