Joka maajoukkuetauolla sama kaava: parin viikon loukkaantuminen – ”Taustalla sama tuttu ongelma”
Vajaan kahden viikon toipumisaikaa vaativat loukkaantumiset ovat jalkapallossa tavallisia – ja sattuvat harvinaisen usein juuri maajoukkuetauon kohdalle.
Maajoukkuetauon yksi toistaiseksi suurimmista puheenaiheista on ollut Lamine Yamalin puuttuminen Espanjan joukkueesta.
Nuorukainen liittyi maajoukkueen vahvuuteen tiistaina, mutta hänet lähetettiin takaisin Barcelonaan heti samana päivänä. Maajoukkuekomennuksen alkamista edeltävänä päivänä Yamal oli saanut seurajoukkueensa aloitteesta hoitoa pitkäaikaiseen vaivaansa.
Yamal kärsii urheilijan tyrästä, joka on monille nuorille jalkapalloilijoille tuttu vaiva. Maanantaina annetusta hoidosta toipuminen kestää noin kymmenen päivää, eli juuri sopivasti maajoukkuetauon ajan.
Tapauksen myötä jännitteet Espanjan jalkapalloliiton ja Barcelonan välillä nousivat jälleen pintaan. Liitossa ei katsottu hyvällä sitä, ettei seura ollut ilmoittanut hoidosta etukäteen.
Kireä ilmapiiri syntyi jo kauden ensimmäisellä maajoukkuetauolla, kun Espanjan maajoukkueen päävalmentaja Luis de la Fuente oli pelauttanut Yamalia, vaikka nuorukainen oli tarvinnut kipulääkkeitä selvitäkseen otteluista.
Lopputuloksena Yamal joutui katselemaan viisi seitsemästä Barcelonan seuraavista otteluista katsomon puolelta. Palattuaan kentälle nuorukainen ei vieläkään vaikuttanut olevan lähelläkään täyttä pelikuntoa.
Barcelonan valmentaja Hansi Flick ei ollut tyytyväinen pelaajansa kohteluun. Saksalainen antoi tuolloin lehdistötilaisuudessa kovaa kritiikkiä sanoen, että Lamine Yamalista ei ollut pidetty huolta maajoukkuetauon aikana.
Kun Yamal nimettiin maajoukkueen miehitykseen ennen seuraavaa maajoukkuetaukoa, Barcelona tiedotti vain tuntien päästä, että Yamal on loukkaantunut ja tarvitsee kahdesta kolmeen viikkoa aikaa toipua. Teinitähti sai huilata kotona sillä välin, kun Espanjan pelasi.
Barcelonan ja Espanjan jalkapalloliiton välit ovat kuin saippuasarjasta, eikä loppua näy, vaikka Yamal tuskin nauttii roolistaan kahden jalkapallojätin välisessä valtapelissä.
”Pelaajien keplottelu pois maajoukkueesta on luonnollisesti väärin, mutta voiko seuroja toisaalta ihan loputtomiin asiasta syyttää?”
Pitkään kestäneen draaman myötä Yamalin tilanne on noussut suureksi puheenaiheeksi, mutta kyse ei ole yksittäisestä tapauksesta. Maajoukkuetaukojen kohdalle ajoittuvat loukkaantumiset ovat nousseet varsin yleisiksi.
Espanjan toisen kärkijoukkueen, Real Madridin, Federico Valverde ja Thibaut Courtois jättäytyivät pois maajoukkueidensa miehityksistä loukkaantumisten vuoksi, mutta heidän raportoidaan olevan täydessä pelikunnossa ensi viikonloppuna Elcheä vastaan. Samanlaisia tapauksia on nähty monesti, eikä ilmiö rajoitu pelkästään La Ligaan.
Erityisesti viime kaudella aihe nousi otsikoihin myös Valioliigan puolella, kun maajoukkuevastuita välteltiin vedoten muun muassa lihaskipuihin ja sairastumisiin vain palatakseen seurajoukkueen kokoonpanoon heti maajoukkuetauon päätyttyä.
