Jos tekee tuotteita naisille tai humanisteille, heitä kannattaisi olla myös yrityksen johdossa – Tämän vuoksi talous ei kasva
Talous ei kasva, koska Suomen lähes kaikki merkittävät yritysjohtajat ovat insinöörejä tai kauppatieteilijöitä. Heiltä puuttuu luovuutta, ihmisen ymmärtämistä ja kykyä ajatella toisin – taitoja, joita humanisteilla olisi, kirjoittaa Avun kolumnisti Anne Moilanen.
Suomi on yhden totuuden maa monessa, niin myös yritysten johtamisessa. Arvostetuin koulutus minkä tahansa toimialan yrityksen johtamiseen tässä maassa on tuotantotalouden diplomi-insinööri. Sen lisäksi johtajan pitää olla mies. On ihana sama, myykö yritys jäänmurtajia, vakuutuksia vai ympärivuorokautista hoivaa – insinöörimies on johtajaksi paras.
Helsingin Sanomat tarkasteli hiljattain Suomen arvokkaimpien yritysten johtajien koulutusta. Markkina-arvoltaan 30 suurimman pörssiyrityksen toimitusjohtajista 11 oli kauppatieteilijöitä ja kahdeksan diplomi-insinöörejä. Joillain oli jopa tuplatutkintoja, näistä kahdesta oppialasta tietysti. Naisia huippujohtajien äijäkööriin mahtui kolme.
Muu kuin kaupallinen tai teknillinen koulutus oli johtajista vain neljällä. Edustettuina olivat oikeustieteilijä ja valtiotieteilijä. Humanisteja ei ollut yhtään.
”Muissa maissa johtajien valinnassa ratkaisevat kyvyt – eivät vain tietty yhden muotin koulutus, munat ja oikea metsästysseura.”
Kun tilannekuva laajenee, se pahenee. Helsingin pörssiin on listautunut vajaat parisataa yhtiötä, mutta niiden toimitusjohtajina ei tiettävästi ole yhtään humanistia. Naisetkin puuttuvat lähes kokonaan. Heitä on 11.
Yksisilmäistä, sovinistista, syrjivää.
Muissa maissa johtajien valinnassa ratkaisevat kyvyt – eivät vain tietty yhden muotin koulutus, munat ja oikea metsästysseura. YouTuben edesmenneellä toimitusjohtajalla Susan Wojcickilla oli ylipistotutkinto historiasta ja kirjallisuudesta. Taloustiedettä hän opiskeli vasta näiden jälkeen. Pikaviestipalvelu Slackin toimitusjohtaja Stewart Butterfield on opiskellut filosofiaa, Whole Foodsin toimitusjohtaja John Mackey filosofiaa ja uskonnontutkimusta, Pinterestin toimitusjohtaja Ben Silbermann politiikkaa.
Olisivatko tällaiset menestysyritykset edes voineet syntyä Suomessa? Epäilen.
Yritysjohtajien kloonimaisuus kertoo humanismin ja naisten merkittävästä aliarvostuksesta Suomessa. Käsitys siitä, millaista ajattelua yritysten johtamisessa nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan, on täysin vanhentunut. Se estää uusien tuotteiden ja etenkin palveluiden kehitystä.
Yritysten johtamisessa tarvitaan muutakin kuin numero-osaamista tai ymmärrystä rahasta. Ja kuka sanoo, ettei näitä voisi olla myös humanisteilla? Humanisteilla lisäksi usein on myös sellaista, mikä insinööreiltä ja kauppatieteilijöitä puuttuu kokonaan: luovuutta, ihmisen ymmärtämistä ja kykyä ajatella toisin.
”Yritysten johtamisessa tarvitaan muutakin kuin numero-osaamista tai ymmärrystä rahasta.”
Suomalaiset suuryritykset ovat jämähtäneet tuottamaan isoja koneita tai alhaisen jalostusasteen raaka-aineita. Se, mitä nyt kipeästi tarvittaisiin, olisivat digitaaliset palvelut.
Ja ketkä niitä palveluita käyttävät? Ihmiset. Palveluiden kehitystä johtamaan tarvittaisiin kiireesti humanisteja, jotka ymmärtävät ihmisen psykologiaa, havaintomaailmaa ja toimintamalleja. Miten ihmiset oppivat, mistä he nauttivat, miksi he tekevät asioita niin kuin tekevät? Tarvittaisiin ymmärrystä tunteista, kulttuurista, uskonnoista, taiteesta, historiasta.
Tarvittaisiin kaikkea sellaista, mistä DI- ja kauppatiedeopinnoissa on nolla kurssia. Suuryritysten sisällä humanistista osaamista ei piile välttämättä koko johtoryhmässä. Sinne on palkattu niitä samoja insinöörejä ja kauppatieteilijöitä.
Naisille suunnatuista palveluista sanon vain sen, että jos yrittää myydä jotain naisille, niin kannattaisiko sitä juttua olla suunnittelemassa myös naisia?
Nykyinen humanistien ja naisten syrjintä yritysmaailman huipulla on johtanut diversiteetin puutteeseen, joka on maamme talouskasvulle fataalia.
Olemme pieni maa, jossa resursseja ja todellisia huippulahjakkuuksia on joka alalla rajallinen määrä. Ja nyt puhutaan kansainvälisestä menestyksestä ja globaalista tasosta, eikä jostain täkäläisten yritysjohtajien piiritason fasaanijahdista.
Voisivatko humanistit pelastaa Suomen talouden? Ehdotuksen saa liittää Risto Murron listalle.
Lisätty tieto, että Susan Wojcickin menehtymisestä ja että, hänellä oli tutkinto myös taloustieteestä.