Pelaajien keplottelu pois maajoukkueesta on luonnollisesti väärin, mutta voiko seuroja toisaalta ihan loputtomiin asiasta syyttää? Niin sanottu Fifa-virus vaivaa todella monia huippujoukkueita. Pelaajat loukkaantuvat maajoukkuetauolla ja ovat pitkään sivussa seurajoukkueensa tärkeistä otteluista.
Monet pelaajat matkustavat maajoukkuetauolla eri puolille maailmaa. Jos ottelut osuvat kalenterissa huonosti, aikaero ja matkustaminen voivat pakottaa pelaamaan puolikuntoisena tai jättämään ottelun kokonaan väliin.
”Nykyään pelaajilla ei ole kunnollisia lepojaksoja edes kesällä.”
Ikävän tilanteen juurisyy on sama kuin niin monessa muussakin jalkapallon ongelmassa: aivan liian täyteen pakattu ottelukalenteri.
Nykyään pelaajilla ei ole kunnollisia lepojaksoja edes kesällä. Viime kesä olisi ollut poikkeus, koska suuria maajoukkueturnauksia ei ollut. Silti Fifa päätti järjestää kesällä seurajoukkueiden MM-kisat, mikä vei pelaajilta viimeisenkin hengähdystauon.
Huippujoukkueet pelaavat vähintään yhden ottelun viikossa, monesti kaksi. Pelaajat ovat jatkuvan rasituksen alla, ja loukkaantumiset ovat tilastollisesti kasvaneet. Monet ovat puhuneet ongelmasta myös julkisesti. Mitään ei kuitenkaan tehdä, sillä mitä enemmän otteluita pelataan, sitä paksummiksi Fifan ja muiden kattojärjestöjen lompakot paisuvat.
Seurojen lisäksi myös maajoukkueet kärsivät. Joukkueet joutuvat pelaamaan erittäin tärkeitä MM-karsintaotteluita ilman parhaita pelaajiaan, sillä he ovat joko loukkaantuneita – tai “loukkaantuneita” – taukoamattomien otteluiden takia.
Tilanne on varsin harmillinen myös katsojalle. Kaikki varmasti haluaisivat seurata maailman parhaiden pelaajien otteita niin seurajoukkueissa kuin maajoukkueissakin. Nykyään se on käytännössä mahdotonta, sillä lähes jokainen huippujoukkue kärsii loukkaantumisvaikeuksista.
”Pelaajat haluaisivat varmasti hoitaa kunnialla vastuunsa sekä seura- että maajoukkueessa.”
Yamalin tilanne osoittaa hyvin, miten seurat ajattelevat. Jos pelaajalla on pitkään vaivannut vamma, hoito on seuran kannalta järkevää ajoittaa maajoukkuetauolle. Kalenterissa ei ole muita taukoja, joten vaihtoehtoja ei juuri ole.
Hansi Flick peräänkuulutti aiemmin syksyllä maajoukkueen vastuuta suojella pelaajaansa, mutta tärkeää olisi ottaa huomioon myös seurajoukkueiden vastuu. Seuran vastuulla on peluuttaa pelaajaa siten, että hän pysyisi kunnossa. Ratkaisu kasvaneeseen loukkaantumisriskiin ei voi olla se, että pelaajasta rutistaa jatkuvasti aivan kaiken irti, ja olettaa levon tapahtuvan maajoukkuetauon aikana.
Pelaajat haluaisivat varmasti hoitaa kunnialla vastuunsa sekä seura- että maajoukkueessa. Monille oman maan paidan kantaminen on kunnia-asia ja se tehdään vielä paljon suuremmalla intohimolla kuin seurajoukkueessa pelaaminen. Ei ole ihme, että palkan maksava osapuoli on usein se, joka tahtonsa saa läpi.
